YH02.2. kevät 2025

Kertausta

LOPPUKERTAUS. Valitse sopivin vaihtoehto.

  1. Eniten suomalaisia työllistävät tänä päivänä: A) alkutuotanto b) jalostus c) palvelut
  2. Mikä seuraavista ei edistä vapaakauppaa? A) tullien alennukset b) EU-yhteistyö c) tuonti- ja vientikiintiöt
  3. Milloin voidaan katsoa globalisaation alkaneen? A) keskiajalla b) suurista löytöretkistä c) kun maailma alkoi teollistua
  4. Suomen tärkeimmät kauppakumppanit: A) ovat Venäjä ja USA b) ovat toisia EU-maita c) ovat Kiina ja Japani
  5. Jos markkinoilla on vain muutama harva samaa tuotetta myyvä yritys, voidaan puhua: A) oligopolista b) monopolista c) kartellista
  6. Mikä elin valvoo EU-alueella vapaan kilpailun toteutumista? A) EU-parlamentti b) EU-komissio c) Euroopan keskuspankki
  7. Kuka edustaa Suomea EKP:n neuvostossa? A) Suomen Pankin pääjohtaja b) valtiovarainministeri c) pääministeri
  8. Kuinka monessa maassa euro on virallinen valuutta? A) 12 maassa b) 15 maassa c) 20 maassa
  9. Mihin seuraavista yrityksistä tarvitaan elinkeinolupa? A) apteekin perustamiseen b) taksin ajamiseen c) kirjakaupan perustamiseen
  10. Mikä on valtiolle tuottoisin kaikista veroista? A) valmistevero b) tulovero c) arvonlisävero
  11. Jos vasta valmistunut nuori ei heti löydä työtä, hänestä voidaan käyttää nimitystä: A) piilotyötön b) kitkatyötön c) syrjäytynyt nuori
  12. Kun työvoiman kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa, puhutaan: A) rakenteellisesta työttömyydestä b) kausityöttömyydestä c) suhdannetyöttömyydestä
  13. Mikä seuraavista on luonteeltaan tasavero? A) kunnallisvero b) perintövero c) tulovero 
  14. Mihin suhdanteen vaiheeseen yleensä kuuluu inflaatio? A) lamakauteen b) laskusuhdanteeseen c) nousukauteen 
  15. Kuka voi hyötyä suuresta inflaatiosta? A) asuntovelallinen b) palkansaaja koska palkkoja nostetaan c) yrittäjä
  16. Mikä seuraavista ei kuulu julkisen talouden piiriin? A) yritysten talous b) valtion talous c) kuntatalous
  17. Tavaroiden vientiä ja tuontia kuvaava laskelma on: A) kauppatase b) vaihtotase c) pääomatase 
  18. Osakeyhtiön osakkailleen maksama voitto-osuus on nimeltään: A) bonus b) lisäarvo c) osinko
  19. EKP:n tavoitteena on pitää inflaatio: a) alle yhden prosentin b) alle kahden prosentin c) alle 5%:n tasolla 

Vastaa seuraaviin tehtäviin:
  1. Arvioi seuraavien sijoituskohteiden hyviä ja huonoja puolia a) pörssiosakkeet b) metsä c) omistusasunto d) taide e) sijoitusrahasto f) kulta.
  2. Luettele työttömyyden lajit. Miten eri työttömyyden lajeja voitaisiin torjua?
  3. Luettele tuotannontekijät. Mikä on yrittäjän tehtävä tuotannossa?
  4. Miten eri tavoin tuottavuutta voisi kansantaloudessa parantaa?
  5. Miksi kansantalouden kehitystä pitää ennustaa?
  6. Luettele vapaan kilpailun esteitä.
  7. Millaisia ongelmia harmaa talous aiheuttaa taloudessa?
  8. Millaiset asiat vaikuttavat osakkeen hintaan?

Kertausta

Talouspolitiikka tarkoittaa kaikkia niitä julkisen vallan toimenpiteitä, joilla ohjataan taloutta ja yritetään luoda kansalaisille hyvinvointia.
Hyvinvoinnin jatkumisen takaa parhaiten tasainen taloudellisen kasvun jatkuminen. Kasvua pyritään edistämään pitämällä inflaatio kurissa (alle 2%), pitämällä työllisyysaste korkeana ja työttömyysaste matalana. Pyritään myös ehkäisemään liiallista velkaantumista, torjumaan köyhyyttä ja edistämään kestävää kehitystä.

