YH03.1. syksy 2022

Vastaukset tehtäviin kpl. 18.

Euroopan unionin suhde
Yhdistyneisiin Kansakuntiin ja Natoon:

- järjestöt tekevät keskenään paljon yhteistyötä
- EU:n ja YK:n arvomaailmat ovat keskenään hyvin samanlaiset. Molemmat painottavat kriisien ennalta ehkäisyä ja ihmisoikeuksien merkitystä.
- EU on merkittävä YK:n rahoittaja, ja sillä on pysyvä edustaja YK:n yleiskokouksessa
- EU:n ja Naton suhteet ovat läheiset, koska moni unionin jäsen on myös Naton jäsen
- EU:lla ja Natolla on ollut yhteisiä operaatioita Balkanilla ja Afganistanissa

Yhdysvaltoihin:
- alueilla on yhteiset arvot ja yhtenäinen kulttuuri, keskinäinen kauppa on molemmille tärkeää
- Bidenin kaudella Yhdysvallat on jälleen korostanut Naton merkitystä ja hyviä suhteita Länsi-Eurooppaan, mikä on unionille tärkeä asia
- Unionin maissa on arvosteltu Yhdysvaltojen ulkopolitiikkaa esim. Lähi-Idässä

Venäjään:
- Unionin ja Venäjän välillä on ollut paljon taloudellista yhteistyötä, ja Venäjä on ollut tärkeä energiantoimittaja Unionille
- Venäjän voimapolitiikka ja Krimin valtaus ovat kiristäneet välejä ja molemmat ovat asettaneet pakotteita toisiaan vastaan
- Venäjän hyökkäys Ukrainaan vuonna 2022 on kiristänyt välejä on kiristänyt välejä entisestään ja unionin jäsenmaat ovat tukeneet Ukrainaa sekä taloudellisesti että aseellisesti
- Kriisin edetessä Venäjä on pyrkinyt kiristämään Eurooppaa energian avulla ja Eurooppa on pyrkinyt pääsemään kokonaan eroon venäläisestä energiasta

Afrikka:
- Alue on unionille tärkeä, koska siellä on paljon taloudellista potentiaalia
- unioni pyrkii hillitsemään Afrikasta Eurooppaan suuntautuvaa siirtolaisuutta
- unionilla on Afrikan suhteen oma parempia elinoloja tavoitteleva strategiansa, jota se toteuttaa yhdessä Afrikan unionin kanssa
- EU on mukana useassa kriisinhallintaoperaatiossa Afrikassa

Aasia:
- Aasian talouskasvu on tehnyt siitä merkittävän talouskumppanin, mikä on houkutellut eurooppalaisia investoimaan Aasiaan
- Kiinan ihmisoikeudet ovat hrättäneet arvostelua unionin jäsenmaissa
- unionilla on yleensä hyvät suhteet aasian maihin, joissa ihmisoikeudet ovat edenneet hyvin

18. Maailma Euroopan ympärillä

Lue open jakama teksti (kpl 18) ja vastaa kysymyksiin.

Kuvaile Euroopan unionin suhteita seuraaviin:
a) YK ja Nato
b) Yhdysvallat
c) Venäjä
d) Afrikka
e) Aasia

Suomen Nato-kannat 2002-2022

Tutustu oheiseen tilastoon suomalaisten Nato-kannoista ja vastaa kysymyksiin.

1. Mitä muutoksia havaitset tilastossa?
2. Mistä muutokset voisivat johtua?

15. Suomeen kohdistuvia turvallisuusuhkia

Tehtävä tehdään kahden hengen ryhmissä. Lukekaa oppikirjan tietolaatikko Suomeen kohdistuvista turvallisuusuhkista oppik.s. 135.

1. Valitkaa kaksi uhkaa ja etsikää niihin liittyviä artikkeleita mediasta.
2. Tiivistäkää uutisten sisältö.
3. Arvioikaa uhkien merkitystä Suomen kannalta.
4. Lähettäkää tehtävä Pedanetin palautuskansioon.

15. Suomeen kohdistuvia turvallisuusuhkia

Palauttakaa tänne tehtävänne turvallisuusuhkista.
  • Palauta kuva tai muu tiedosto
  • Palauta merkintä
  • Palauta linkki
  • Palauta äänitallenne

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

Vastaukset tehtäviin Euroopan unioni ja talouden globalisaatio.

