Itsenäinen suoritus

Itsenäisen suorituksen ohjeistus

HI03-kurssin itsenäinen suoritus koostuu oppikirjan läpikäynnistä ja oppikirjaan sidotuista arvioitavista tehtävistä, sekä kurssin päätteeksi pidettävästä kurssikokeesta. Jokaista lukua kohden on myös opetusvideo, jonka katsominen on vapaaehtoista. Sen voi halutessaan katsoa myös kertauksena luvun tehtävien tekemisen jälkeen.

Kurssin arvosana muodostuu seuraavasti:
1/2 tehtävät
1/2 kurssikoe

Alla on kaikkien lukujen tehtävät, jotka tulee tehdä tekstitiedostoon, joka jaetaan tehtävien ollessa valmiita opettajan kanssa osoitteeseen: opettoni@gmail.com.

Mikäli tulee jotain kysymyksiä, voit laittaa Wilma-viestiä tai ottaa yhteyttä työpuhelimeeni: 040 578 1886.

1. Suomen autominen asema

1. Lue oppikirjan luku 1. Suomen autominen asema
2. Alla on asikirjoja Porvoon valtiopävien ajalta.
a) Tutustu alla oleviin asiakirjoihin.
b) Selitä portfolioosi mikä oli Porvoon valtiopäivät, sekä mitä asiakirjojen perusteella Aleksanteri I lupasi suomalaisille, sekä mitä hän heiltä vaati. Pohdi miksi Aleksanteri I lupasi suomalaisille, mitä lupasi.

3. Opetusvideo

2. Irti vanhasta – 1860-luvun murros

1. Lue oppikirjan luku 2. Irti vanhasta – 1860-luvun murros
2. Tee ajatuskartta, josta ilmenee 1800-luvun puolivälin murros Suomessa. Huomioi ajatuskartassasi teollisuus, liikenne, yhteiskunnalliset uudistukset, maaseudun muutokset ja nälkävuodet.
3. Opetusvideo

3. Kansalaisyhteiskunnan synty

1. Lue oppikirjan luku 3. Kansalaisyhteiskunnan synty.
2. Alla on Suomen kansallisrunoilija Johan Ludvig Runebergin runo Saarijärven Paavo. Pohdi millaisen kuvan runo antaa suomalaisista, ja miten se liittyy suomalaiseen nationalismiin.
Johan Ludvig Runeberg - Saarijärven Paavo 1830
Saarijärven salomailla asui
tilallansa hallaisella Paavo,
perkas, hoiti ahkerasti maataan;
mutta Jumalalta kasvun toivoi.
Vaimoineen ja lapsineen hän siinä
niukkaa leipäänsä söi hiess’ otsan,
ojat kaivoi, kynti, touon kylvi.
Tuli kevät, hanki suli mailta,
myötänsä vei puolet orahista;
tuli kesä, raekuuro kulki,
kaatoi maahan puolet tähkäpäistä;
tuli syksy, kaikki ryösti halla.
Tukkaa riistäin Paavon vaimo lausui:
»Paavo parka, kovan onnen lapsi,
sauvaan tartu, Herra meidät hylkäs;
miero raskas, raskahampi nälkä.»
Vaimon käteen tarttuin Paavo lausui:
»Vaikka koettaa, eipä hylkää Herra.
Pane leipään puolet petäjäistä;
kaksin verroin minä ojaa kaivan,
mutta Jumalalta kasvun toivon.»
Pantiin leipään puolet petäjäistä,
kaksin verroin ojaa kaivoi Paavo.
Lampaat myi ja siement’ osti, kylvi.
Tuli kevät, hanki suli mailta,
mutt’ ei orahia vesi vienyt;
tuli kesä, raekuuro kulki,
kaatoi maahan puolet tähkäpäistä;
tuli syksy, kaikki ryösti halla.
Rintoihinsa lyöden vaimo lausui:
»Paavo parka, kovan onnen lapsi,
kuollaan pois, jo Herra meidät hylkäs;
tuska kuolla, tuskempi tok’ elää.»
Vaimon käteen tarttuin Paavo lausui:
»Vaikka koettaa, eipä hylkää Herra.
Pane toinen puoli petäjäistä,
ojat kahta suuremmat ma kaivan,
mutta Jumalalta kasvun toivon.»
Pantiin toinen verta petäjäistä,
kahta suuremmat loi ojat Paavo,
karjan myi ja siement’ osti, kylvi.
Tuli kevät, hanki suli mailta,
mutt’ ei orahia vesi vienyt;
tuli kesä, raekuuro kulki,
mutt’ ei kaatunutkaan kaunis olki;
tuli syksy, halla kultaviljan
koskematta korjaajalle säästi.
Silloin Paavo polvistuen lausui:
»Vaikka koettaa, eipä hylkää Herra.»
Paavon vaimo polvistuen lausui:
»Vaikka koettaa, eipä hylkää Herra.»
Mutta miehellensä virkkoi vaimo:
»Paavo, Paavo, riemull’ ota sirppi,
nyt jo meillä alkaa ilon päivät,
nyt jo syrjään petäjäinen silkko,
nyt ma rukihisen leivän leivon.»
Vaimon käteen tarttuin Paavo lausui:
»Vaimo, vaimo, sit’ ei kuri kaada,
veljeään ken hädässä ei hylkää.
Pane leipään puolet petäjäistä,
veihän naapurimme touon halla.»
3. Opetusvideo

