Aamu starttasi pakkaamismeiningeillä. Aika nopeasti saimme kamat kasaan ja suuntasimme läheiselle rannalle makoilemaan. Oli ihan kiva, ettei lento ollut heti aamusta, jotta sai rauhassa tehdä lähtöä. Rannalla oli lämmin, mutta onneksi tuuli ja taivaalla ollut usvahöttö viilensivät hieman. Pakko sanoa, että ihan tarpeeksi oli lämmin silti.



Parin tunnin vaakatasoilun jälkeen suuntasimme läheiseen rantakahvilaan lounaalle. Sen jälkeen aika olikin mennä takaisin kämpille ja vaihtaa vaatteet. Kovin kauan emme ehtineet huokaista, kun kuski jo odotteli pihalla. Lentokentälle saavuimme hyvissä ajoin.

Suurta draamaa melkein oli ilmassa, sillä meillä oli jotain ongelmaa lippujen kanssa. Ei auttanut muu kuin nostaa matkalaukku takaisin pois hihnalta ja lähteä selvittämään asiaa Lufthansan tiskille. Pian varauksemme kuitenkin oli ok ja pääsimme suuntaamaan takaisin lähtöselvitystiskille. Onneksi suuremmalta draamalta vältyttiin ja pääsimme sille lennolle, jolle olimme varauksen tehneet.

Molemmat lentomatkat sujuivat hyvin - vaikkakin molemmat lennot olivat myöhässä. (Ja ei muuten ollut tiikerikakkua tarjolla, vaan saimme ihan hyvät leivät.) Helsingissä vielä haimme auton hotellilta ja lähdimme ajamaan Jyväskylää kohti. Mieltä ja kehoa ei kyllä Suomen sää paljon lämmittänyt. Kyllä sitä ei viikon "onpa kuuma" -valituksen jälkeenkään halua palella. Kylmä!

Koteihin saavuimme aamuyöstä klo 4.30.

Lopuksi vielä Maltan ja kielikurssin plussat ja miinukset sekä molempien tunnelmat. Tässä myös vielä kuvia asunnostamme.

Plussat ja miinukset:

+ hintataso ok
+ nähtävyydet, erityisesti Sininen ikkuna
+ hyvä julkinen liikenne
+ hyvä sää
+ italialaiset jäätelöt ja pizzat sekä maltalaiset juomat
+ ei tyrkyttäjiä
+ opiskelija-asunto siisti ja hyvässä kunnossa
+ kielikoulu loistava: ei mitään moitittavaa
+ Kielikurssin välittänyt Speak & Fun, jonka organisoi reissumme, oli erinomainen valinta.
+ kielikurssin hinta-laatusuhde


- ruoka ei erityisen hyvää ja erikoista
- yleisilme hieman rähjäinen
- Maltalaiset erityispiirteet eivät erottuneet kieltä lukuun ottamatta
- asiakaspalvelu huonoa, myös paikallisten mielestä
- ei juurikaan hiekkarantoja
- meedusauhka meressä
- itikat
- tuulee paljon (toisaalta auttaa, kun on kuuma)




Johannan tunnelmat:

Ei voi muuta sanoa kuin olipas viikko! En olisi uskonut, että englannin opiskelu voi olla kivaa, kun se ei ole sellaista pakkopullaa. En myöskään olisi uskonut, että pääsen osaksi loistavaa porukkaa ja että reissu oikeasti antaa niin paljon. Luulen, että tavoitteeni toteutuivat kyllä odotettua paremmin. Rohkeuteni puhua englantia kasvoi, taitoni kehittyivät hieman sekä sain paljon kavereita ympäri maailmaa. Opin ihmisiltä, että ei sillä ole niin väliä, miten sitä englantia puhuu. Antaa mennä vaan! Toisaalta opin sen, että Suomessa asiat ovat todella hyvin. Vaikka itselläni kouluaikoina englannin opiskelu ei sujunut, kielten opetus on Suomessa todella korkeatasoista. Useissa maissa englantia ei lueta pakollisena aineena. Se on mielestäni uskomatonta!

Nyt minusta tuntuu, etten voi jättää tätä prosessia kesken. Luulen, että ryhdyn opiskelemaan englantia lisää (= eli uudelleen). Voi olla, että suuntaan kansalaisopistoon tai voi olla, että suuntaan ensi kesänä jonnekin kielikurssille.Tuli sellainen tunne, että osaan. Tiedän, millä tasolla olen ja mitä kaikkea kehitettävää minulla on. Luulen, etten tällä kertaa putoasi niin pahasti kyydistä. Aukeavathan kieliopin käsitteetkin nykyään hieman paremmin. Eniveis, jotain aion tehdä!

Tulin kotiin monta muistoa ja kokemusta rikkaampana. On uskomatonta, että samalla kun olin osa kansainvälistä tuulahdusta, arvostukseni ja kunnioitukseni suomalaisuutta kohtaan vahvistui. Huomasin, että kaikki me olimme ylpeitä omista juuristamme ja kulttuureistamme. Se on mielestäni tärkeää. Vaikka ovet ovat auki maailmalle, jokaisen kulttuurin soisi pitävän kiinni niistä omista jutuistaan. Tajusin, että haluan osata hyvin englantia ja olla osa eurooppalaista yhteistyötä, mutta minusta on myös mahtavaa olla suomalainen ja puhua äidinkielenä melko omalaatuista kieltä. Reissu olikin kielikurssin lisäksi matka omaan itseen ja omaan kulttuuriin.

Päivin tunnelmat:

Opiskelu yllätti kyllä monella tavalla. Ensinnäkin se yllätti, miten kivaa se on kun sen saa tehdä tällä tavoin vapaaehtoisesti ja miten hyödyllistä se todella on! Kotiläksytkin tuntuivat kivoilta. Lisäksi yllätti, miten tosissaan sitä tehtiin. Tunnelma oli toki leppoisa, mutta joka päivä oli jokin selkeä tavoite ja englannin kielen rakenne minkä opettaja halusi meidän oppivan. Itseluottamusta tuli kovasti. Koska uskon nyt että sitä teoriaosaamista on, pitäisi vain saada se jotenkin siihen puheeseen myös. Luulen, että suurin ongelmani puhuessa on se, että kun jännitän sitä, niin hätäilen ja yritän sanoa asiat nopeasti. Tunneilla sellaista oloa ei ollut ja puhuminen oli huomattavasti parempaa kuin muulloin. Rauhallisesti ottamalla oikeat sanat muistuvat mieleen paremmin ja ne tulevat oikeissa muodoissa oikeille paikoilleen.

Luulen oppineeni reissulla paljon englantia tai ainakin sitä on tehokkaasti palautettu mieleen. Olen oppinut muista eurooppalaisista ihmisistä, heidän tavoistaan ja heidän kotimaistaan, Maltasta ja maltalaisista. Olen oppinut mitkä ovat minun vahvuuteni ja heikkouteni englannin puhujana, mitä voin jatkossa kehittää. Ja tiedän, että tälläkin osaamisella pärjää oikein hyvin!

-----

Lopuksi haluamme kiittää kaikkia järjestäviä tahoja ja ihmisiä tästä kokemuksesta. Kiitos, että mahdollistitte tämän!