1. Miten eri tavoin EKP yrittää vaikuttaa talouteen?

● EKP hoitaa euroalueen rahapolitiikkaa. Sen avulla EKP yrittää luoda edellytyksiä
talouskasvulle ja hyvinvoinnille.
● Tavoitteisiin pääseminen edellyttää hintavakautta. EKP yrittää pitää inflaation keskipitkällä
aikavälillä kahden prosentin vuositasolla.
● EKP:n keskeinen keino vaikuttaa talouteen on korkojen säätely. Se pystyy ohjauskoron
avulla vaikuttamaan yleiseen korkotasoon. Noususuhdanteessa korkoa nostetaan, jotta
inflaatio ei kiihtyisi liikaa. Laskusuhdanteessa korkoa lasketaan talouden elvyttämiseksi.
● EKP voi harjoittaa myös määrällistä elvytystä. Tällä tarkoitetaan arvopapereiden ostamista
markkinoilta, mikä lisää rahan tarjontaa.
● EKP voi yrittää vaikuttaa euron ulkoiseen arvoon valuuttainterventioilla. Tällöin se ostaa tai
myy euroja hyödyntäen hallussaan olevaa valuuttavarantoa.

2.Pohdi Euroopan unionin velkaantumisen syitä ja seurauksia.

Syitä:
● 2000-luvun alkuvuosien velkaantuminen noususuhdanteen aikana
● finanssikriisin (2008) aiheuttama laskusuhdanne, joka lisäsi velkaantumista
● näkemykset velanoton hyödyllisyydestä talouden elvyttämisessä
● koronakriisin aiheuttama taloudellinen laskusuhdanne

Seurauksia:
● Euroopan velkakriisi 2010-luvun alussa.
● Vakaus- ja kasvusopimuksen velkarajojen ylittyminen.
● Yhteisvastuun lisääntyminen velkakriisin ja 2020-luvulla otetun yhteisen velan
seurauksena.

14. Euroopan unioni ja talouden globalisaatio



Lue jakamastani monisteesta s. 104-107.
Vastaa seuraaviin kysymyksiin:

1. Millä eri tavoin EKP pyrkii vaikuttamaan talouteen?
2. Pohdi Euroopan unionin velkaantumisen
a) syitä
b) seurauksia.

13. Maailmantalous muutoksessa

Lue oppik. s.112-116 ja vastaa seuraaviin tehtäviin.

1. Mitä tarkoittaa
a) teollinen internet
b) digitaaliset palvelut?

2. Tarkastele oppik.s. 114 kuviota. Miten keskiluokan kulutus tulee muuttumaan alueittain? Mistä kehitys johtuu?

3. Pohdi, millaisia taloudellisia vaikutuksia seuraavilla globalisaatioon liittyvillä ilmiöillä on ollut:
a) tiedon ja ajatusten leviäminen
b) rahan helppo liikkuminen
c) työvoiman siirtyminen maasta toiseen
d) yritysten siirtyminen maasta toiseen.

Palauta vastauksesi oheiseen palautuskansioon

12. Maailmankaupan vapautuminen Nämä tehtävät tiistaiksi 11.10!

Lue oppikirjan s. 104-111 ja tee seuraavat tehtävät.

1. Alleviivaa s. 104-105 vastaukset kysymyksiin, miten globalisaatio on muuttanut maailman taloutta ja miten talouden globalisaatio näkyy tavallisen kuluttajan elämässä.
2. Mitä oppik.s. 104 kuvio kertoo maailmantaloudessa tapahtuneista muutoksista?
3. Alla on luettelo järjestöistä, jotka päättävät maailmankaupan pelisäännöt. Mikä järjestö on ja miten se voi vaikuttaa kaupan kehitykseen?
IMF
Maailmanpankki
G20
G7
OECD
WTO
4. Miten suuryritykset ovat hyötyneet kaupan globalisaatiosta?
5. Selitä, mitä tarkoitetaan yritysten yhteiskuntavastuulla.

11. Suomi Euroopan unionissa

Alleviivausharjoitus Suomi Euroopan unionissa

Lue oppikirjan s. 95-99 kappaleet

Kuka Suomessa päättää EU-asioista?
Suomen EU-politiikka - mallioppilaasta vastarannan kiiskeksi?
Suomi vaikuttaa

Alleviivaa ja kirjaa ylös kustakin kolmesta kappaleesta 20-25 mielestäsi avainsanaa, jotka kuvaavat hyvin kappaleiden keskeisen sisällön. Tämän jälkeen vertaa toisen opiskelijan kanssa alleviivamianne sanoja ja perustelkaa toisillenne, miksi valitsitte juuri nänä sanat.

