Kommentteja Suomen EU-jäsenyydestä vuonna 1994
Argumentteja Suomen EU-jäsenyydestä
Suomessa käytiin vilkas keskustelu Euroopan unionin jäsenyydestä vuonna 1994. Seuraavaksi on
listattu joitakin ennen kansanäänestystä esitettyjä argumentteja EU:n jäsenyydestä.
Puolesta:
Jos Suomi jättää liittymättä, voi olla vaara, että tulevaisuudessa jäädään takapajulaksi.
Ei täällä kukaan yksin pärjää.
Nyt olisi sopiva aika liittyä, jos ja kun muut Pohjoismaat liittyvät, ettei jäädä yksin veli venäläisen seuraan.
EU sitoo suomalaisia poliitikkoja, niiden omat tyhmyydet jäävät vähemmiksi.
Suomi ei voi jäädä irralliseksi ryhmäksi EU:n ulkopuolelle, kun naapureina on hyvin epävakaita maita.
Työskentelymahdollisuudet EU-maissa, työvoiman vapaa liikkuvuus.
Kauppa paranee ja sen myötä tulee lisää töitä.
Olemme eurooppalaisia, miksi siis emme ole mukana yhteistyössä.
Suomalaisten ei tule jäädä tekemään virsuja toisilleen.
Juttu on päätetty jo vuosia sitten, äänestys on turha.
Suomi liittyy kuitenkin, on parempi kun jo hyväksyy ajatuksen.
Luonnonsuojelulliset syyt voisivat vaatia jäsenyyttä, kaikki maat yhdessä luontoa suojelemaan.
Vastaan:
Onko Suomen itsenäisyystaistelut olleet turhia, monet sankarivainajatko turhia?
EU on byrokraattinen ja kallis, en usko EU:n pysyvyyteen.
Konsensus eri jäsenmaiden kesken on toiveajattelua.
Päätökset siirtyvät Ranskalle ja Saksalle, meitä kohdellaan merkityksettömänä pienvaltana.
Rajojen avautuminen tuo liikaa työväkeä Suomeen ja roskajoukkoa tulee Suomeen.
Suomen työttömyys tuskin vähenisi, koska EU- maissa on yli 20 miljoonaa työtöntä.
Maatalous joutuu aikamoisiin sopeutumisvaikeuksiin.
Suomalaisen omaperäisen kulttuurin säilyttäminen vaikeutuu.
Tasa-arvoasiassa ollaan menossa takapakkia, Suomen edustajat EU:ssa ovat vain miehiä, meille tulee taantumus.
Eurooppalaiset valloittavat Suomen luonnon.
Kun ei tiedä mihin ollaan menossa tai sitä ei kansalle kerrota.
Yhteydet EU:sta Natoon aiheuttaa, että Suomi joutuu mahdollisessa sodassa tai konfliktissa kriisi- alueeksi.
Lainausten lähde: Suomen kansanäänestys 1994. Raportti äänestäjien
kannanotoista. Toim. Pertti Pesonen. Ulkoministeriön Eurooppatiedotus.
Suomessa käytiin vilkas keskustelu Euroopan unionin jäsenyydestä vuonna 1994. Seuraavaksi on
listattu joitakin ennen kansanäänestystä esitettyjä argumentteja EU:n jäsenyydestä.
Puolesta:
Jos Suomi jättää liittymättä, voi olla vaara, että tulevaisuudessa jäädään takapajulaksi.
Ei täällä kukaan yksin pärjää.
Nyt olisi sopiva aika liittyä, jos ja kun muut Pohjoismaat liittyvät, ettei jäädä yksin veli venäläisen seuraan.
EU sitoo suomalaisia poliitikkoja, niiden omat tyhmyydet jäävät vähemmiksi.
Suomi ei voi jäädä irralliseksi ryhmäksi EU:n ulkopuolelle, kun naapureina on hyvin epävakaita maita.
Työskentelymahdollisuudet EU-maissa, työvoiman vapaa liikkuvuus.
Kauppa paranee ja sen myötä tulee lisää töitä.
Olemme eurooppalaisia, miksi siis emme ole mukana yhteistyössä.
Suomalaisten ei tule jäädä tekemään virsuja toisilleen.
Juttu on päätetty jo vuosia sitten, äänestys on turha.
Suomi liittyy kuitenkin, on parempi kun jo hyväksyy ajatuksen.
Luonnonsuojelulliset syyt voisivat vaatia jäsenyyttä, kaikki maat yhdessä luontoa suojelemaan.
Vastaan:
Onko Suomen itsenäisyystaistelut olleet turhia, monet sankarivainajatko turhia?
EU on byrokraattinen ja kallis, en usko EU:n pysyvyyteen.
Konsensus eri jäsenmaiden kesken on toiveajattelua.
Päätökset siirtyvät Ranskalle ja Saksalle, meitä kohdellaan merkityksettömänä pienvaltana.
Rajojen avautuminen tuo liikaa työväkeä Suomeen ja roskajoukkoa tulee Suomeen.
Suomen työttömyys tuskin vähenisi, koska EU- maissa on yli 20 miljoonaa työtöntä.
Maatalous joutuu aikamoisiin sopeutumisvaikeuksiin.
Suomalaisen omaperäisen kulttuurin säilyttäminen vaikeutuu.
Tasa-arvoasiassa ollaan menossa takapakkia, Suomen edustajat EU:ssa ovat vain miehiä, meille tulee taantumus.
Eurooppalaiset valloittavat Suomen luonnon.
Kun ei tiedä mihin ollaan menossa tai sitä ei kansalle kerrota.
Yhteydet EU:sta Natoon aiheuttaa, että Suomi joutuu mahdollisessa sodassa tai konfliktissa kriisi- alueeksi.
Lainausten lähde: Suomen kansanäänestys 1994. Raportti äänestäjien
kannanotoista. Toim. Pertti Pesonen. Ulkoministeriön Eurooppatiedotus.