Kirkonkirjat
Tässä osiossa:
Kirkollisen väestökirjanpidon historiaa Suomessa
Vuonna 1686 säädetty kirkkolaki velvoitti kirkon Suomen ensimmäiseksi varsinaiseksi verotusprosessista riippumattomaksi väestökirjanpitäjäksi. Laki määräsi seurakunnissa pakollisiksi
Kasteet, vihkimiset, hautaukset ja muuttaneet muodostavat ns. historiakirjojen kokonaisuuden, ja niihin on merkitty tapahtumat aikajärjestyksessä allekkain. Rippikirjojen päätarkoitus on ollut kirjata seurakuntalaisten ehtoollisella käynnit ja edistyminen kristinopissa. Rippikirjassa on tietyn aikakauden asuinpaikat (talot) luettelona järjestettynä kylittäin. Kustakin talosta on lueteltuina sen asukkaat syntymäpäivineen ja keskinäisine perhesuhteineen. Vuonna 1961 seurakunnissa ja siviilirekisteritoimistoissa siirryttiin Samuli Toivion kehittämään perhelehtijärjestelmään, jossa tietoja ei enää järjestetty tällä tavoin asuinpaikan mukaan. 2000-luvulla myös perhelehtijärjestelmästä luovuttiin ja siirryttiin kokonaan tietokoneperustaiseen kirjanpitoon.
- rippikirjat,
- syntyneiden ja kastettujen luettelot,
- kuulutettujen ja vihittyjen luettelot,
- kuolleiden ja haudattujen luettelot, sekä
- muuttaneiden luettelot.
Kasteet, vihkimiset, hautaukset ja muuttaneet muodostavat ns. historiakirjojen kokonaisuuden, ja niihin on merkitty tapahtumat aikajärjestyksessä allekkain. Rippikirjojen päätarkoitus on ollut kirjata seurakuntalaisten ehtoollisella käynnit ja edistyminen kristinopissa. Rippikirjassa on tietyn aikakauden asuinpaikat (talot) luettelona järjestettynä kylittäin. Kustakin talosta on lueteltuina sen asukkaat syntymäpäivineen ja keskinäisine perhesuhteineen. Vuonna 1961 seurakunnissa ja siviilirekisteritoimistoissa siirryttiin Samuli Toivion kehittämään perhelehtijärjestelmään, jossa tietoja ei enää järjestetty tällä tavoin asuinpaikan mukaan. 2000-luvulla myös perhelehtijärjestelmästä luovuttiin ja siirryttiin kokonaan tietokoneperustaiseen kirjanpitoon.
Kirkonkirjat sukututkijan käytössä
Kirkonkirjat ovat kattavuutensa ja suhteellisen tarkkuutensakin tähden suomalaisen sukututkimuksen ylivoimaisesti tärkein lähdeaineistolaji. Alkuperäiset kirkonkirjat ovat kuitenkin seurakuntien ja Arkistolaitoksen arkistoissa, eikä niitä helposti anneta sukututkijan käsiteltäviksi. Pääsy alkuperäislähteisiin perustuu siis lähinnä eri tahojen tarjoamiin jäljennöksiin. Kustannukset, aineistovalikoima, kuvanlaatu ja käytön tekniset rajoitteet vaihtelevat tahosta riippuen. Aivan uusimmista, eli pääsääntöisesti alle sata vuotta vanhoista aineistoistahan ei sukututkija pääse näkemään edes jäljennöksiä, vaan ollaan virkatodistuspyyntöjen tai muiden epävirallisten keinojen varassa. Näitä esiteltiin Sukututkimuksen aloittaminen-osiossa. Alla on kuvailtu yleisesti tärkeimmät keinot kirkonkirjojen tutkimiseen.
Perinteisesti kirkonkirjoja on tutkittu mikrofilmeiltä tai -korteilta kirkkoherranvirastojen tutkijahuoneissa, ja näissä tarjolla oleva aineisto on edelleen uusinta, mitä tutkijalle on tarjolla. Alkupäästään tutkijahuoneiden aineistot eivät välttämättä kata koko olemassa olevaa julkista kirkonkirja-aineistoa, vaan täydennystä voi joutua etsimään Arkistolaitokselta (Kansallisarkisto ja maakunta-arkistot) ja kirjastoista. Kirjastojen kotiseutukokoelmissa on vaihteleva määrä Kansallisarkiston aineistoihin perustuvia mikrokortteja ja -filmejä, joiden saatavuutta voi selvittää Eepos-kirjastojen verkkopalvelussa vaikkapa hakusanoilla rippikirja, mikrokortti tai mikrofilmi, ja tekemällä sivupalkista sopivan kirjastorajauksen. Seinäjoen pääkirjastossa on kirkonarkistojen maakuntakokoelma, josta kaukolainaaminenkin on mahdollista. Kokoelman mikrokorttiaineisto ulottuu pisimmillään vuoteen 1910.