Miksi järkevästä talouspolitiikasta on niin monia erilaisia näkemyksiä?
- Taloudessa on monimutkaisia syy-seuraus-suhteita ja talous on jatkuvassa muutoksessa.
- Talouden ennustaminen on vaikeaa ja päätöksenteossa on monia erilaisia vaihtoehtoja.
- Järkevä talouspolitiikka on arvokysymys. Esimerkiksi tuloeroista ja verotuksesta on paljon erilaisia näkemyksiä eikä ehdotonta totuutta
ole.
- Toivottavan talouspolitiikan taustalla vaikuttavat ideologiset ja poliittiset näkemykset.
- Etujärjestöt ajavat sellaista talouspolitiikkaa, joka edustaa niiden jäsenten etuja.

Erilaisilla talouspoliittisilla päätöksillä voi olla hyvin monenlaisia positiivisia ja negatiivisia seurauksia. Mitä positiivisia ja negatiivisia seurauksia keksit seuraaviin talouspoliittisiin päätöksiin:

a) leikataan opintotukea
+ valtion menot pienenee
+ voi kannustaa opiskelijoita valmistumaan nopeammin
- opiskelijat joutuvat tekemään töitä opintojen ohella, joten opiskeluajat voivat pidentyä
- opiskelijoiden käytössä olevat varat pienenevät
- opintolainan ottaminen lisääntyy
b) korotetaan työttömyysturvaa
+ parantaa työttömien toimeentuloa ja vähentää köyhyyttä
+ hyvinvointi lisääntyy
- valtion menot lisääntyy
- töihin hakeutuminen saattaa vähentyä

c) vähennetään yritysten tuotekehitykseen suunnattuja rahoja?
+ valtion menot vähenevät
- yritysten innovaatiotoiminta vähenee
- yritysten kilpailukyky saattaa heiketä

19. 2000-luvun talouskriisit

3. Miksi monet euromaat velkaantuivat paljon 2000-luvun alussa?
• Eurojärjestelmä luotiin 2000-luvun vaihteessa. Sen ansiosta Euroopan korot lähtivät
laskusuuntaan. Kreikka sai 2000-luvun alussa monien muiden euromaiden joukossa lainoja
paljon matalammalla korolla kuin aikaisempina vuosina. Kyseiset maat käyttivät uutta
tilannetta hyväkseen.
• Lainarahaa virtasi markkinoille erityisesti Saksasta, jolla oli voimakkaasti ylijäämäinen
vaihtotase. Tämän vuoksi myös Saksaa pidetään yhtenä syyllisenä velkakriisiin.
• Halvalla rahalla rakennettiin niin julkista kuin yksityistä taloutta. Niin kauan kuin elettiin
nousukauden vuosia, ylivelkaantuminen ei haitannut, mutta finanssikriisi (2008) puhkaisi
velalle rakennettujen talouksien kuplat, pahiten Kreikassa mutta myös esimerkiksi
Irlannissa, Italiassa, Portugalissa ja Espanjassa paljastui talouden pahoja ongelmia

4. Tee käsitekartta vuoden 2008 finanssikriisin syistä ja torjumiskeinoista.
Syitä:
• Yhdysvaltain hallitus velvoitti kaksi isoa sijoituspankkia myöntämään asuntolainoja
vähävaraisille ja vähemmistöihin kuuluville amerikkalaisille.
• Yhdysvaltalaiset pankit myönsivät holtittomasti lainoja ihmisille, joilla ei ollut realistisia
mahdollisuuksia maksaa niitä takaisin.
• Pankkien johtajat ja muut rahamaailman asiantuntijat, jotka hyötyivät riskipitoisten
lainojen myymisestä henkilökohtaisesti, eivät piitanneet niiden myymisen seurauksista.
• Yhdysvaltain pankkivalvontaviranomaiset olivat höllentäneet pankkien valvontaa.
Sijoituksia luokittelevat kansainväliset yritykset olivat huolimattomia, eivätkä ne nähneet
sijoituksiin sisältyviä riskejä.
• Globalisaatio oli mahdollistanut pääoman vapaan ja valvomattoman liikkumisen.
• Kapitalismissa pyritään loputtomaan voitontavoitteluun.
• Yhdysvalloissa 1980-luvulta lähtien voimistunut uusliberalistisessa ajattelutavassa korostuu
markkinoiden mahdollisimman suuri toimintavapaus. Valtion sääntely nähdään huonona
asiana.
• Vähävaraiset ja vähemmistöihin kuuluvat amerikkalaiset käyttivät heille tarjoutuvaa
tilannetta hyväkseen ja ottivat edullisia lainoja.
• Sijoittajat eivät pitäneet huolta siitä, mihin oikeastaan rahojaan pistivät, kunhan vain saivat
riittävät tuotot.

