- Kirjatkaa ryhmämuistioon kunkin osa-alueen alle pienryhmänne tekemiä havaintoja
- oppimisympäristöstä:
- Millainen on esiopetuksen tai alkuluokan oppimisympäristö ja miten se huomioi lasten yksilöllisyyden? (Esim: Mitentila on järjestetty ja ”sisustettu” lapsenoppimista ja kasvuatukevaksi? Missä muualla opiskellaan kuin luokkahuoneessa? Millaisia materiaaleja ja välineitä käytetään? Millaisia työskentelytapoja käytetään? Millaista vuorovaikutusta työskentelytavat mahdollistavat lasten välillä / aikuisen ja lasten välillä?)
- Ergonomisuus otettu hyvin huomioon (esimerkiksi pöydät ja tuolit mitoitettu lapsille sopivaksi, hyvä valaistus jne.)
- Tila on selkeästi jaettu eri osioihin esim. ruokailutila, lepotila, leikkitila.
- Oppimisympäristö ei rajoitu pelkästään sisätiloihin (esimerkiksi retket lähimaastoon yms.)
- Ympäristöä hyödynnetään monipuolisesti opetuksessa, opetus tapahtuu pienissä ryhmissä piirissä, lattialla, pöydän ympärillä. Aikuinen on myös lähellä.
- Seinillä esillä lasten tuotoksia
- Yhden eskaripäivän aikana oppimisympäristönä ehti olla piha, puisto, aula, luokka, jumppasali, ruokasali...puhutaan siis ympäristöistä monikossa
- eskariluokassa tarjolla pelejä ja erilaisia toiminnallisia materiaaleja oppimiseen
- seinillä oli aakkoset ja numerot sekä muita oppimista tukevia asioita
- digitaaliset oppimisympäristöt; tehtäviä tabletilla, tietokoneella, puhelimella, kameralla..
- Oppimisympäristöjä pyritty luomaan myös luokkahuoneen ulkopuolelle: liikuntasali, pienryhmähuoneet, käytävät yms.
- pyöreät pöydät mahdollistavat paremmin lasten keskinäisen vuorovaikutuksen
- kalusteet liikuteltavia (esim. voidaan tarpeen tullen erottaa kaksi pöytää erilleen tai yhdistää samaksi pöydäksi, jolloin lapset mahtuvat kaikki saman pöydän ääreen)
- lelut, pelit ja kirjat hyvin lasten ulottuvilla, leikille on tilaa
- Onko kaikelle oma selkeä paikkansa? -> esim. jos tilat kovin ahtaat ja täynnä tavaraa, ehkä hieman sekava ympäristö
- seinillä jonkin verran kuvastruktuuria, voisi olla enemmänkin
- värikkäät ja monipuoliset tilat
- erilaiset mielikuvitusta kehittävät "rakentelulelut"
- oppisisällöistä:
- Mitä laaja-alaisia oppimiskokonaisuuksia/oppiainesisältöjä/oppiaineita opetukseen sisältyy (vrt. Esiopetuksenopetussuunnitelma 2014 ja Perusopetuksenopetussuunnitelmanperusteet 2014)?
- Itsestä huolehtimisen taidot (esim. oman vuoron odottaminen, muiden huomioon ottaminen)
- Tieto- ja viestintäteknologian painotus opetustilanteissa
- Esiopetuksen laaja-alaisista tavoitteista havainnoimanani päivänä selvimmin läsnä olivat ajattelu ja oppiminen, mutta myös itsestä huolehtiminen ja arjen taidot näkyivät: eskarilaisia vastuutetaan jo paljon esimerkiksi omien tavaroidensa ja ulkovaatteidensa huolehtimisesta. Myös monilukutaidon perustekijät näkyivät eskaripäivässä: kuvanlukutaito, tarinan ja kuvan yhdistäminen, kielellisen tietoisuuden harjoittaminen esimerkiksi i-kielen kautta…
- Pelien kautta tulee paljon vuorovaikutustaitojen harjoittelua (OPS)
- muotoja, värejä, matematiikan ja äidinkielen varhaisia taitoja (kirjaimet, numerot, riimittelyt..), puhetaidot, sosiaaliset taidot
- askarteluprojektit, esim. avaruus-teema
- toiminnasta ja ohjaamisesta:
- Miten lapsikeskeisyys ja/tai opettajajohtoisuus ilmenee? Miten lapsi ja lapsen lähtökohdat otetaan huomioon? Miten toiminta lähtee liikkeelle lapsesta käsin esim. niin, että lapselle merkitykselliset asiat ja kiinnostuksenkohteet sekä lapsen oma aktiivisuus otetaan huomioon?