Nykyisin kirkonkirjoja tutkitaan pääasiassa tietokoneilla ja Internetissä. Kansallisarkisto on siirtänyt Digitaaliarkistoonsa kaikki Mormonikirkon aikanaan mikrofilmaamat kirkonkirjat. Aineisto ulottuu kaikkein vanhimmista kirjoista alkaen noin vuoteen 1860. Nämä kuvat ovat verkossa vapaasti kaikkien käytettävissä, kuten valtaosa Digitaaliarkistossa olevasta muustakin historiallisesta aineistosta.
Mormonikirkon englanninkielisessä FamilySearch-palvelussa ovat tarjolla rippikirjoista samat kuvat kuin Kansallisarkiston Digitaaliarkistossa ja niihin voi tehdä jäsenneltyjä hakuja esimerkiksi nimien, syntymävuosien ja asuinpaikkojen mukaan. Lisäksi tarjolla on vanhempi vaillinainen tekstiaineisto kastekirjoista. Palvelun käyttö on ilmaista, mutta edellyttää sähköpostiosoitetta ja käyttäjäksi rekisteröitymistä. Markkinoilla on myös joitakin kaupallisia palveluita, esimerkiksi Ancestry ja MyHeritage, joiden lähdeaineistot perustuvat ainakin rippikirjojen osalta FamilySearchilta ostettuun aineistoon, eivätkä siis ole tätä kattavampia.
Suomen Sukuhistoriallisen yhdistyksen (SSHY) vapaaehtoistyönä kokoaman kuva-arkiston kaikille avoin osio sisältää pitkälti samat kuvat kuin Kansallisarkiston Digitaaliarkisto, mutta aineisto ulottuu melkein 1890-luvulle. Yhdistyksen jäsenille on tarjolla uudempiakin aineistoja julkisuussäädösten sallimaan vuoteen 1918 saakka. Seurakuntakohtainen tilanne riippuu vapaaehtoisresursseista ja paikallisten rippikikirjojen ajanjaksoista, sillä rippikirjaa ei voi julkaista osittainkaan ennen kuin kirjan viimeisestäkin käyttövuodesta on kulunut sata vuotta. Aikajärjestyksessä täytettyjen historiakirjojen (kastetut, vihityt, haudatut) osittainen julkaisu on mahdollista. SSHY:n vanhat kuvat ovat heikkolaatuisempia kuin Kansallisarkiston Digitaaliarkiston kuvat, joten kannattaa pitää mielessä vuoden 1860 aikaraja ja käyttää Digitaaliarkiston kuvia silloin, kun niitä on saatavilla. Jäsenpuolen arkistoon on viime aikoina lisätty joitakin huomattavan hyvälaatuisia digitaalivalokuvasarjoja alkuperäisistä kirjoista.
HisKi on Suomen Sukututkimusseuran tietokanta ja palvelu, jossa voi tehdä henkilöhakuja historiakirjoihin, eli kastettujen, vihittyjen, haudattujen ja muuttaneiden luetteloihin. Hakutuloksina järjestelmä esittää puhtaaksikirjoitettuja tietueita, joiden avulla on kohtalaisen helppo etsiä muiden palveluntarjoajien lähteistä asiaankuuluva arkistokuva esimerkiksi kirjauksen päivämäärän perusteella. Haun voi kohdistaa haluamiinsa seurakuntiin, esimerkiksi Härmänmaan ympäristöön, mikä vähentää vastaustulvaa. Järjestelmä esittää ennen hakua taulukon, josta ilmenevät seurakunnat, joihin haku kohdistuu, ja ajanjaksot, joilta järjestelmässä on tietoja. Joistakin seurakunnista tietoja ei ole vuoden 1850 jälkeiseltä ajalta lainkaan.
