Tämä on NGC 1499, joka tunnetaan myös Kalifornian sumuna. Käytin kaksoisteleskooppilaitteistoa, laajaa kuvakulmaa ja kahta ASI 2600 MC -kameraa. Suodatin valoa kahdella kapealla kaksikaistaisella suodattimella korostaakseni rikkaita vetyalfa-vyöhykkeitä. Havainto-olosuhteet olivat vaativat! Testasin todella laitteiden lämpötilarajoja. Aloitin -25 °C:ssa, mutta lämpötila kylmeni nopeasti. Kun -32 °C ylittyi, kutsuin sitä tekniseksi onnistumiseksi ja siirsin varusteet takaisin "arktiseen dekompressiokammioon", jossa on alhainen kosteus ja kylmäsäilytys. AM3 oli ohjaava mestari, mutta napa-asennon säätö oli hankalaa. Teräksen ja alumiinin erilainen supistuminen teki alt-az-säätönupeista lähes kylmähitsattuja. GTi pärjäsi hyvin Baader Ultrarange -rasvan ansiosta. Napa-akselin suuntaus oli paljon helpompaa ja ohjaus ok. EAF lipesi ja ruuvit piti kiristää. Tämä oli varusteitteni nykyisten mahdollisuuksien raja. Oli mielenkiintoista testata niitä ja oppia niistä. Johtopäätös: on viisasta välttää varusteiden altistamista uudelleen näille äärimmäisille olosuhteille ja rikkoutumisen riskiä. Parempi asettaa tulevien kylmien öiden rajaksi -25, -27 astetta. Kippis!

Sahannevan pohjoiskamerassa pilvien lomasta alkuillasta tilastoviherrystä, yhdeksän jälkeen alkoi jo rauhoittua.

Vuoden viimeiseksi jäänyt ilta tähtitaavaan alla. Pitkä pilvisyysjakso oli keskeyttänyt havaitsemisen viikoiksi ja lyhyt pyrähdys kotipihalle oli kuin häivähdys jostakin jo kadotetuksi luullusta.

Altairin havaintoporukan retki yksinäiselle maaseututielle Pukkilassa. Illan päätavoite oli kuvata komeetta Lemmonia mutta suurin osa illasta kului muun taivaan kuvaamiseen ja ihailuun. Tässä muutamia maisemaotoksia tuolta illalta.

Puiden luota lähtee vaakatasossa varsin hidas meteori. Kiitos muiden havaintojen, löysin omaltakin tallenteelta.