Kiertovesilaitoksessa vettä joudutaan yleensä lämmittämään ja / tai jäähdyttämään riippuen tuloveden lämpötilasta ja kasvatettavasta kalalajista. Käytettäessä pintavettä tulovetenä on huomioitava vuodenaikojen mukanaan tuomat suuret lämpötilaerot. Pohjavettä käytettäessä lämpötilamuutokset ovat pienempiä.

Tuloveden eli korvausveden määrällä on huomattava merkitys kiertoveden lämpotilaan ja -talouteen. Lisäksi kiertoveden lämpötilaan vaikuttaa sitä nostavasti kiertovesisysteemin oma prosessitekniikka sekä laitoksessa oleva biomassa. Yleensä prosessitekniikka ja laitoksen kalojen biomassa nostavat lämpötilaa n.2-3-astetta.

Laitoksen tuloveden lämpötilaa voidaan säätää ylöspäin poistuvan veden lämpöenergialla, mahdollisesti saatavilla olevalla hukkaenergialla tai tarkoitukseen tuotetulla energialla. Jos taas tulovettä tai kiertovettä tulee viilentää, voidaan tähän käyttää lämpöpumppuja. Varsinainen lämpöenergian siirto toteutetaan lämmönvaihtimilla.

Lämpötaloudesta huolehtiminen on tärkeää, ettei veden lämpötila pääse ”sahaamaan”, mikä heijastuu kalojen ruokahaluun ja biofilttereiden toimintaan. Lisäksi hallin ilman hiilidioksidipitoisuus tulisi pystyä pitämään 500-1000 ppm tasolla, jotta työnteko on turvallista ja ettei ilmastuksesta peräisin oleva hiilidioksidi pääse liukenemaan takaisin kasvatusveteen.

Lämmönvaihdin
Lämmönvaihtimen toimintaideana on saattaa nesteet lähelle toisiaan ilman niiden sekoittumista keskenään. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi levylämmönvaihtimella, jossa nesteet kiertävät kennostossa kapeita virtauskanavia pitkin mahdollistaen lämmön tehokkaan johtumisen nesteiden välillä. Lämmönvaihtimet keräävät herkästi kiintoainesta kennoston sisään, joten ne on huuhdottava määräajoin. Yleisesti käytetään vastavirtahuuhtelua, jossa erillisellä pumpulla pumpataan pesuaine-vesiseosta lämmönvaihtimien läpi ja likainen pesuvesi johdetaan viemäriin. Vastavirtahuuhtelu on tehtävä kun veden virtaus lämmönvaihtimessa laskee ja lämmitysteho heikkenee. Veden lämpötilaa on seurattava päivittäin jokkoin voidaan arvioida lämmönvaihtimen huoltotarvetta. 



Levylämmönvaihdin
Kuva (c) Alfa Laval

Lämpöpumput
Lämpöpumput perustuvat tekniikkaan, jossa pumpun kylmäaine höyrystyy ja höyry lämpenee paineen alla. Syntynyt lämpö siirretään lämmitysjärjestelmään. Kun kylmäaineen virtausta muutetaan, saadaan lämpöpumput toimimaan jäähdytyksessä. Lämpöpumput ovat pitkälti huoltovapaita, mutta nesteiden pintojen tarkkailu on tarpeen. Myös lämmitysjärjestelmän mahdolliset sihdit tai suodatimet on puhdistettava määräajoin. Lämpöpumpuilla voidaan hyödyntää energiaa maaperästä, vedestä ja ilmasta.



Lämpöpumpun toimintaperiaate
Kuva (c) Oilon

Ilmanvaihtokone
Kiertovesilaitoksen ilmanvaihto on huomattavaa ja varsinkin talvella se kuluttaa paljon energiaa. Halliin tulevan ilman esilämmitys voidaan toteuttaa hallin poistoilman lämpöenergialla ja loppu lämmitys saatavilla olevalla hukkaenergialla tai tuotetulla energialla. Lämpöpumpuilla pystytään tuottamaan kustannustehokkaasti energiaa, jos hukkalämpöenergiaa ei ole saatavissa.Kiertovesiviljelylaitosten sisäilman lämpötilan tulisi olla muutaman asteen korkeampi kuin kiertoveden.Tällä estetään kosteuden tiivistyminen laitoksen rakenteisiin ja laitteisiin. Ilmanvaihtokoneen huollot ovat harvinaisempia ja ne liittyvät yleensä ilmansuodattimien vaihtoon. Ilmavaihtokoneen toimintaa seurataan tarkastamalla tulo- ja poistoilmapuhaltimien toiminta ja niitä säädetään tarpeen mukaan. Lämmönhallinan lisäksi ilmanvaihtokoneilla huolehditaan hallin hiilidioksidipitoisuuden pysymisestä riittävän alhaisena. 


Ilmanvaihtokone
Kuva (c) Recair Oy