Torjumiskeinoja:
• Keskuspankit laskivat nopeasti korkotasoa.
• Valtiot myönsivät pankeille tukipaketteja.
• Valtiot takasivat tallettajien säästöt, jotta he eivät rientäisi nostamaan niitä pankeista.

5. Ota kantaa väitteeseen: Euromaiden velkakriisi oli velkaantuneiden maiden oma syy.
Puolesta:
• Hallitukset päättävät budjetista, velan lisäämisen vaihtoehtoina on menojen leikkaaminen
tai verojen korotukset.
• Populistiset puolueet lupasivat äänestäjille kaikenlaista, minkä seurauksena julkista
sektoria kasvatettiin velkarahalla.
• Se, että lainarahan korko laski 2000-luvun alussa, ei ollut hyvä syy elää noususuhdanteen
aikana yli varojen.
Vastaan:
• Euroalueen syntymisen vuoksi moni maa sai lainaa halvemmalla kuin aikaisemmin.
Nousukauden vuoksi velkaantuminen vaikutti olevan hallussa.
• Esimerkiksi Saksan ja Ranskan pankit sekä muut sijoittajatahot lainasivat rahojaan voittojen
toivossa, mutta myös velan antajalla tulisi olla vastuu, ettei velan määrä kasva
kohtuuttomaksi.
• Velkakriisin aiheutti finanssikriisi, eikä sitä osannut ennustaa kukaan.
7.
a) Miten koronakriisi vaikutti Suomen kansantalouteen?
• Rajojen valvomisesta huolimatta ulkomaankauppaa ei rajoitettu, joten vientiä sai harjoittaa
normaalisti vuonna 2020. Kysynnän hiipuminen laski kuitenkin vientiä yli 10 % vuoteen
2019 verrattuna. Esimerkiksi turisteista riippuvainen matkailuala kärsi paljon.
• Kotimainen kysyntä supistui, koska etenkin palveluiden kuluttaminen vähentyi. Esimerkiksi
ravintola-ala menetti paljon tuloja.
• Palvelualalla alkoivat lomautukset ja irtisanomiset.
• Valtion tulot vähenivät ja menot kasvoivat, joten se otti lähes 20 miljardia euroa uutta
velkaa vuonna 2020.
• Kuntien taloudet eivät kärsineet, koska valtio jakoi niille avokätisesti avustuksia. Niiden
tulot saattoivat jopa nousta avustusten vuoksi.
• Koronakriisi oli talouden ulkopuolinen yllättävä tilanne, joten sen vaikutukset saattoivat
jäädä ohimeneviksi. Toisaalta saattaa olla, että esim. ihmisten kulutustottumukset mm.
matkustamisen suhteen muuttuivat pysyvämminkin.

b) Millä keinoilla kriisin vaikutuksia yritettiin lievittää?
• yritysten tukeminen avustuksilla ja lainoilla
• kuntien tukeminen valtionosuuksilla
• valtion velanotto
• EU:n elvytysrahasto

Päivän talousuutinen

Koska kurssin tavoitteisiin kuuluu harjaannuttaa teitä talousuutisten seuraamiseen ja ymmärtämiseen, saatte pitää parin kanssa muutaman minuutin esityksen päivän talousuutisesta oppituntien alussa. Parit ja esitysten ajankohdat sovitaan tunnilla.

Valitkaa mielestänne tärkeä/kiinnostava ajankohtainen talousuutinen.

a) Esitelkää talousuutinen huolellisesti (linkki artikkeliin tai artikkeleihin)
b) Pohtikaa uutisen mahdollisia taustoja ja mahdollisia vaikutuksia (esim. omaan tai perheesi talouteen, Suomen talouteen, maailman talouteen)
c) Perustelkaa, miksi uutinen on mielestänne tärkeä tai kiinnostava.
Pyrkikää työssänne ymmärtämään talousuutisen taustat ja merkitys, ei ainoastaan kuvailemaan uutisen asioita.

Esityksen pituus vähintään 2-4 diaa. Esityksen jälkeen lähettäkää diaesityksenne vielä opelle sitä varten luotuun palautuskansioon.
Arvioin työt asteikolla kiitettävä - hyvä - tyydyttävä.