- Mikä on leikin merkitys, sija ja tila havaintohetkesi aikana? Millaisesta lasten kanssa suoritettavasta toiminnasta havaintoaikasi rakentui?
- Millaista palautetta lapsi sai toiminnastaan (opettaja ja vertaiset, sisältyikö itsearviointia)? Ohjasiko se lapsen toimintaa edelleen ja oliko se oppimista/työskentelyä/käyttäytymistä edistävää?
- Millä tavoin toiminta lähtee liikkeelle tai ohjautuu opettajan toiminnasta käsin? Oliko opetuksessa mukana moniammatillisuutta (esim. luokanopettajan, lastentarhanopettajan, erityisopettajan, erityislastentarhanopettajan yhteistyötä)? Entä samanaikaisopettamisen tai tiimiopettajuuden muotoja (esim. luokanopettaja/erityisopettaja/lastentarhanopettaja opettavat yhdessä)
- Lapsikeskeinen toiminta (esim. lapselle annetaan vastuuta ja lapsi pääsee itse toimimaan aktiivisessa roolissa)
- Opettajajohtoinen toiminta
- Leikin merkitys eskarilaisen päivässä suuri, mutta ensimmäisellä luokalla vapaalle leikille jää aikaa lähinnä välituntisin (suuri kuilu)
- Viikon eskarilainen: jokaiselle vuorollaan positiivista huomiota ja lisäksi lapsi sai kertoa itselleen merkityksellisiä asioita elämästään
-> lapsen oma ääni tulee kuulluksi, lapsilähtöisyys
- Lasten kuunteleminen jokapäiväisissä arjen tilanteissa
- "huomataan ääneen" lasten onnistumiset ja voitot verraten lapseen itseensä, ei toisiin lapsiin. Esim. havainnointipäivänä oli eskariolympialaisten mitalienjako, ja opettaja antoi kunniamaininnan lapselle joka oli kisoissa voittanut pahimman vastustajan eli oman pelkonsa ja uskaltautui mukaan juoksukilpailuun, vaikka aluksi pelotti.
- lapsilähtöisyys: eskareilla on labyrinttivillitys -> piirretään labyrintteja, tarkastellaan niiden ominaisuuksia, tehdään labyrinttitarinoita, rakennetaan kuularata joka on labyrintti kuulille ja tuodaan tavoitteiden mukaisia näkökulmia lasten kiinnostuksesta nousevaan aiheeseen
- Opetus rakentuu vahvasti fyysisen toiminnan ympärille, esim. kirjaimia muodostetaan käsillä ja suulla sekä tavutuksessa käytetään apuna käsiä.
- kehuminen ja kannustus
- kasvun ja oppimisen tukemisesta:
- Miten lasten opetusta eriytettiin? (Miten lapsen yksilölliset lähtökohdat/oppimiseen liittyvät haasteet otettiin huomioon?)
- Erityisesti EP-opiskelijat: Miten (ryhmittelyt, sermit, erityisopettajan mukanaolo, erilliset tilat ym.) kolmiportaisen tuen järjestäminen oppilasryhmässä toteutui? →Saitko selville kuka lapsista on yleisen / tehostetun / erityisentuen piirissä?
- viikon eskarilainen -videossa opettaja korosti sitä, että tuokion pitämiseen ym. tehtäviin lapsi saa tarvittaessa niin paljon tukea kuin tarvitsee (ei tarvitse osata, uskaltaa itse)
