Historjjá dielkoseahkka
Historjjá dielkoseahkka
Historjá eallima oahpaheaddjin
Historjá lea álo leamaš miellagiddevaš ja gelddolaš oahppoávnnas. Ovdal čállindáiddu, historjjá dáhpáhusat leat sirdon njálmmálaččat sohkabuolvvas nubbái.Go čállindáidu lassánii olbmot álget vurket historjjá čálalašhámiide, dalle riegádii historjjádutki ámmát. Dieđuid čállima sihkkarasttii dan ahte dieđut leat seilon otnážii.Historjjádutki bargun lea čielggadit, makkár sivva-oktavuođat dáhpáhusain leat? Manin juoidá dáhpáhuvvo ja gosa dáhpáhusaid bálgát mannet. Goittotge njálmmálašárbediehtu lea seilon čálalaš gálduid bálddas. Sámiid oktavuođas njálmmálaš árbevierru lea ainge dehálašgáldu, oahppomateriála ja vierru olbmuid gaskkas. Muitalusat lasihedje ja lasihit áinge oktiigullevašvuođa olbmuid gaskkas, muhto muitalusat ledje ja leat maiddái varuhusat das, mot olbmo daguin leat álo čuovvumušat.
Dat oahppomateriála sisttisdoallá Suoma, Sámi, Eurohpá ja eará máilmmi dáhpáhusaid 1800- ja 1900-logus, Napoleonis otnábeaivái. Materiála láidesta du dáhpáhusaide mat váikkuhedje riikkaid siskkáldas ja riikkaid gaskasaš gaskavuođaid ovdáneapmái ja seammás don oažžut dieđuid das, mo olbmot elle ja háhke sierra áiggiin beaivválaš áigáiboađuset.
Áigemátki historjái álgá lohkamis, daningo logadettiin mii sáhtit oahpat mannan áiggis. Dan teavstta ulbmilin lea láidestit du historjjálaš doahpagiid ja sivva-čuovvumušgaskavuođaid dovdamii, dulkomii ja guorahallamii. Don oahppat laktit dáhpáhusaid nuppiideaset áigeortnegis nappo (siis) kronologalaččat. Hui guovddážis historjjá lohkamis lea goittot dat ahte don hárjánat jurddašit ja dulkot historjjá dieđuid kritihkalaččat. Makkár dilli lei ovdal dáhpáhusaid? Makkár dilálašvuođaide dáhpáhusat laktásit? Gean perspektiivvas dáhpáhusat leat muitaluvvon? Historjjá vuođul, mii sáhttit dulkot ja ipmirdit buorebut, manin dálá servodagas áššit leat nugo leat.
Historjá lea máŋgii čájehan, mot ovtta olmmoš daguin sáhttet leat mearkkašahtti váikkuhus historjjá johtui. Omd. Vuosttaš máilmmisoađi duogážin lea okta nuorra oahppi Gavrilo Princip, gii bážii Nuortariika-Uŋgára árgaherttoga. Vaikko soađi duođalaš sivat ledje earát, nu goittotge dat dahkku bijai máilmmisoađi johtui.
Gavrilo Principa daguin lei hui stuorra váikkuhus máilmmihistorjjá johtimii.
Historjjá gáldut
Olbmuid doaibma guođđá luottaid, maid gohčodit gáldun. Gáldut leat máŋggalágánat ja nuppit gáldut leat luohttehahttibut go nupit. Gálduid ferte dutkat krihtalaččat ja leage dehálaš jearrat, manin dát gáldu lea riegadan. Historjjádutkamuš geavaha gáldun eanaš girjjálaš materiála, mii lea riegadan olbmuid doaimmaid bakte nappo olbmot leat dan bargan. Ollislaš govva historjjás boahtá goitge máŋgga sierra oahppoávdnasa ovttasbargguin. Historjjádutki sáhttá dárbbašit veahki omd. arkealogas, dáiddahistorjjádutkis dahje numismáhtas, ruđaide čikŋon ámmatlaččas.