Esitysten parit ja ajankohdat:
Janetta ja Senni 5.5.
Saana ja Fanni 6.5.
Emmi ja Mico 8.5.
Anni ja Juliaana 9.5.
Henna ja Saarai 12.5.
Ilona ja Liinu 13.5.
Benjamin ja Osku 16.5.
Valtteri 19.5.

18. Talouden häiriö - työttömyys

Vastaa seuraaviin kysymyksiin työttömyydestä oppik.s. 134-140 pohjalta.

1. Selitä
a) työttömyysaste
b) työllisyysaste

2. Selitä, mitä tarkoitetaan seuraavilla työttömyyden lajeilla
a) suhdannetyöttömyys
b) rakennetyöttömyys
c) kausityöttömyys
d) kitkatyöttömyys
e) piilotyöttömyys
f) pitkäaikaistyötön
g) nuorisotyötön

3. Mitä haittaa työttömyydestä on
a) yhteiskunnalle
b) työttömälle itselleen?

4. Mitä ongelmia työvoimapulasta aiheutuu ja miten sitä voidaan torjua?

Vastaus kpl. 14, teht. 6

Mitä hyötyä pörssistä on
a) osakesijoittajalle?
- sijoittaja voi ostaa julkisten osakeyhtiöiden osakkeita
- hän voi hyötyä osakkeiden arvonnoususta, osingoista, osakeanneista ja äänivallasta yhtiökokouksessa
- pörssiosakkeet ovat olleet pitkällä tähtäimellä tuottoisia sijoituskohteita
- pörssin julkisuus ja osakekurssien jatkuva uutisointi antavat sijoittajille jatkuvaa tietoa yrityksistä
- sijoittaja tietää, millä yrityksillä menee hyvin ja millä huonosti ja voi siten suunnata varansa lupaaviin yrityksiin

b) pörssiyhtiölle?
- yhtiö saa heti listautuessaan rahaa osakkeidensa myynnistä
- pörssiin listautuva yhtiö saa pääomaa esim. suuriin investointeihin
- myöhemmin se voi kerätä lisää pääomaa osakeanneilla
- listautuminen pörssiin lisää yhtiön tunnettavuutta
- osakkeen hinta kertoo yhtiön johdolle yhtiöön kohdistuvista odotuksista

c) kansantaloudelle?
- sijoittajien rahat kohdistuvat järkevästi, sillä menestyneet yritykset saavat rahoitusta ja tämä edistää talouskasvua

Palautuskansio talousuutistehtävälle

Palauta tänne talousuutistehtäväsi esityksen jälkeen.
  • Palauta kuva tai muu tiedosto
  • Palauta merkintä
  • Palauta linkki
  • Palauta äänitallenne

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

13. Rahaa pankista

Lue kappale 13. ja tee tehtävät 1,2,3 ja 5 sekä oppikirjan kuviotehtävä euribor-korkojen kehityksestä. "Mitä kuvion euribor-korot kertovat talouden suhdanteista?

12. Tietoja Suomen valtion velkaantuneisuudesta

https://www.veronmaksajat.fi/tutkimus-ja-tilastot/suomen-verot-ja-menot/julkisyhteisojen-ja-valtion-velka/
valtion velkaantuneisuus verrattuna muihin Euroopan unionin maihin

http://www.velkakello.fi/
valtion velkakello

https://www.valtionvelka.fi/
tässä myös valtionvelan määrä kokonaisuudessaan ja per kansalaine

tietoja Suomen taloudellisesta tilanteesta https://www.valtionvelka.fi/uutinen/neljannesvuosikatsaus-1-2024-ja-huhti-kesakuun-huutokauppapaivat-julkaistu/

12. Julkisen talouden vaikeudet

Lue kirjan kappale 12. ja vastaa kysymyksiin.
1. Mitä tarkoitetaan julkisen talouden kestävyysvajeella?
-julkisen talouden menot kasvavat tuloja nopeammin

2. Miksi valtion velka on kasvanut? (kts. oppik.s. 33)
- Suomi on perinteisesti ollut varovainen velan otossa, mutta julkinen talous on velkaantunut ankarien lamojen takia
- 1991 lama pakotti ottamaan velkaa lähes 70 miljardia euroa
- vuoden 2008 finanssikriisi
- 2012-2014 Euroopan finanssikriisi
- 2014 Venäjän Krimin valtaus ja myöhemmin Venäjän hyökkäys Ukrainaan toivat talouteen epävarmuutta
- 2020 koronakriisi
- Suomi itse kärsii väestön ikääntymisestä ja matalasta syntyvyydestä jolloin työikäinen ja työkykyinen väestö vähenee