10. Päätöksenteko ja sen ongelmat

Lue oppik.s. 88-94 ja vastaa kysymyksiin:

1. EU-lait ovat asetuksia, direktiivejä ja päätöksiä. Selitä, miten ne eroavat toisistaan?
2. Laadi pääpiirteinen kaavio EU-lain eri vaiheista vireillepanosta päätökseen asti.
3. Ota kantaa: Vaivaako unionia demokratiavaje?
4. Miten Lissabonin sopimus muutti Euroopan unionia?

Kuutele radio-ohjelma EU ja lobbauksen muuttuvat säännöt. https://areena.yle.fi/1-3661975
Voit kuunnella alun 11 min. tai koko ohjelman ja vastaa sitten tehtäviin.

1. Mitä lobbauksella tarkoitetaan?
2. Miten suhtautuminen lobbaukseen on EU:ssa muuttunut?
3. Miten Suomessa on suhtauduttu lobbaukseen?
4. Mikä on ns. avoimuusrekisteri?
5. Mitä tarkoitetaan ns. pyöröovi-ilmiöllä ja miksi se on ei-toivottava ilmiö?

Tässä esimerkki pyöröovi-ilmiöstä https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/ilkka-ahtiaisen-kommentti-puolustusvoimien-ex-komentajasta-amerikkalaisten-lobbari-tuhosiko-valinta-f-35-n-mahdollisuudet-suomen-seuraavaksi-torjuntahavittajaksi/7793448

Läksy tiistaiksi 4.10.

Palauta yhteistoiminnallinen ryhmätyö, jos on vielä palauttamatta.
Lue kotona kappale 9. ja tutustu pedanetissä EU:n toimielimiä esittelevään diasarjaan.

9. Neljä vallan linnaketta

Lue oppikirjan s. 76-87 ja vastaa oppikirjan tehtävään 4. 

Selvitä seuraavat asiat netistä tietoa hakemalla:

1. Milloin järjestettiin viimeksi EU:n huippukokous?
2. Mikä maa on tällä hetkellä EU:n puheenjohtajavaltiona?
3. Kuka on komission puheenjohtaja tällä hetkellä? Kuka on Euroopan unionin "ulkoministeri"? Kuka on komission suomalaisjäsen ja mitä tehtävää hän hoitaa?
5. Selvitä suomalaiset europarlamentaarikot ja heidän puoluekantansa Suomessa ja europarlamentissa.
6. Kuka on Euroopan keskuspankin pääjohtaja tällä hetkellä?

5. Euroopan monet kasvot ja 6. Mikä meitä yhdistää?

Lukekaa oppik.s. 40-57 ja vastatkaa seuraaviin tehtäviin.

1. Millä eri tavoin Euroopan unionin valtiot eroavat toisistaan? (kpl. 5)

2. Millaiset asiat yhdistävät unionin valtioita? (kpl 6.)

3. Tarkastele luvun 5. karttoja ja kuvioita (s. 42,43,44,48 ja 49) unionin jäsenmaista ja niiden kansalaisista. Millaisia havaintoja voit tehdä aineistosta?

Tehkää tehtävät pareittain siten, että toinen tekee tehtävän yksi ja toinen tehtävän kaksi ja sitten teette yhdessä tehtävän 3. Käykää myös yhdessä läpi tehtävät 1 ja 2.

4. Suomi, Pohjoismaat ja Euroopan unioni

Tehtiin tätä tehtävää oppitunnilla 26.9. Tehtävät loppuun kotona ja kappale läksyksi tiistain 27.9. tunnille!

1. Suomessa järjestettiin neuvoa-antava kansanäänestys Euroopan  unionin jäsenyydestä 1994.

a) Mitä neuvoa-antava kansanäänestys tarkoittaa?
b) Millaisilla taloudellisilla, turvallisuuspoliittisilla ja kulttuurisilla perusteilla jäsenyyttä kannatettiin tai vastustettiin? (katso alla oleva teksti "Kommentteja Suomen EU-jäsenyydestä").
c) Katso oheista karttaa kansanäänestyksen tuloksesta 
 https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_EU-kansan%C3%A4%C3%A4nestys
 Millä alueilla jäsenyyttä kannatettiin ja millä vastustettiin?
 Mitkä seikat voisivat selittää eri alueilla asuvien suomalaisten erilaista
 äänestyskäyttäytymistä?
d) Lue oppikirjan s. 46 teksti kansanäänestyksistä. Miten Britannian Brexit-äänestys osoitti, että kansanäänestys poliittisena toimintatapana on ongelmallinen?