Iešguđetlágán historjjágáldut leat mearihis olu. Gálduid sáhttá juohkit girjjálaš ja govvagálduide sihke dávvirgálduide. Girjjálaš materiála lea leamaš erenomáš hearki duššat. Dan leat maiddái árvvoštan eará lahkái iešguđet áiggis. Ovdamearkkadihte gaska-áigge mis lea seilon hui unnán materiála jos veardida eará áigodagaide, daningo dalle stuorimus oassi olbmuin ii máhttán lohkat. Buot girjjálaš gálduid ledje olbmot čállán dego ságáid, áššegirjjit, muittášeamit, divttat, avissat, ráfisoahpamušat, kronihkat ja reivvet.
Dávvirat seilo buorebut daid materiála dihte, Dákti, geađgi ja metállat seilo heivvolaš dilis duháhiid jagiid. Muorra dan sadjái soittii buollit dahje dálki billistii dan. Bivttasmateriálat seilo datge heitohit ja dain vuhttoje áiggi luottat. Dávvirmáteriálat ledje omd. ruhta, biktasat, lihtit, bargoreaiddut, čullosat, čuojanasat, rahkkanusat ja vaakunat.
Sierra sáhttá máinnašit vel govvagálduid. Dakkárat leat ovdanbukti (esittävät) gáldut nappo távvalat, čuovgagovat, sárgojumit, graveremat (kaiverrukset) ja spivkagovat (pilakuvat). Mannan jáhkečuođit leat guođđan olu oidnosii gálduid, muhto olu lea maid jávkan historjjá suoivanii luondduihtágiid (luonnonmullistusten),sođiid, buollimiid ja dihtomielalaš vahatdaguid dihte. Maiddái njálmmálaš árbediehtu lea velnai okta historjjá gáldomateriála vaikko leage eahpeluohtehahttimuš. Dan váttisvuohtan lea dat, ahte olmmoš lea gearggus vajálduhttit ja muhtumin lasiha ságaide iežas muitalusaid vai ságáin šattále gelddolaččabut ja miellagiddevaččat.
Mas historjjadutki diehtá, mii gálduid de lea luohtehahtti? Historjádutki veahkkin doaibmá gáldokritihkka. Dutki ferte láhkonit dihto dáhpáhusa gálduid vuođul ja dahká dulkomiidgálduin. Govva doložis riegada bihtáid mielde. Historjjá sáhttáge dielkosehkkii (tilkkutäkki), mas dielkkuid (gálduid) ferte čoaggit duoppil dáppil ovdalgo ollislaš govva hábmašuvvá. Dutki vihkkehallá gálduid ja daid dieđuid, maid dain oažžu čuovvovaš jearaldagaiguin; gii lea gáldu dahkan, manin ja goas galdu lea dahkkon, maid gáldu muitala midjiide, maid jearaldagaid dat guođđá rabasin ja leatgo eará gáldut, mat duvdet dan muitalusa, man gáldu čájeha. Okta deháleamus njuolggádus lea, mađi lagabus gáldu dáhkki lea daid dáhpáhusaid, maid son ovdanbuktá, dađi luohttehahttit gáldu lea.
Valokuvat kertovat paljon menneisyydestä kiinnostuneelle. Kuvassa Torvisen kansakoulun oppilaita 1920-luvulta.
Gálduid geahčadettiin lea dehálaš earuhit nuppi nuppis; fakta ja oainnu (mielipide). Fakta lea duohta diehtu, man sáhttá duođaštit duohtan. Oainnut fas gávdnojit erenomážit muittašangirjjiin. Muittášandáhkkit hálidit, ahte earát oidnet sin mearkkašahttibun go duođas ledjege. Muhtumin gáldut leat jaska muhtun dáhpáhusain. Ovdamearkkadihte vuolit albmotluohkáid (kansanluokkien) eallimis lea vehábut diehtu go riggáid, danin go historjjá čállit ja vurkkodeaddjit (säilyttäjät) ledje olbmot, geain lei mearridanváldi.
Maiddái nissoniid ja mánáid historjjás diehtit unnán, daningo historjáčállit leat leamašan dievddut ja sii čálle dievdduide sidjiide dehálaš áššiin. Soahtan, politihkká ja dievdokultuvra fálle dalle fáttáid historjádutkkiide. Mađi guhkkelebbui mannat áiggis maŋos guvlui, dađi unnibut mii diehtit gálduid váiluma dihte. Muhtun historjjá áigodagain eat oažžo goassege diehtit maidege.