3. Mitä keinoja valtiolla on kestävyysvajeen ratkaisuun?
- verojen korottaminen
- vähentää menoja, eli leikata palveluista ja tulonsiirroista
- työllisyysasteen nostaminen, jotta mahdollisimman moni työikäinen kävisi töissä. Tämä nostaisi verokertymää. Eläkeiän nosto, opiskeluaikojen lyhentäminen, työperäinen maahanmuutto.
- otetaan uutta velkaa, joka ei kuitenkaan ratkaisisi perimmäistä velkaongelmaa
4. Millaisia ongelmia on ollut kuntataloudella?
- väestön ikääntyminen lisää sosiaalimenoja ja vähentää verotuloja
- SOTE-uudistuksen tavoitteena oli tarjota samanlaiset palvelut kaikille kunnasta riippumatta ottamalla sote-palvelut sotealueiden tehtäviksi. Alueille rahoitus tulisi valtiolta. Tavoitteena oli tarjota palvelut tasa-arvoisesti kaikkialla Suomessa ja keskitetysti, jolloin ne voitaisiin tarjota halvemmalla. Myöhemmin on havaittu, että valtioin antama rahoitus on ollut täysin riittämätön ja sote-alueet ovat pahoissa talousvaikeuksissa.
-Suomen kunnat jakautuvat muuttotappio- ja muuttovoittokuntiin ja tappiokunnan päjäävät huonosti taloudellisesti.

11. Taitotehtävä puolueiden verolinjoista

Lue SDP:n ja Kokoomuksen verolinjat vuodelta 2021 ja vastaa kysymyksiin.

1. Onko väite totta vai tarua?
a) Sekä SDP että Kokoomus haluavat ympäristöystävällistä verotusta.
b) Kokoomus haluaa kiristää työn verotusta.
c) SDP haluaa kiristää omistamisen verotusta.
d) Kokoomuksen verolinjassa otetaan huomioon talouden hyvät ja huonot ajat.
e) Verolinjat ovat keskenään pääosin samankaltaiset.
2. Mistä luulet yhtäläisyyksien ja erojen johtuvan?
3. Etsi mieleisesi puolueen ajantasainen verolinja nettiä selailemalla ja vertaile sitä SDP:n ja Kokoomuksen
verolinjoihin.

Dokumentti A: Kokoomuksen sinivihreä verouudistus

Kokoomus haluaa toteuttaa sinivihreän verouudistuksen, jossa verotuksen painopistettä siirretään
ansiotuloverotuksesta haittaveroihin. Verotuksen rakenteellisen muutoksen tavoitteena on
parantaa työllisyyttä.
Ansiotuloverotusta kevennetään vaalikauden aikana yhteensä miljardilla eurolla. Toteutuksessa
huomioidaan suhdannetilanne, ja muutosten tarkka ajoitus päätetään asiantuntijavalmistelun
pohjalta.
Veronkevennys katetaan vastaavasti kiristämällä haittojen, päästöjen ja kulutuksen verotusta.
Kevennys toteutetaan kautta linjan kaikille palkansaajille, koska työn verotus on haitallista kaikissa
tuloluokissa. Kevennys kohdistuisi myös eläkeläisille.
Lähde: Kokoomus.fi (Luettu 27.3.2021)

Dokumentti B: SDP:n verotuksen päälinjat

Verotuksen kolmen päätavoitteen saavuttaminen edellyttää yleisesti hyväksyttyä hyvää
veropolitiikkaa, joka kiteytyy periaatteeseen: tiiviit ja laajat veropohjat mahdollistavat alhaiset
verokannat. Samalla kaikkein hyödyllisintä toimintaa on verotettava vähiten: tämä koskee sekä
ansiotyötä yhteiskunnan perustana, että ekologisesti parhaita vaihtoehtoja ihmiskunnan
säilymisen edellytyksenä.
Toimenpiteet voidaan jakaa kahteen ryhmään. Ensiksi verotuksen painopistettä siirretään työn
verotuksesta omistamisen verotukseen tiivistämällä veropohjaa. Toiseksi verotusta uudistetaan
ympäristön, talouden ja hyvinvoinnin kannalta kestävämpään suuntaan.
Lähde: Sdp.fi (Luettu 27.3.2021)