2. Millaista yhteistyötä Pohjoismaat tekevät eri aloilla?

3. Miten Pohjoismaiden ratkaisut Euroopan unionin suhteen eroavat
 toisistaan?

Kommentteja Suomen EU-jäsenyydestä vuonna 1994

Argumentteja Suomen EU-jäsenyydestä

Suomessa käytiin vilkas keskustelu Euroopan unionin jäsenyydestä vuonna 1994. Seuraavaksi on
listattu joitakin ennen kansanäänestystä esitettyjä argumentteja EU:n jäsenyydestä.
Puolesta:
 Jos Suomi jättää liittymättä, voi olla vaara, että tulevaisuudessa jäädään takapajulaksi.
 Ei täällä kukaan yksin pärjää.
 Nyt olisi sopiva aika liittyä, jos ja kun muut Pohjoismaat liittyvät, ettei jäädä yksin veli venäläisen seuraan.
 EU sitoo suomalaisia poliitikkoja, niiden omat tyhmyydet jäävät vähemmiksi.
 Suomi ei voi jäädä irralliseksi ryhmäksi EU:n ulkopuolelle, kun naapureina on hyvin epävakaita maita.
 Työskentelymahdollisuudet EU-maissa, työvoiman vapaa liikkuvuus.
 Kauppa paranee ja sen myötä tulee lisää töitä.
 Olemme eurooppalaisia, miksi siis emme ole mukana yhteistyössä.
 Suomalaisten ei tule jäädä tekemään virsuja toisilleen.
 Juttu on päätetty jo vuosia sitten, äänestys on turha.
 Suomi liittyy kuitenkin, on parempi kun jo hyväksyy ajatuksen.
 Luonnonsuojelulliset syyt voisivat vaatia jäsenyyttä, kaikki maat yhdessä luontoa suojelemaan.

Vastaan:
 Onko Suomen itsenäisyystaistelut olleet turhia, monet sankarivainajatko turhia?
 EU on byrokraattinen ja kallis, en usko EU:n pysyvyyteen.
 Konsensus eri jäsenmaiden kesken on toiveajattelua.
 Päätökset siirtyvät Ranskalle ja Saksalle, meitä kohdellaan merkityksettömänä pienvaltana.
 Rajojen avautuminen tuo liikaa työväkeä Suomeen ja roskajoukkoa tulee Suomeen.
 Suomen työttömyys tuskin vähenisi, koska EU- maissa on yli 20 miljoonaa työtöntä.
 Maatalous joutuu aikamoisiin sopeutumisvaikeuksiin.
 Suomalaisen omaperäisen kulttuurin säilyttäminen vaikeutuu.
 Tasa-arvoasiassa ollaan menossa takapakkia, Suomen edustajat EU:ssa ovat vain miehiä, meille tulee taantumus.
 Eurooppalaiset valloittavat Suomen luonnon.
 Kun ei tiedä mihin ollaan menossa tai sitä ei kansalle kerrota.
 Yhteydet EU:sta Natoon aiheuttaa, että Suomi joutuu mahdollisessa sodassa tai konfliktissa kriisi- alueeksi.

Lainausten lähde: Suomen kansanäänestys 1994. Raportti äänestäjien
kannanotoista. Toim. Pertti Pesonen. Ulkoministeriön Eurooppatiedotus.

2. Eurooppa yhdentyy

Lue oppik.s. 17-22 ja vastaa tehtäviin.

1. Miten ihmiset käsittivät Euroopan antiikin aikana ja keskiajalla?

2. Mitkä tekijät saivat Euroopan valtiot yhdentymisen tielle toisen maailmansodan jälkeen?

3. Mitä Euroopan yhdentymisen ja laajentumisen kannalta merkittävää alla olevina vuosina tapahtui

1948
1951
1957
1967

4. Miksi Euroopan yhdentyminen oli aluksi voimakkaasti taloudellista?

1. Globalisaation historia

Vastaa seuraaviin tehtäviin oppik.s. 10-16 pohjalta ja palauta tehtävät palautuskansioon.

1. Perustele väite: valtioiden välinen verkostoituminen
kiihtyi toisen maailmansodan jälkeen.

2. Verkostoitumisen tärkeitä edesauttajia oli
liikkumisen helpottuminen höyryjunan ja
höyrylaivan, auton ja lentokoneen keksimisen
jälkeen. Tiedonkulkua helpotti lennättimen,
puhelimen, radion ja lopulta internetin keksiminen,
joka teki tiedonkulusta reaaliaikaista. Lue Tiede - lehden artikkeli, jossa 
kerrotaan ensimmäisestä Atlantin pohjaan lasketusta lennätinkaapelista ja poimi siitä keskeiset asiat https://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/150_vuotta_sitten_bisnesnena_mullisti_telealan

3. Pohdi verkostoitumiseen liittyviä hyötyjä.