Karjala-tietokanta on edellä esiteltyä HisKiä vastaava hakupalvelu luovutetun Karjalan kirkonkirjoihin, mutta se sisältää tiedot myös rippikirjoista ja lastenkirjoista, ja ulottuu jopa vuoteen 1949. Avoimessa Internetissä voi tehdä hakuja sataa vuotta vanhempiin tietoihin. Mikkelin maakunta-arkistossa voi tehdä hakuja koko tietokantaan.
Mikrofilmit ja -kortit

Kansallisarkiston digitaaliarkisto

Digihakemisto
Koska Digitaaliarkisto sisältää vain karkeasti hakemistoon luokiteltuja ja numeroituja kuvia, vapaaehtoinen yksityishenkilö on luonut Digihakemisto-nimisen järjestelmän, jossa käyttäjät voivat Digitaaliarkiston kuvia selatessaan puhtaaksikirjoittaa ja selittää kuvia kaikille avoimeen hakemistoon. Näin arkistoa myös voi selata pelkässä puhtaaksikirjoitetussa hakemistonäkymässä avaten kuvia vain tarvittaessa, ja hakemistoteksteihin voi myös tehdä hakuja vaikkapa Googlella.FamilySearch

SSHY

HisKi

Karjala-tietokanta

Sukututkijan kirkonkirja-aineistot eri aikakausille
Historiallista maantietoa
Sukututkimuksessa täytyy ottaa huomioon, mikä seurakunta on minäkin aikana vastannut tutkittavan alueen väestökirjanpidosta, jotta löytää kulloinkin oikean aineiston tutkittavakseen. Kun syrjäseudut ajan myötä saivat omia rukoushuoneitaan ja kappeleita, väestökirjanpito siirtyi emoseurakunnilta näiden vastuulle. Toisinaan seurakuntien reuna-alueilla sijainneet kylät ovat kuitenkin seurakuntien perustamisten jälkeenkin siirtyneet naapuriseurakuntien alaisuuteen, joten aina oikeaa seurakuntaa ei voi päätellä pelkän perustamisvuoden mukaan ja yksittäisiä kyliä voi joutua haeskelemaan.
Vesiväylät ovat olleet aikansa valtateitä ennen maatieyhteyksien syntyä ja alueiden kehitys ja keskinäinen vuorovaikutus selittyy pitkälti juuri kulkuyhteyksillä. Seurakunnat ovat syntyneet talousalueiden laajenemisen ja asiointisuuntien mukaan, ja nämä edelleen ovat ohjanneet myös muuttoliikettä ja avioitumissuuntia, joten seurakuntien syntyhistoriaa tuntemalla saa vihjeitä ja aihetodisteita myös yksittäisten sukulaisuussuhteiden selvittämiseen. Esiymmärryksen avulla voi myös tehdä parempia tulkintoja pappien epäselvistä muuttomerkinnöistä.
Vesiväylät ovat olleet aikansa valtateitä ennen maatieyhteyksien syntyä ja alueiden kehitys ja keskinäinen vuorovaikutus selittyy pitkälti juuri kulkuyhteyksillä. Seurakunnat ovat syntyneet talousalueiden laajenemisen ja asiointisuuntien mukaan, ja nämä edelleen ovat ohjanneet myös muuttoliikettä ja avioitumissuuntia, joten seurakuntien syntyhistoriaa tuntemalla saa vihjeitä ja aihetodisteita myös yksittäisten sukulaisuussuhteiden selvittämiseen. Esiymmärryksen avulla voi myös tehdä parempia tulkintoja pappien epäselvistä muuttomerkinnöistä.