11. Verotus, vastaukset tehtäviin

3. Laadi taulukko, johon kokoat progressiivisen verotuksen ja tasaverotuksen
hyviä ja huonoja puolia.
oikeudenmukainen: paljon ansaitsevat maksavat enemmän kuin huono-osaiset, prog.
sopii Pohjoismaihin, joissa julkisella sektorilla on paljon vastuuta kansalaisten hyvinvoinnista, prog.
kannustava: ahkeruudesta saa taloudellista hyötyä, tasa
yksinkertainen järjestelmä, tasa
tasaveromaissa veroaste usein matala, mikä houkuttelee yrityksiä, tasa
ei kannusta taloudelliseen yritteliäisyyteen, prog.
voi karkottaa huippuosaajia matalamman verotuksen maihin, prog.
sosiaalisesti epäoikeudenmukainen,kasvattaa tuloeroja, tasa
nostaisi matalapalkkaisten verotusta, tasa

4. Pohdi, mitä vaikutuksia harmaalla taloudella on
a) yritysten
• Yritykset saavat taloudellista hyötyä, kun ne välttävät verojen maksamista. Tämä parantaa
yritysten kilpailukykyä.
• Toisaalta se vääristää myös kilpailua. Veronsa maksavien yritysten kilpailuasema saattaa
heikentyä.
b) valtion kannalta.
• Valtiolta jää saamatta verotuloja. Tämä pitää korvata jotenkin, joko nostamalla muita
veroja, säästämällä tai ottamalla velkaa.
• Harmaa talous tekee kansantaloudesta vaikeasti ennustettavan, etenkin jos siihen liittyy
korruptiota. Tämä voi vähentää yritysten kiinnostusta kyseistä valtiota kohtaan.
c) yksityisen henkilön kannalta
- pimeällä työllä on perävalotakuu, eli takuuta ei ole
- ei vaakuutusta työtapaturman varalta
- pimeästä työstä ei kerry eläkettä

5. Katso luvun 4 kansantalouden kiertokulkukaaviota. Mitä tapahtuu, jos
a) palkansaajien tuloverotusta kiristetään
• Palkansaajien käytettävissä olevat tulot pienenevät, mikä vähentää kysyntää.
• Toisaalta julkisen sektorin saamat verotulot suurenevat, mikä kompensoi
kokonaiskysynnän laskua.
b) hyödykkeiden arvonlisäverotusta kiristetään
• Kulutussektorin kysyntä pienenee, jos hinnat nousevat.
c) yritysverotusta kiristetään?
• Yritysten määrä voi vähentyä, mikä pienentää tuotantosektoria.
• Hyödykkeiden hinnat saattavat nousta, mikä vähentää kysyntää.

10. Julkinen talous

Lue oppikirjan s. 74-79. Vastaa alla oleviin kysymyksiin.

Valtion talous
1. Mitä tarkoitetaan julkisella taloudella?
2. Kuka vastaa valtion taloudesta?
3. Mistä valtion rahat tulevat ja minne ne menevät?
4. Mitä tarkoittaa a) alijäämäinen budjetti b) ylijäämäinen budjetti?

Kunnan talous
5. Mistä kunnat saavat tulonsa?
6. Mitä tarkoitetaan verotulojen tasausjärjestelmällä?
7. Minne kuntien rahat menevät?
8. Millä tavoin valtio ja kunnat ovat viime vuosina yksityistäneet liikelaitoksiansa?
9. a) Miten toimintaa on puolustettu b) Miten vastustettu?

9. Ulkomaankauppa - Suomen elinehto. Tehtävien vastaukset.

1. Mitä eroa on käsitteillä ehdoton etu ja suhteellinen etu?

• Ehdottoman edun vallitessa maalla on kaikkiin muihin maihin verrattuna parhaat
edellytykset valmistaa jotain tiettyä hyödykettä. Sillä on siis paras mahdollinen
kilpailuasema. Valmistamalla ja viemällä tätä hyödykettä ulkomaille maa vaurastuu.
• Suhteellisen edun mukaan maan kannattaa erikoistua niihin hyödykkeisiin, joissa se on
vahva ja joita se osaa valmistaa suhteellisesti edullisemmin ja tehokkaammin kuin
useimmat muut maat. Ulkomaankauppa voi siis olla hyödyllistä ja vaurastuttaa maata
ilman ehdotonta etuakin.

2. Miksi vienti on Suomelle tärkeä asia?
• Suomen teollisuus on riippuvainen viennistä , ja sen kautta koko Suomen hyvinvointi on
yhteydessä ulkomaankauppaan.
• Omat markkinamme eivät ole tarpeeksi suuret, joten tuotteita pitää viedä ulkomaille.