4. Taistelu Suomen asemasta

1. Lue oppikirjan luku 4. Taistelu Suomen asemasta
2. Valitse alla olevasta tehtävästä kaksi maalausta, ja pohdi niiden kontekstia (asiayhteyttä) ja symboliikkaa (piilotettuja merkityksiä).

3.. Opetusvideo

5. Eduskuntauudistuksesta itsenäistymiseen

1.Lue oppikirjan luku 5. Eduskuntauudistuksesta itsenäistymiseen
2. Tarkastele alla olevan Finlandia hymnin sanoja. Pohdi millaisia viittauksia tekstissä on historiallisiin tapahtumiin 1800 ja 1900-luvun vaihteeseen.

Oi Suomi, katso, Sinun päiväs koittaa,
Yön uhka karkoitettu on jo pois,
Ja aamun kiuru kirkkaudessa soittaa
Kuin itse taivahan kansi sois.
Yön vallat aamun valkeus jo voittaa,
Sun päiväs koittaa, oi synnyinmaa.
Oi nouse, Suomi, nosta korkealle
Pääs seppelöimä suurten muistojen,
Oi nouse, Suomi, näytit maailmalle
Sa että karkoitit orjuuden
Ja ettet taipunut sa sorron alle,
On aamus alkanut, synnyinmaa.

Sanat:

V.A. Koskenniemi 1940

3. Opetusvideot

6. Sisällissota - kansakunnan haava

1. Lue oppikirjan luku 6. Sisällissota - kansakunnan haava
2. Alla on valkoisen puolen Senaatin julistus Suomen kansalle, sekä punaisen puolen Vallankumousjulistus Suomen kansalle. Lue tekstit ja vertaile miten tekstien tilannearvio poikkeaa toisistaan.
Valkoiset
Punaiset

Senaatin julistus

Suomen Senaatti on, Talousosaston Kanslian esittelyssä, antanut seuraavan julistuksen Suomen kansalle ja kaikille viranomaisille.

Hetkenä, jolloin Suomi pitkän, vaikean taistelun jälkeen on täysin riippumattomana valtakuntana ja ulkovaltojen tunnustamana astunut vapaitten valtioitten joukkoon, on Suomen vasta saavutettu itsenäisyys laajan valtiopetosyrityksen kautta joutunut mitä uhkaavimman vaaran alaiseksi.

Jo kauan salaa toimineet anarkistiset ainekset ovat järjettömässä rikoksellisuudessa katsoneet ajankohdan sopivaksi ase kädessä nousta laillista yhteiskuntajärjestystä ja korkeinta valtaa pitävää kansan eduskuntaa vastaan.

Helsingissä on sosialidemokratisen puolueen johto anarkististen punakaartilaisjärjestöjen avulla ryhtynyt mitä rikollisimpiin toimiin. Aseellisella väkivallalla on Suomen Eduskunta ja sen asettama hallitus estetty toimimasta. Väkivaltaista vallankaappausta yritetään. Kansakunnan itsemääräämisoikeus uhataan hävittää. Tämä teko suoritetaan maahamme sijoitetun venäläisen sotaväen avulla. Huolimatta yhä uudistetuista lupauksistaan lähteä maastamme ja olla sekaantumatta Suomen asioihin, on tämä kuriton sotaväki päinvastoin ryhtynyt Suomen itsenäisyyttä syvästi loukkaaviin rikollisiin tekoihin.

Kansamme elämää uhataan. Tulevaisuutemme kansakuntana on vaarassa.

Suomen Senaatin päätöksen mukaisesti ovat allekirjoittaneet Senaatin jäsenet asettuneet Vaasan kaupunkiin ylläpitämään hallitusvaltaa. Ryhtyessämme nyt vaikeaa tehtäväämme suorittamaan, kehoitamme täten kaikkia maan virkamiehiä, viranomaisia ja kansalaisia alistumaan niihin määräyksiin; joita tänne nyt asettunut Senaatti maan ainoana laillisena Eduskunnan valitsemana ja valtuuttamana sekä sille vastuunalaisena Suomen hallituksena antaa.