Muhtumin gáldut fas njulgestaga gielistit. Historjjálaš giellásat gávdnojit váikko man olu. Omd. Beaggán Konstantinusa skeaŋkagirji lei vearistuvvon (väärennetty) áššegirji sulaid 800-logus, goas Rooma geaissir Konstantinus addii poavai válddi Oarje-Roma guovllus. Dán áššegirjji poava geavahii ávkin go dáisttalii eananlaš (maallisesta) válddis gaska-áigge. 1900-logu álggus heahkastuhtte (kohahduttivat) Siiona Viisaid Beavdegirjjid (Viisaiden Pöytäkirjat), main muitaluvvui juvdalaččaid plánet máilmmivuolušteamis (maailmanvalloituksesta). Dát vearistus (väärennös) lasihii juvdalašvaši, mat loahpa loahpas dagahedje juvdalaččaid joavkosorbmemii.
Vearistusat (väärennökset) muitalit iežas muitalusa ja maiddái daid sáhttá dutkat. Dalle daid riegadanhistorjjá čielggadeapmi lea mihtilmas sajis. Manin verrošeapmi lea álgoálggus jo dahkkon? Makkár bargu das lea leamaš? Lea historjádutki bargun earuhit eahpeeakti ja eakti (epäaito ja aito) gáldu sihke čielggadit nu bures go jáhkehahtti (todennäköinen) dáhpáhusráiddu, man dat muitalit. Lea maiddái dehálaš dahkat earu gáldu ja das dahkkon dulkojumi gaskkii. Ovtta ja seamma gáldu oainnat sáhttá dulkot muhtumin earáládje.
HIstorjadutkamuša ulbmilin lea muitalit duohtavuođa, muhto albma duođas mii sáhttit fal rahpat iešguđetlágán oaidninčiegaid doložii. Daddjojuvvoge, ahte historjáčállus lea buoremusat dulkojumiid joavku das, mii lea vejolaččat dáhpáhuvvan. Dievaslaš duohtavuohta lea mis agibeaivái lahpposis, vaikko mii sáhttit muhtumin beassat hui lahka dan.
Iešguđetlágán historjjágáldut leat mearihis olu. Gálduid sáhttá juohkit girjjálaš ja govvagálduide sihke dávvirgálduide. Girjjálaš materiála lea leamaš erenomáš hearki duššat. Dan leat maiddái árvvoštan eará lahkái iešguđet áiggis. Ovdamearkkadihte gaska-áigge mis lea seilon hui unnán materiála jos veardida eará áigodagaide, daningo dalle stuorimus oassi olbmuin ii máhttán lohkat. Buot girjjálaš gálduid ledje olbmot čállán dego ságáid, áššegirjjit, muittášeamit, divttat, avissat, ráfisoahpamušat, kronihkat ja reivvet.Dávvirat seilo buorebut daid materiála dihte, Dákti, geađgi ja metállat seilo heivvolaš dilis duháhiid jagiid. Muorra dan sadjái soittii buollit dahje dálki billistii dan. Bivttasmateriálat seilo datge heitohit ja dain vuhttoje áiggi luottat. Dávvirmáteriálat ledje omd. ruhta, biktasat, lihtit, bargoreaiddut, čullosat, čuojanasat, rahkkanusat ja vaakunat. Sierra sáhttá máinnašit vel govvagálduid. Dakkárat leat ovdanbukti (esittävät) gáldut nappo távvalat, čuovgagovat, sárgojumit, graveremat (kaiverrukset) ja spivkagovat (pilakuvat). Mannan jáhkečuođit leat guođđan olu oidnosii gálduid, muhto olu lea maid jávkan historjjá suoivanii luondduihtágiid (luonnonmullistusten),sođiid, buollimiid ja dihtomielalaš vahatdaguid dihte. Maiddái njálmmálaš árbediehtu lea velnai okta historjjá gáldomateriála vaikko leage eahpeluohtehahttimuš. Dan váttisvuohtan lea dat, ahte olmmoš lea gearggus vajálduhttit ja muhtumin lasiha ságaide iežas muitalusaid vai ságáin šattále gelddolaččabut ja miellagiddevaččat.