3. Mihin Suomi tarvitsee tuontia?
• Suomi on pieni maa, jossa ei ole kaikkia raaka-aineita, joten ne on tuotava ulkomailta.
• Lisäksi Suomessa ei ole järkevää tuottaa itse kaikkia tavaroita tai palveluita.

5. Milloin ja millä tavalla olet viimeksi heikentänyt
a) kauppatasetta
b) palvelutasetta?
• Opiskelijan oma vastaus.
• Tehtävän ideana on osoittaa, että omilla valinnoilla voi vaikuttaa Suomen talouteen.
• Yleisimmin opiskelija heikentää kauppatasetta ostamalla ulkomaisia vaatteita ja
palvelutasetta matkustamalla ulkomaille.

6. Laadi luvun perusteella 40 sanan tiivistelmä Suomen ulkomaankaupasta.
• Esimerkkitiivistelmä : Ulkomaankauppa on Suomelle tä rkeää . Viennin merkitys on suuri,
koska kotimarkkinat ovat pienet. Tä rkeimmät kauppakumppanit löytyvät lähinaapureista.
Suomeen tuodaan paljon raaka-aineita ja investointitavaroita sekä jonkin verran
kulutustavaroita, ja Suomesta viedään kemian-, metsä - ja metalliteollisuuden sekä kone- ja
kulkuneuvoteollisuuden tuotteita ja sähkötekniikkaa.

8. Tutki pilakuvaa.
a) Mitä pilapiirtäjä on mielestäsi halunnut sanoa?
• Koronapandemia pysäytti maailmantalouden, ja nyt sitä joudutaan korjaamaan. (Rengas,
eli talous, on mennyt rikki. Yhteydestä vihjaa pieni koronamerkki renkaassa tunkin
vieressä.)
• Suuret voimat ryhtyvät elvyttämään taloutta, mihin viittaa tunkin polkijan suuri koko sekä
verot-sana tunkissa.
• Tavalliset ihmiset joutuvat kärsijöiden rooliin veronmaksajina.
b) Pohdi, oletko samaa mieltä hänen kanssaan.
• Pilapiirros ei kuvaa hyvin todellisuutta, sillä koronan aiheuttamia talousongelmia ei
ainakaan välittömästi torjuttu veroja korottamalla, vaan lisäämällä elvytystä. Toisaalta
valtion menojen tilapäinen kasvu saattoi tarkoittaa verotuksen kiristymistä sen jälkeen, kun
akuutti koronakriisi oli ohi.

8. Yritykset tuottavat hyödykkeitä. Vasausehdotukset teht. 3.-5.

3. Miten yrittäjyyttä tuetaan Suomessa?
• Valtio jakaa avustuksia aloittaville yrittäjille tai maatalousyrittäjille.
• Valtio antaa tarvittaessa hätäapua, jos yrityksen tilanne on kriisissä (esimerkiksi
koronakriisin aikana).
• Valtio voi antaa yrityksille verotukea.
• Kansalaisten verotuksessa kotitalousvähennys (tällä hetkellä 1600e/henkilö/vuosi) voi houkutella teettämään töitä palvelualan
yrityksillä.
• Valtio ylläpitää erilaisia elinkeinoelämää tukevia keskuksia (työ- ja elinkeinotoimistot, uusyrityskeskukset ja yrityshautomot), joista yrittäjät saavat tukea esimerkiksi yrityksensä alkutaipaleella. Ne myös neuvovat lainanhaussa tai myöntävät
lainoja yrityksille.
• Valtio voi myöntää aloittavalle yrittäjälle starttirahaa (740e/kk 1/2-1 vuoden ajan tällä hetkellä) hänen siirtyessään palkkatyöstä
yrittäjäksi.
• Valtio voi myöntää investointitukea tai kehittämisavustusta yrityksen kilpailukykyä tukeviin
hankkeisiin tai sen tuotannon kehittämiseen.
• Valtio tukee startup-yrityksiä.
• Myös kunnat tukevat yrityksiä. Ne neuvovat yrityksen perustamisessa, tarjoavat edullisia
tontteja ja myöntävät lainaa.