Suomen kaikkien puolustusvoimien Korkeimman ylipäällikkyyden on Senaatti, vielä Helsingissä ollessaan, uskonut Kenraali Gustaf Mannerheim'ille. Hänen käskyjään ja määräyksiään on kaikkien virkamiesten ja kansalaisten ehdottomasti ja viipymättä noudatettava, niin kauvan kuin sotilaallista toimintaa jatkuu.

Kansalliset suojeluskunnat, jotka muutaman päivän kuluessa ovat jalon isänmaallisen hengen elähyttäminä puhdistaneet suuren osan maata venäläisestä sotaväestä, tarkoittavat kansamme vapauden lopullista saavuttamista, kotien rauhan turvaamista sekä laillisen järjestyksen ja Eduskunnan oikeuksien entiselleen palauttamista.

Käskemme täten kaikkia viranomaisia tukemaan ja auttamaan näitä järjestöjä ja kehoitamme kaikkia isänmaataan ja sen vapautta rakastavia kansalaisia tekemään kaiken voitavansa suojeluskuntien, tämän vapaaehtoisen kansallisen puolustuslaitoksen työn helpottamiseksi.

Kaikki asestetut järjestöt, jotka eivät empimättä alistu Ylipäällikön käskyihin, kielletään. Jokainen yritys asein vastustaa järjestyksen palauttamista varten hallituksen alaisina toimivia suojeluskuntia ja puolustuslaitokseen kuuluvia henkilöitä, katsotaan maanpetokseksi ja kukistetaan maanpuolustuslaitosta vastaan sota-aikana tehtynä rikoksena.

Samalla kun Hallitus täten kutsuu kaikkia Suomen kansalaisia jaloon, uhrautuvaan taisteluun maamme ja kansamme vapauden puolesta, vakuutetaan jokaiselle lain kuuliaiselle kansalaiselle säätyyn tai puolueeseen katsomatta täysi lain turva.

Vaasassa 1 päivänä helmikuuta 1918

Suomen Senaatti:

Heikki Renvall. Juhani Arajärvi
Alexander Frey. E.Y. Pehkonen.
H.J.Boström.

Vallankumousjulistus Suomen kansalle.

Suomen työväenluokan suuren vallankumouksen hetki on lyönyt.
Tänä päivänä on pääkaupungin työväki uljaasti kukistanut sen synkän harvainvallan päämajan, joka alkoi verisen sodan omaa kansaansa vastaan.
Rikoksellisen senaatin jäsenet valmistelivat maan pääkaupungissakin inhoittavaa veljesveren vuodatusta ja salakavalaa hyökkäystä Suomen järjestäytyneen työväen kimppuun. Samalla he tekivät itsensä syypäiksi niin julkeaan valtiopetokseen, että pyysivät vieraiden valtioiden monarkistisia hallituksia lähettämään murhajoukkoja Suomen työtätekevää kansaa teurastamaan. Koko kansamme vapaus ja elämä oli täten suuressa vaarassa.
Nyt on lahtarisenaatilta otettu valta pois. Sen rikoksellisen jäsenet olemme määränneet vangittaviksi, missä ikinä heidät tavataan, sillä vankilassa olisi aikoja sitten ollut sellaisten kansan vihollisten paikka.
Kaikki valtiovalta on päätetty ottaa tämän maan työtätekevän kansan omiin luotettaviin käsiin.
——
Sosialidemokratien Puoluetoimikunnan valtuuttamana Suomen työväen vallankumouksen korkeimpana elimenä me nyt julistamme, että

kaikki vallankumouksellinen valta Suomessa nyt kuuluu järjestyneelle työväelle ja sen vallankumouselimille.
Maan sosialidemokraattinen v a l l a n k u m o u s h a l l i t u s muodostetaan nyt heti. Sen jäsenistä julkaistaan tieto ensi tilassa.
—–
Työväen vallankumous on ylevä ja ankara. Se on ankara röyhkeille kansan vihollisille, mutta avulias turva kaikille sorretuille ja puutteenalaisille.
Luottakaa työväen vallankumouksen voimaan! Sen on vielä toisilla seuduilla taisteluja tehtävä. Mutta vastustamattomasti se vie nyt lippunsa voittoon!
Uskomme varmasti, että työtätekevän kansamme niin nykyiset kuin tulevatkin polvet vielä moneen kertaan siunaavat tätä vallankumousta, josta on alkava Suomen uusi, onnellisempain olojen aika.

Helsingissä, 27 päivänä tammikuuta 1918.

Suomen Työväen Toimeenpaneva Komitea.

