Jatkuva haku

Jatkuva haku täydentää yhteishakua

Perusopetuksen päättävä oppilas hakeutuu jatko-opintoihin ensisijaisesti yhteishaun kautta. Mikäli oppilas jää yhteishaussa ilman jatko-opintopaikkaa, hänet ohjataan hakemaan jatkuvassa haussa.

Jatkuvassa haussa voi hakea
  • ammatillisiin perustutkintoihin, ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin 
  • tutkintokoulutukseen valmentavaan koulutukseen (TUVA)
  • yhteishaussa vapaiksi jääneille opiskelupaikoille, myös lukioiden ja kansanopistojen vapaille paikoille
  • aikuisten perusopetukseen
  • oppisopimuskoulutukseen

Jatkuva haku mahdollistaa opintoihin hakeutumisen joustavasti ympäri vuoden. Oppilaitokset päättävät jatkuvan haun koulutustarjonnasta, hakuajoista sekä hakumenettelystä. Tarkemmat tiedot löytyvät Opintopolku.fi-palvelusta koulutusten kuvauksista tai oppilaitosten omilta verkkosivuilta.

Valintaperusteet

Oppilaitokset päättävät jatkuvan haun valintaperusteista. Valintaperusteet poikkeavat usein yhteishaun valintaperusteista. Opiskelijavalintaan voivat esimerkiksi vaikuttaa hakijan koulutustarve, lähtökohdat sekä motivaatio. Koulutuskohtaisesti voi lisäksi olla määritelty erilaisia vähimmäisvaatimuksia, jotka hakijalla tulee täyttyä (esimerkiksi B-ajokortti, 18 vuoden ikä tmv.). Myös opiskelijan kielitaitoa voidaan arvioida tutkinnon suorittamisen näkökulmasta. Käytettävien valintaperusteiden tulee kuitenkin olla kaikille hakijoille samat ja yhdenmukaiset. 

Osa ammatillisista koulutuksista kuuluu SORA-lainsäädännön alaisuuteen. Jos hakijan terveydentila tai toimintakyky on heikentynyt, kannattaa tarkistaa, ettei koulutuksessa tai tutkinnossa ole sellaisia vaatimuksia, jotka voivat olla esteenä opiskelijaksi valinnalle tai tutkinnon suorittamiselle.

Oppisopimuskoulutus

Ammatillisten tutkintojen ja tutkinnon osien suorittaminen on mahdollista myös oppisopimuskoulutuksena. Oppisopimuskoulutus edellyttää opiskelijalta aina työsuhdetta tai yrittäjyyttä. Koulutukseen soveltuvia työtehtäviä tulee olla vähintään 25 tuntia viikossa. Lisäksi työpaikalta tulee löytyä koulutukseen soveltuvat laitteet ja koneet sekä opiskelijaa ohjaavaa henkilöstöä. Oppisopimusopiskelija on ensisijaisesti työntekijä, eikä ole oikeutettu esim. opiskelijan opintotukeen tai -lainaan koulutuksen ajalta.

Oppisopimus voi olla myös nuoren koulutuspolku. Oppisopimukseen haluavalta vaaditaan oma-aloitteisuutta ja aktiivisuutta, sillä oppisopimukseen soveltuva työpaikka on löydettävä tavallisimmin itse. Oppisopimuspaikkaa haetaan kuten mitä tahansa avoinna olevaa työpaikkaa. Ennen työnhakua nuoren on hyvä miettiä, mikä ala kiinnostaa eniten ja missä haluaisi työskennellä. Usein nuoren oppisopimuspaikka löytyy lähipiiristä, esim. perheyrityksestä, tai jo tutuksi tulleesta kesätyöpaikasta. Oppisopimukseen voi siirtyä myös ammatillisista opinnoista esim. kesätöiden ajaksi tai suorittamaan tutkinto loppuun oppisopimuksella.

Oppisopimus on määräaikainen työsopimus, jonka aikana työnantaja sitoutuu kouluttamaan työntekijän. Oppisopimuskoulutuksessa opiskelija suorittaa tutkintoon kuuluvia opintoja pääsääntöisesti työpaikalla työtä tehden. Työpaikalla hankittua osaamista täydennetään oppilaitoksen järjestämillä tietopuolisilla opinnoilla. Aikaisempi, esim. kesätöiden kautta hankittu osaaminen otetaan huomioon koulutusta suunniteltaessa. Opiskelijalle tehdään henkilökohtainen opiskeluohjelma, josta selviää mm. opintojen yksilöllinen sisältö ja kesto. 

Oppisopimuksella suoritettu tutkinto antaa saman pätevyyden ja jatko-opintokelpoisuuden kuin ammatillisessa oppilaitoksessa suoritettu tutkinto. Oppisopimuskoulutus soveltuu myös oppivelvollisuuden suorittamiseen.