5. Polymeerit ja biomolekyylit

Aminohapot ja proteiinit

sisältävät kaksi funktionaalista ryhmää; aminoryhmän -NH₂ ja karboksyyliryhmän -COOH, jotka ovat liittyneet samaan hiiliatomiin
Yksinkertaisin aminohappon on glysiini
Glysiiniä lukuunottamatta aminohapot ovat optisesti aktiivisia eli niillä esiintyy peilikuvaisomeriaa
Aminohapot ovat valkuaisaineiden eli proteiinien rakenneosia

Aminohappojen ominaisuuksia

1. Kahtaisioni

karboksyyliryhmän vety siirtyy aminoryhmälle
aminohapot liukenevat hyvin veteen, koska muodostavat vesimolekyylien kanssa vetysidoksia

2. Amfolyytti

voi toimia sekä happona että emäksenä
- Reaktio hapon kanssa
- Reaktio emäksen kanssa

3. Peptidisidos

syntyy, kun aminohapot reagoivat keskenään
aminohapon karboksyyliryhmä -COOH reagoi toisen aminohapon aminoryhmän -NH₂ kanssa, jolloin lohkeaa vettä (kondensaatio)

kaksi aminohappoa muodostavat dipeptidin ja dipeptidiketjut liittyvät polypeptidiksi
Kun on n kpl polypeptidejä syntyy valkuaisaine
Proteiinien paptidiketjuissa on kymmeniä aminohappoja
Proteiinien rakenne
- Primäärirakenne
  - määräytyy aminohappojen lukumäärän ja järjestyksen perusteella
- Sekundäärirakenne
  - Polypeptidiketjut kiertyvät spiraaleiksi
- Tertiäärirakenne
  - Spiraalit asettuvat sykkyrälle, pallomaiseksi ryhmäksi
- Kvaternäärirakenne
  - Polypeptidiketjut liittyvät toisiinsa punokseksi
- Erityyppiset sidokset, kuten vetysidokset (dispersiovoimat) pitävät sek, tert ja kvatern rakenteet kassassa.
- Proteiineilla on erityyppisiä tehtäviä
- Ruoansulatuksessa proteiinien prim rakenne hajoaa, jolloin proteiini purkautuu peptidiketjuiksi ja hydrolysoituu aminohapoiksi

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

Aldehydejä tai ketoneita, joissa on useita -OH -ryhmiä
Tärkeimmät luonnon monosakkaridit ovat heksoosit (6 C-atomia) ja pentoosit (5 C-atomia)
- heksoosit C₆H₁₂O₆
  - sokerimolekyyli on avoketjuinen tai rengasrakenteinen, tavallisimmin rengas
  - glukoosi ja fruktoosi ovat toistensa isomeereja
- Pentoosit C₅H₁₀O₅
  - riboosi (RNA:n sokeri) ja deoksiriboosi (DNA:n sokeri) ovat nukleiinihappojen osia

Tärkein on ruokosokeri eli sakkaroosi, joka syntyy glukoosista ja fruktoosista kondensaatioreaktiossa
- Muodostuva happisilta on nimeltään glykosidisidos
Maltoosi eli mallassokeri syntyy kahdesta glukoosimolekyylistä
Laktoosi muodostuu glukoosista ja galakoosista
- hajoaa laktaasientsyymin vaikutuksesta

Tärkkelys ja selluloosa, joissa tuhansia glukoosiyksiköitä on liittynyt happisilloilla toisiinsa
- tärkkelysmolekyyli on kierteinen
- selluloosamolekyyli on suoraketjuinen

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

Glyseroli ja pitkäketjuiset karboksyylihapot eli rasvahapot muodostavat estereitä, joita kutsutaan triglyserideiksi
Rasvoissa kaikki glyserolin -OH -ryhmät ovat esteröityneet ja muodostavat triglyseridin, rasvan
Tyydyttymättömät rasvat, yleensä kasvirasvat ovat nestemäisiä, sisältävät hiiliatomien välisiä kaksoissidoksia (pitkäketjuisissa hiilivetyradikaaleissa R₁, R₂ ja R₃)
Tyydyttyneet rasvat, eliökunnan kasvirasvat, ovat taas kiinteitä
Rasva on tärkeä ravintoaine energian saannin takia ja siksi, että ruoansulatuksen esterihydrolyysissä rasvoista purkautuu rasvahappoja
- osa on sellaisia, joita elimistö ei pysty muodostamaan
- tarvitaan mm hormonien valmistukseen, kuten tyydyttymättömät linoli- ja linoleenihappo

rasvoja, triglyseridejä käytetään saippuan valmistuksessa
rasvamolekyyli reagoi emäksisissä olosuhteissa esim natriumhydroksidin (emäs) kanssa, jolloin rasvamolekyyli hajoaa glyseroliksi ja karboksyylihapon natrimusuolaksi
rasva glyseroli saippua

saippuan pitkäketjuinen hiilivetyradikaali on pooliton ja karboksyyliryhmän -COO^-Na⁺ muodostaa vesimolekyylin kanssa dipoli-ioni -sidoksia ja vetysidoksia

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.