Pumput
Johdanto
Pumput ovat erottamaton osa kiertovesiviljelyä. Kiertovesiviljelyssä pumpataan vettä, kaloja, kemikaaleja sekä lietettä. Pumppujen valinnassa on huomiotava niiden käyttötarkoitus sekä niille asetetut vaatimukset. Valittaessa pumppua veden siirtoon on osattava arvioida pumpulta vaadittava nostokorkeus sekä siirtokapasiteetti. Kemikaali- ja lietepumpuissa on edellämainittujen lisäksi huomiotava pumpattavan aineen viskositeetti sekä annostelutarkkuus. Lisäksi pumpattavan nesteen kemiaalinen koostumus asettaa tiettyjä rajoitteita pumpujen valmistusmateriaalille.
Pumppujen käynnistymistä ja sammumista voidaan ohjata mm. pintakytkimien, ultraääniantureiden ja paineantureiden. Kiertovesiviljelyyn valittujen pumppujen toimintaa ohjataan usein taajuusmuuttajilla. Taajuusmuuttaja säätää pumpun kierroksia halutun mukaisesti. Pumppujen valinnassa ja toiminnassa myös energiatehokkuudella on oma merkityksensä.
Pintakytkin pumpun käynnistykseen ja sammutukseen vedenpinnan tasojen muutosten mukaan
Kuva (c) Kari Finn Oy
Taajuusmuuttajia pumppujen ohjauksiin
Kuva (c) Pekka Marttinen
Keskipakopumput
Keskipakopumppuja käytetään yleisesti RAS-järjestelmissä veden liikuttamiseksi puhdistuslaitteistoilta altaille, jos nostokorkeus on useita metrejä- useita kymmeniä metrejä. Keskipakopumput voidaan asentaa suoraan vesikaivoihin tai kuivaan tilaan, jolloin pumppuun yhdistetään imuputki ja paineputki. Lisäksi keskipakopumppuja käytetään monissa muissa käyttötarkoituksissa veden pumppaamiseksi RAS-laitoksen sisällä: mm. lämmönvaihtimille, hapettimille, valkuaisainevaahdottajille, partikkelisuodattimille ja ilmastimille. Veden pumppausmäärät keskipakopumpuilla voivat olla satoja litroja sekunnissa.
Keskipakopumppuja
Kuva (c) Pekka Marttinen
Asennuskuva keskipakopumpulle, imu- ja paineputket
Kuva (c) Kolmeks Oy
Potkuripumput
Potkuripumppuja voidaan käyttää kiertoveden pumppaamiseen järjestelmissä, joissa on pieni nostokorkeus (yleensä muutama metri). Ko. pumput ovat energiataloudellisia, ja tuottavat suuret vesivirtaamat pienellä energiankulutuksella verrattuna keskipakopumppuihin. Potkuripumput voidaan asentaa ns. uppopumppumalleina tai kuivaan tilaan, jolloin pumppuun yhdistetään tulo- ja poistoputki. Veden pumppausmäärät potkuripumpuilla voivat olla satoja litroja sekunnissa.
Potkuripumppu
Kuvat (c) Lykkegaard A/S
Annostelupumput
Annostelupumppuja käytetään eri kemikaalien pumppaamiseksi kasvatus- ja poistovesijärjestelmiin. Kyseiset pumput ovat kalvopumppuja, joilla pumpataan pieniä vesimääriä. Pumput pumppaavat ohjatusti pulsseittain ja pumpattavan nesteen määrää pystytään säätämään tarkasti. Käyttökohteita ovat mm. kemikaalien annostelu RAS-järjestelmissä ja poistoveden saostuskemikaalien syöttö. Annostelupumppu voidaan kytkeä mm. pH-mittauksen kanssa, jolloin pumppu automaattisesti muuttaa pH-säätöön tarvittavan kemikaalin pumppausta (pulssien tiheyttä) pH-tason mukaisesti. Annostelupumppujen pumppausmäärät ovat yleensä pieniä, kymmeniä-satoja litroja vuorokaudessa.
Annostelupumppu
Kuva (c) Iwaki
Kemikaalisäiliö, sekoitin ja annostelupumppu
Kuva (c) Denios
Paineenkorotuspumput
Paineenkorotuspumppuja käytetään yleisesti rumpusiivilöiden huuhtelupumppuina, jossa tarvitaan suuria paineita ja pieniä vesimääriä (muutamia litroja sekunnissa). Pumppujen käynnistymistä ohjataan yleensä pinnankorkeusantureilla/ työ-taukokytkimillä.
Paineenkorotuspumppuja
Kuva (c) Kolmeks Oy
Paineenkorotuspumppu rumpusiivilän huuhtelupumppuna ja keskipakopumput kiertoveden pumppaukseen
Kuva (c) Pekka Marttinen
Mammuttipumput
Mammuttipumpuissa veden siirtäminen tapahtuu paineilman avulla. Mammuttipumpun toiminta perustuu siihen, että ilmaa puhaltamalla saadaan liikutettua ja nostettua vettä vedessä kohoavan ilman mukana.
Mammuttipumpun toimintaperiaate
Kuva (c) Chemical Engineering 134 Research and Review Journal
Porakaivopumput
Porakaivopumppujen nostokorkeus voi olla satoja metrejä, mutta niiden tuotto on alhainen. Porakaivopumppuja käytetään RAS-järjestelmissä tulovesipumppuina kun käytössä on pohjavesi, tai jos tuloveden (Järvi, joki/meri) pumppauskorkeus on kymmeniä metrejä. Veden pumppausmäärät ovat yleensä litroista muutamaan kymmeneen litraan sekunnissa. Porakaivopumppujen ohjaus voidaan toteuttaa muun muassa pintakytkimillä, ultraääniantureilla, paineantureilla ja työ-taukokytkimillä.
Porakaivopumppu
Kuva (c) Grundfos
Lietepumput
Lietepumppuja käytetään RAS-laitoksilla poistoveden käsittelystä syntyvän lietteen siirtoon. Lietepumppu yleensä on ns. repijäpumppu tai keskipakopumppu.
Repijäpumppu lietteelle
Kuva (c) Grundfos
Kalapumput
Kalapumpuilla voidaan siirtää kaloja veden kanssa mm. lajitteluun, paastolle tai perattavaksi. Kalapumput voivat olla toimintaperiaatteeltaan vakuumipumppuja, keskipakopumppuja tai mammuttipumppuja. Vakuumipumpulla imetään kaloja ja vettä alipaineen avulla, keskipakopumpulla ja mammuttipumpulla pumpataan kaloja ja vettä. Kalapumpuilla pystytään pumppaamaan pienistä poikasista (0,2 g) isoihin teuraskokoisiin kaloihin (yli 3 kg).
Kalapumppu (vakuumitoiminen)
Kuva (c) Faivre
Kalapumppuja (keskipakotoiminen)
Kuva (c) Vaki Aquaculture Systems Ltd.
Video VAKI SMART kalapumppu