Eero Haapalainen

puheenjohtaja

3. Opetusvideo

7. Tasavalta vai kuningaskunta

1. Lue oppikirjan luku 7. Tasavalta vai kuningaskunta
2. Tee aikajana siitä, miten Suomesta tulikin tasavalta, eikä kuningaskunta. Ota alkupisteeksi Suomen itsenäistymisjulistus 4.12.1917 ja loppupisteeksi 17.7.1919 jolloin tasavaltalainen laki Suomen hallitusmuodosta tuli voimaan. Huomioi aikajanassa mielestäsi tärkeimmät tapahtumat, jotka johtivat Suomen hallitusmuotoon.
3. Opetusvideo

8. Nuori radikaali Suomi

1. Lue oppikirjan luku 8. Nuori radikaali Suomi
2. Selitä alla olevat käsitteet:
-Akateeminen Karjalaseura
-Lotta Svärd
-Suojeluskunta
-Kielitaistelu
3. Opetusvideo

9. Tavoitteena yhtenäinen Suomi

1. Lue oppikirjan luku 9. Tavoitteena yhtenäinen Suomi
2. Tee ajatuskartta keinoista ja syistä, mitkä edesauttoivat Suomen yhtenäistymistä vaikean sisällissodan jälkeen.
3. Opetusvideo

10. Äärioikeisto uhkaa demokratiaa

1. Lue oppikirjan luku 10. Äärioikeisto uhkaa demokratiaa
2. Kuuntele alla oleva (uudelleenäänitetty) ote presidentti Pehr Evind Svinhufvudin radiopuheesta Mäntsälän kapinallisille. Pohdi mikä uhkaus, ja mikä porkkana puheessa oli kapinallisille, ja pohdi myös miksi puhe oli omiaan lopettamaan kapinan.

3. Opetusvideo

11. Ulkopolitiikan nuoruusvuodet

1. Lue oppikirjan luku 11. Ulkopolitiikan nuoruusvuodet
2. Alla on katkelma Suomen Pariisin suurlähettilään Carl Enckellin ajatuksista Kansainliiton kokouksesta, jossa käsiteltiin Ahvenanmaan kysymystä. Lue katkelma, ja selitä mistä Ahvenanmaan kysymyksessä oli kyse, ja erittele miksi ahvenamaalaiset talonpojat halusivat mieluummin osaksi Ruotsia kuin Suomea.

3. Opetusvideo

12. Maailman huomion keskipisteenä

1. Lue oppikirjan luku 12. Maailman huomion keskipisteenä
2. Alla on neuvostoliittolainen propagandajuliste talvisodan ajalta. Selitä julisteen konteksti, eli asiayhteys. Tulkitse tämän jälkeen julistetta. Mitä sillä yritetään viestiä ja miksi?

3. Opetusvideo

13. Välirauha maailmansodan keskellä

1. Lue oppikirjan luku 13. Välirauha maailmansodan keskellä
2. Pohdi Suomen tilannetta vuosina 1940-1941 talvisodan jälkeen. Millaisia vaihtoehtoja Suomella olisi ollut ulkopoliittisesti? Lähtikö Suomi mielestäsi omasta vapaasta tahdosta natsi-Saksan mukana sotaan, vai oliko tämä päätös välttämätön? Oliko Suomi siis mielestäsi ns. "ajopuu" vai "koskivene"?
3. Opetusvideo

14. Jatkosota

1. Lue oppikirjan luku 14. Jatkosota
2. Tee aikajana jatkosodan keskeisimmistä tapahtumista ja sodan vaiheista.
3. Opetusvideo

16. Vaaran vuosista ilon vuosiin

1. Lue oppikirjan luku 16. Vaaran vuosista ilon vuosiin
2. Tarkastele alla olevia eduskuntavaalimainoksia vuosilta 1945-1951. Valitse alla olevista julisteista kaksi, ja tulkitse miten vaaran vuodet näkyvät niissä. Huomioi minkä puolueen mikäkin juliste on.



3. Opetusvideo

17. Kekkosen valtakunta

1. Lue oppikirjan luku 17. Kekkosen valtakunta
2. Pohdi Kekkosen roolia Suomen historiassa. Oliko Kekkonen Suomen kannalta hyvä vai huono presidentti.
3. Opetuvideot


19. Maalta kaupunkiin

1. Lue oppikirjan luku 19. Maalta kaupunkiin
2. Alla oleva video kuvaa suomalaista maaseutua 1930-luvulla, mutta kaikkein köyhimmissä perheissä se voisi kuvata jossain määrin maaseutua vielä 1950-luvullakin:
https://areena.yle.fi/1-50123917
Alla oleva laulu kuvaa Suomen tunnelmia 1970-80 -luvuilla:

Pohdi tietojasi hyödyntäen miten Suomen taloudellinen ja yhteiskunnallinen muutos 1950-1970 -luvuilla näkyy näiden kahden aineiston välillä.

3. Opetusvideo
​​

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä