Lietteen poisto
Johdanto
Lietteen poisto on välttämätön osa kiertovesiviljelyä ja kuluttaa huomattavasti kiertovesilaitoksen vettä. Yhden syötetyn rehukilon synnyttämän kiintoainekuorma kiertoveteen on noin 250 - 300 g kiintoainetta ja ja tämän kiintoainekuorman poisto vie mukanaan n. 300-700 l kiertovettä. Kiintoainetta kerätään jakuvasti talteen suoraan altaista sekä erilaisilla suodattimilla. Kiintoainetta kuitenkin kertyy myös muualle vesiviljelyjärjestelmän putkistoon ja laitteisiin, joita on puhdistettava aika ajoin. Laitosta suunniteltaessa on tärkeää huomioida kuinka kiertovesijärjestelmä saadaan tehokkaasti pudistettua kiintoaineesta, toisin sanoen kaikki putket, kourut ja säiliöt tulisi suunnitella niin, että ne ovat huuhdeltavissa ja tyhjennettävissä niin, ettei kalojen kasvatus häiriinny.
Rumpusiivilä kiintoaineen poistoon (yli 40 mikrometrin partikkelit)
Kuva (c) Pekka Marttinen
Saostus (poistoveden goakulointi & flokkulointi)
Kiertovesilaitoksen kiintoaines kerätään ja suodatetaan pois kiertovedestä mekaanisissa suodattimilla, joista se ohjataan saostukseen. Mekaanisessa suodatuksessa vedestä poistettu liete on erittäin vesipitoista, eli kiintoainepitoisuus on vain promillen osia.
Saostuksen tarkoituksen on kemikaalien avulla tiivistää vedestä partikkelit ja hiukkaset lietteeksi, jonka kuiva-ainepitoisuus olisi n. 3-5%. Saostuksessa vapautuva vesi johdetaan pois laitoksesta ja liete toimitetaan esimerkiksi kompostointiin tai mädätykseen. Syntyvää lietettä voidaan kuivattaa mekaanisesti (ruuvi, linko tms) tai termisesti. Mitä enemmän lietettä kuivataan, sen määrä vähentyy, mutta samalla kustannukset nousevat. Lietteen kuivaaminen ei ole taloudellisesti kannattavaa pienessä mittakaavassa.
Saostusjärjestelmä koostuu lieteveden keruusäiliöstä, pumpuista, sekoitussäiliöistä, nauhasuodattimesta sekä lietteen pumppauksesta ja keräyksestä. Kiertovedestä poistettu lietevesi johdetaan keruusäilöön josta se pumpataan aika ajoin sekoitussäiliöihin. Saostusprosessi on kaksivaiheinen:
A. Goakulointin ja flokkulantin annostelu-, ja sekoitussäiliöt
B. Nauhasuodatin syntyneen flokin (lietekertymien) erottamiseksi vedestä
Flokkuloinnissa syntyvät kelluvat lietekertymät (eli flokit) johdetaan nauhasuodattimelle. Nauhasuodatin kuljettaa lietettä eteenpäin ja vesi valuu nauhan läpi. Nauha kuljettaa lietteen keruusäiliöön, josta se voidaan pumpata lietepumpulla edelleen lietesäiliöön varastoitavaksi. Poistoveden saostus vaatii päivittäin huomiota ja huoltoa. Kemikaalien syöttömäärät tulevat olla säädetty oikein, jotta liete saostuu. Nauhasuodattimen viiran huuhtelun tulee toimiva moitteettomasti, jotta vesi ja liete erottuvat kunnolla. Lisäksi kerääntyneen lietteen pumppaus säiliöön tai vieminen kompostoitavaksi on päivittäisiä rutiinitehtäviä.
Saostuksen avulla poistoveden sisältämästä fosforista saadaan n. 80-90% talteen. Typpeä saadaan n. 20% talteen. Jos poistovesi johdetaan denitrifikaatiosuodattimen kautta, typestä voidaan saada pois n. 80-90%.