Mas historjjadutki diehtá, mii gálduid de lea luohtehahtti? Historjádutki veahkkin doaibmá gáldokritihkka. Dutki ferte láhkonit dihto dáhpáhusa gálduid vuođul ja dahká dulkomiidgálduin. Govva doložis riegada bihtáid mielde. Historjjá sáhttáge dielkosehkkii (tilkkutäkki), mas dielkkuid (gálduid) ferte čoaggit duoppil dáppil ovdalgo ollislaš govva hábmašuvvá. Dutki vihkkehallá gálduid ja daid dieđuid, maid dain oažžu čuovvovaš jearaldagaiguin; gii lea gáldu dahkan, manin ja goas galdu lea dahkkon, maid gáldu muitala midjiide, maid jearaldagaid dat guođđá rabasin ja leatgo eará gáldut, mat duvdet dan muitalusa, man gáldu čájeha. Okta deháleamus njuolggádus lea, mađi lagabus gáldu dáhkki lea daid dáhpáhusaid, maid son ovdanbuktá, dađi luohttehahttit gáldu lea.
Valokuvat kertovat paljon menneisyydestä kiinnostuneelle. Kuvassa Torvisen kansakoulun oppilaita 1920-luvulta.
Gálduid geahčadettiin lea dehálaš earuhit nuppi nuppis; fakta ja oainnu (mielipide). Fakta lea duohta diehtu, man sáhttá duođaštit duohtan. Oainnut fas gávdnojit erenomážit muittašangirjjiin. Muittášandáhkkit hálidit, ahte earát oidnet sin mearkkašahttibun go duođas ledjege. Muhtumin gáldut leat jaska muhtun dáhpáhusain. Ovdamearkkadihte vuolit albmotluohkáid (kansanluokkien) eallimis lea vehábut diehtu go riggáid, danin go historjjá čállit ja vurkkodeaddjit (säilyttäjät) ledje olbmot, geain lei mearridanváldi.
Maiddái nissoniid ja mánáid historjjás diehtit unnán, daningo historjáčállit leat leamašan dievddut ja sii čálle dievdduide sidjiide dehálaš áššiin. Soahtan, politihkká ja dievdokultuvra fálle dalle fáttáid historjádutkkiide. Mađi guhkkelebbui mannat áiggis maŋos guvlui, dađi unnibut mii diehtit gálduid váiluma dihte. Muhtun historjjá áigodagain eat oažžo goassege diehtit maidege.
Muhtumin gáldut fas njulgestaga gielistit. Historjjálaš giellásat gávdnojit váikko man olu. Omd. Beaggán Konstantinusa skeaŋkagirji lei vearistuvvon (väärennetty) áššegirji sulaid 800-logus, goas Rooma geaissir Konstantinus addii poavai válddi Oarje-Roma guovllus. Dán áššegirjji poava geavahii ávkin go dáisttalii eananlaš (maallisesta) válddis gaska-áigge. 1900-logu álggus heahkastuhtte (kohahduttivat) Siiona Viisaid Beavdegirjjid (Viisaiden Pöytäkirjat), main muitaluvvui juvdalaččaid plánet máilmmivuolušteamis (maailmanvalloituksesta). Dát vearistus (väärennös) lasihii juvdalašvaši, mat loahpa loahpas dagahedje juvdalaččaid joavkosorbmemii. Vearistusat (väärennökset) muitalit iežas muitalusa ja maiddái daid sáhttá dutkat. Dalle daid riegadanhistorjjá čielggadeapmi lea mihtilmas sajis. Manin verrošeapmi lea álgoálggus jo dahkkon? Makkár bargu das lea leamaš? Lea historjádutki bargun earuhit eahpeeakti ja eakti (epäaito ja aito) gáldu sihke čielggadit nu bures go jáhkehahtti (todennäköinen) dáhpáhusráiddu, man dat muitalit. Lea maiddái dehálaš dahkat earu gáldu ja das dahkkon dulkojumi gaskkii. Ovtta ja seamma gáldu oainnat sáhttá dulkot muhtumin earáládje.
HIstorjadutkamuša ulbmilin lea muitalit duohtavuođa, muhto albma duođas mii sáhttit fal rahpat iešguđetlágán oaidninčiegaid doložii. Daddjojuvvoge, ahte historjáčállus lea buoremusat dulkojumiid joavku das, mii lea vejolaččat dáhpáhuvvan. Dievaslaš duohtavuohta lea mis agibeaivái lahpposis, vaikko mii sáhttit muhtumin beassat hui lahka dan.