Messier urheilua. Pitkästä aikaa eteläinen horisontti näytti puhtaalta. Joten suuntasin Puolangan Paljakan laskettelurinteen ylätasanteelle. Sinne pääsee autolla melkein perille ja 347 metrin korkeudesta etelän suuntaan on miinushorisontti. Kuu tosin häiritsi ja ikäväkseni huomasin horisontin suunnassa utua, jonka takia myöhemmin jouduin lopettamaan kuvaamisen. Kohteina Jousimiehen vaikeat kohteet eli M8, M20, M21 ja M22. Kaikkien kohteiden paikat sain kuvattua, mutta vain M21 ja tässä oleva M22 voi sanoa onnistuneen. Toki M20:een liittyvän avoimen joukon tähtiä tuli kuviin, mutta sumu jäi näkymättömiin, kuten myös M8:n sumu. Saa nähdä onnistuuko noita sumuja koskaan saamaan kuviin näin pohjoisesta (ilman suotimia).M22 onnistui yllättävän hyvin. Vaikka kohteen korkeus refraktiokorjattunakin oli havaintopaikalta vain +0°46' ja ilman korjausta vain +0°20'. M22 on toki kirkas. Peräti +5,20 magnitudin pallomainen tähtijoukko. Kuvan alavasemmalla oleva tähden 25 Sgr refraktiokorjattu korkeus oli vain puolisen astetta. Kuvaa on valotettu 21 x 10 sekuntia = 3,5 minuuttia. Kuvat on otettu klo 20.25 - 30 paikallista aikaa. Kuvasin tätä myös aiemmin (klo 19.58 alkaen) ja se näkyy niissäkin kuvissa, mutta niistä kuvista en saanut kovin onnistunutta versiota tehtyä.

Huomasin sattumoisin nätin pienen avoimen tähtijoukon NGC 225 ja siinä kyljessä himmeän heijastussumun vdB-4 (LBN 604). Muuttuva tähti V594 Cas valaisee sumun, joka saattaa olla jämiä siitä pilvestä, josta avoimen joukon tähdet ovat syntyneet. 2200 valovuoden päässä olevan NGC 225:n ikä on 100-150 miljoonaa vuotta ja puolet sen tähdistä on kaksoistähtiä. Tuossapa olisi kiva kohde Seestarilla kuvattavaksi. Vaan jopa oli tautisen himmeä se sumu! Ensimmäinen yö, reilut 2h valoa, mutta sumu oli vielä aika surkean näköinen. Ja lieneekö taivaalla ollut jotain töhnää tai fokusointi hieman sivussa, kun tähdet näyttivät tuhnuisilta. Toisena yönä samat valotukset eikä sumu vieläkään oikein hyvältä näyttänyt. Ei kaksi ilman kolmatta. Nyt täysikuu möllötti taivaalla, mutta eipä tausta Bortle 8-alueella muutenkaan niin järin pimeä ole. Maallinen sumukin tuli lopuksi väliin. Sai sitä tähtisumua kolmen valotuksen pinosta houkutella esiin vähän turhankin agressiivisesti, mutta jotenkuten se lopulta näkyi. Seti Astrosuite Prolle kiitos. Kokonaisvalotus 6h23m.

Kuun kaakkoisreunaa, vasemmassa yläreunassa kurkistaa Tycho

Mare Serenitatiksen tummat reunat ja Besselin säde erottuivat varsin mainiosti kaukoputkella katsottuna. Tummaat reunat ovat paitsi titaanipitoisempaa, myös puolisen miljardia vuotta vanhempaa basalttia viereisen Mare Tranquillitatiksen tapaan. Sama kuva, ensin mineraalikuvana ja sitten tavallisena. #Lunar100: 018 Mare Serenitatiksen tummat reunat#Lunar100: 041 Besselin säde 

Mare Crisium ja ympäristöä, Proclus erottui hyvin kirkkaana, vaikka näemmä säteet sain kuvaan hieman huonommin kuin mitä visuaalisesti katselemalla erottui, Lintuja lenteli syysillassa runsaasti ja näitä näki ajoittain kaukoputkessa lentelemästä lähes täyden Kuun edestä. Sain yhden ohilennon napattua videollekin tätä kuvaa ottaessa (kuvassa kaksi lyhytelokuva "Lintu vaarojen merellä"). #Lunar100: 010 Mare Crisium#Lunar100: 012 Proclus