Vasemmalla denitrifikaatiosuodatin (musta torni) ja saostuskemikaalien syöttö ja sekoitussäiliöt, oikealla nauhasuodatin veden erottamiseksi flokista (lietteestä))
Kuvat (c) Petri Hoskonen
Saostuksesta syntynyttä lietettä (kuiva-ainepitoisuus n. 3-5%)
Kuva (c) Pekka Marttinen
Rumpusiivilä kiintoaineen poistoon (yli 40 mikrometrin partikkelit)
Kuva (c) Pekka Marttinen
Saostus (poistoveden goakulointi & flokkulointi)
Kiertovesilaitoksen kiintoaines kerätään ja suodatetaan pois kiertovedestä mekaanisissa suodattimilla, joista se ohjataan saostukseen. Mekaanisessa suodatuksessa vedestä poistettu liete on erittäin vesipitoista, eli kiintoainepitoisuus on vain promillen osia.
Saostuksen tarkoituksen on kemikaalien avulla tiivistää vedestä partikkelit ja hiukkaset lietteeksi, jonka kuiva-ainepitoisuus olisi n. 3-5%. Saostuksessa vapautuva vesi johdetaan pois laitoksesta ja liete toimitetaan esimerkiksi kompostointiin tai mädätykseen. Syntyvää lietettä voidaan kuivattaa mekaanisesti (ruuvi, linko tms) tai termisesti. Mitä enemmän lietettä kuivataan, sen määrä vähentyy, mutta samalla kustannukset nousevat. Lietteen kuivaaminen ei ole taloudellisesti kannattavaa pienessä mittakaavassa.
Saostusjärjestelmä koostuu lieteveden keruusäiliöstä, pumpuista, sekoitussäiliöistä, nauhasuodattimesta sekä lietteen pumppauksesta ja keräyksestä. Kiertovedestä poistettu lietevesi johdetaan keruusäilöön josta se pumpataan aika ajoin sekoitussäiliöihin. Saostusprosessi on kaksivaiheinen:
- Goakulointi = Pienet partikkelit ”kasataan” suuremmiksi --> käytetään esim. polyalumiinikloridia --> nopea sekoitus
- Flokkulointi = Koaguloinnissa syntyvien partikkelien sitominen isommiksi kokonaisuuksiksi, eli flokeiksi --> käytetään polymeeria --> hidas sekoitus
A. Goakulointin ja flokkulantin annostelu-, ja sekoitussäiliöt
B. Nauhasuodatin syntyneen flokin (lietekertymien) erottamiseksi vedestä
Flokkuloinnissa syntyvät kelluvat lietekertymät (eli flokit) johdetaan nauhasuodattimelle. Nauhasuodatin kuljettaa lietettä eteenpäin ja vesi valuu nauhan läpi. Nauha kuljettaa lietteen keruusäiliöön, josta se voidaan pumpata lietepumpulla edelleen lietesäiliöön varastoitavaksi. Poistoveden saostus vaatii päivittäin huomiota ja huoltoa. Kemikaalien syöttömäärät tulevat olla säädetty oikein, jotta liete saostuu. Nauhasuodattimen viiran huuhtelun tulee toimiva moitteettomasti, jotta vesi ja liete erottuvat kunnolla. Lisäksi kerääntyneen lietteen pumppaus säiliöön tai vieminen kompostoitavaksi on päivittäisiä rutiinitehtäviä.
Saostuksen avulla poistoveden sisältämästä fosforista saadaan n. 80-90% talteen. Typpeä saadaan n. 20% talteen. Jos poistovesi johdetaan denitrifikaatiosuodattimen kautta, typestä voidaan saada pois n. 80-90%.
Vasemmalla denitrifikaatiosuodatin (musta torni) ja saostuskemikaalien syöttö ja sekoitussäiliöt, oikealla nauhasuodatin veden erottamiseksi flokista (lietteestä))
Kuvat (c) Petri Hoskonen
Saostuksesta syntynyttä lietettä (kuiva-ainepitoisuus n. 3-5%)
Kuva (c) Pekka Marttinen