4. Pohdi, miksi yrityksen voitto on välttämätöntä niin yritykselle, kuluttajalle kuin
kansantaloudellekin.
• Jatkuvasti tappiota tuottava yritys ajautuu lopulta konkurssiin.
• Voitosta yritys kykenee maksamaan osinkoa yrityksen osakkaille.
• Kuluttajalle voitolliset yritykset merkitsevät tarjonnan säilymistä .
• Yritysten välinen kilpailu hyödyttää kuluttajaa.
• Laaja yritystoiminta on hyväksi kansantaloudelle, koska yritykset työllistävät ihmisiä .
• Voitostaan yritykset maksavat yhteisöveroa (20 %) valtiolle, joka tilittää siitä osan kunnille
ja seurakunnille.

5. Katso luvun 4 kansantalouden kiertokulkukaaviota. Mihin kaavion osiin
yrityksillä on vaikutusta?
• vientiin
• yritysten markkinoille tuottamiin hyödykkeisiin (tarjonta)
• tuotantosektorin tuottamiin hyödykkeisiin
• ulkomaisia tuontituotteita kuljettaviin ja myyviin yrityksiin
• Kulutussektorin tulot perustuvat pääosin yritysten maksamiin palkkoihin.
• Julkinen sektori saa osan verorahoistaan yritysten maksamista voitoista.
• Yritykset saavat rahoitusta kotimaisilta ja ulkomaisilta rahoituslaitoksilta

4. Kansantalouden kiertokulku

Kuuluvatko seuraavat ongelmat mikro- vaiko makrotaloustieteen tutkimusalaan?

a) Miksi työttömien määrä vaihtelee?
b) Miten vehnän hinta määräytyy EU:ssa?
c) Miksi kuluttaja osti makkaraa eikä juustoa?
d) Miksi margariinin kysyntä on voimistunut ja voin heikentynyt?
e) Mitkä ovat rahan määrän lisäämisen vaikutukset?
f) Miksi kulutusluoton korko vaihtelee?
g) Kuinka monta prosenttia koulutusmenot ovat valtion kokonaismenoista?
h) Miten viennin kasvu vaikuttaa kansantalouteen?
i) Millainen on Suomen viennin rakenne?
j) Miksi inflaatio on joskus nopeampaa, joskus hitaampaa?
k) Miksi rakennusliike muutti markkinointitapaansa?

Tee myös oppikirjan tehtävät 3 ja 4.

2. Talouskasvu ja tuottavuus

Lue oppikirjan s. 17-21 ja vastaa tehtäviin.

 Millaisia vaikutuksia talouskasvulla on 
 a) kotitalouksille?
- työllisyys paranee
- mahdolliset palkankorotukset
- mahdollisuudet kuluttaa lisääntyy
- tukien tarve vähenee

 b) yrityksille?
- kysyntä isääntyy, jolloin tuotteet menevät kaupaksi
- yrittäjän tulot lisääntyy
- yrittäjä ehkä palkkaa lisää työvoimaa
- yrittäjä voi investoida tehokkaampaan tai laajempaan tuotantoon

 c) julkiselle taloudelle?
- työllisyys paranee, jolloin verotulot kasvaa
- tukien tarve vähenee
- yhteiskunnan palvelut on helpompi rahoittaa
- voidaan maksaa vanhoja velkoja pois

 d) ympäristölle?
- talouskasvu lisää tavaroiden tuotantoa ja siten lisää ympäristön kuormitusta ja luonnonvarojen käyttöä
- toisaalta talouskasvu voi lisätä varoja ympäristön hyväksi taehtäviin investointeihin

Etsi abitreeneistä yhteiskuntaopin yo-tehtävä 4. https://yle.fi/progressive/fynd/oppiminen/oppiminen.yle.fi/yo-kokeet/yhteiskuntaoppi_kevat_2012.pdf keväältä 2012 ja laadi vastausehdotus tehtävään ranskalaisin viivoin.

Miten paperitehdas voi parantaa tuottavuuttaan?
- investoidaan tehokkaampiin koneisiin ja kehitetään tehokkaampaa raaka-aineiden käyttöä
- tulospalkkaus ja työntekijöiden motivointi
- työn uudelleen organisointi
- työolosuhteiden parantaminen

Miten parturiliike voi parantaa tuottavuuttaan?
- tehokkaammat työvälineet ja käytettävät aineet
- tarjoamalla oheispalveluja ja tuotteita samalla, kun asiakasta palvellaan
- työntekijöiden kouluttaminen

Tutki Suomen bruttokansantuotteen kehitystä vuosina 1991-2020 oppik.s. 33, oppik. kpl. 5.
1. Miten Suomen BKT on kehittynyt kyseisenä aikana?
2. Miten selität muutoksia?