Härmänmaan ympäristön seurakuntien syntyhistoriaa
seurakunta |
perustettu |
muita nimityksiä |
||||
Mustasaari | n. 1250 | Korsholm | ||||
↳ | Vaasa (kaupunkiseurakunta) | 1803 | Vasa, Nikolaistad, Vasa och Nikolaistad | |||
↳ | Isokyrö | n. 1300 | Ylistaro | |||
↳ | Ilmajoki | 1532 | Ilmola | |||
↳ | Alavus | 1673 | Alavo, Kuortane | |||
↳ | Töysä | 1798 | ||||
↳ | Seinäjoki | 1863 | ||||
↳ | Lapua | n. 1550 | Lappo | |||
↳ | Kauhava | 1643 | Kauhajoki | |||
↳ | Kuortane | 1645 | ||||
↳ | Alahärmä | 1676 | Härmä, Naarasluoma | |||
↳ | Ylihärmä | 1786 | Keskikylä, Keskis | |||
↳ | Nurmo | 1765 | Yli-Nurmo, Över-Nurmo | |||
↳ | Vähäkyrö | 1561 | Lillkyro, Alastaro | |||
↳ | Ylistaro | 1658 | ||||
↳ | Närpiö | n. 1330 | Närpes | |||
↳ | Laihia | n. 1500 | Laihala, Laihela | |||
↳ | Vöyri | n. 1500 | Vörå | |||
↳ | Uusikaarlepyy | 1607 | Nykarleby | |||
↳ | Munsala | n. 1734 | ||||
↳ | Jepua | 1859 | Jeppo | |||
↳ | Oravainen | 1676 | Oravais | |||
↳ | Maksamaa | 1706 | Maxmo | |||
↳ | Koivulahti | 1691 | Kvevlax | |||
Pietarsaari | n. 1250 | Pedersöre, Pietarsaaren msrk, Pedersö | ||||
↳ | Pietarsaari (kaupunkiseurakunta) | 1691 | Jakobstad | |||
↳ | Kokkola | 1467 | Kokkolan maaseurakunta/emäseurakunta, Karleby landsförsamling/moderförsamling, Kaarlela | |||
↳ | Kokkola (kaupunkiseurakunta) | 1657 | Gamlakarleby, Gamla Karleby | |||
↳ | Kruunupyy | 1607 | Kronoby, Ruununkylä | |||
↳ | Lappajärvi | 1637 | ||||
↳ | Alajärvi | 1751 | ||||
↳ | Soini | 1784 | Konungsåby | |||
↳ | Lehtimäki | 1799 | ||||
↳ | Evijärvi | n. 1760 | ||||
↳ | Kortesjärvi | 1789 | ||||
↳ | Vimpeli | 1806 | ||||
↳ | Ähtävä | 1732 | Esse | |||
↳ | Purmo | 1771 |
Paikkakuntalinkit ohjaavat Suomen Sukututkimusseuran HisKi-palvelun seurakuntakuvauksiin. Perustamisvuodella tarkoitetaan taulukossa ajankohtaa, jolloin seurakunta tai sen rukoushuone-esiaste on alkanut palvella toimialueensa väestöä.
Härmänmaan ympäristön seurakunnat kartalla (vuodet 1250-1859)
Asiakirjaesimerkkejä
Peruskaava sukulaisuussuhteiden selvittämiseen rippikirjoista
Selvitys alkaa henkilöstä, jonka nimi, syntymäaika ja paikka tiedetään. Mikäli tiedot eivät ole tarkkoja tai niissä on virheitä, selvitystyö on vaikeampaa, ja selvityksessä voidaan hyötyä esimerkiksi sisaruksia koskevasta tiedosta. Lähtöhenkilöstä selvitys voi edetä kahteen suuntaan: joko henkilön esivanhempien suuntaan, jolloin puhutaan esipolviselvityksestä, tai jälkeläisten suuntaan, jolloin puhutaan jälkipolviselvityksestä.
Esipolviselvitys
- Etsi henkilön kastemerkintä nimen ja syntymäajan mukaan syntymäpaikkaa vastaavan seurakunnan kastettujen luetteloista. Voit käyttää ensin apuna Hiskiä tai FamilySearchia, joissa on hakemistoja näihin luetteloihin. Tällöin voit tarvittaessa kohdistaa haun myös useampaan seurakuntaan kerralla. Kastemerkinnässä on tiedot vanhempien nimistä ja heidän asuinpaikastaan, mahdollisesti myös asuinpaikkaa vastaavan rippikirjan sivun numero.
- Etsi henkilön syntymävuoden sekä vanhempien nimien, asuinpaikan ja sivunumeron mukaan perhekuntaa koskeva rippikirjan sivu siitä rippikirjasta, joka oli käytössä syntymävuotena. Mikäli oikeaa sivua ei löydy, voi kokeilla etsiä myös myöhemmistä rippikirjoista. Rippikirjasta saat tiedot vanhempien syntymäajoista, ehkä syntymäpaikoistakin, ja myös mahdollisten tuolloin elossa olleiden sisarusten nimistä ja syntymäajoista.
- Etsi aikaisempien ja myöhempien rippikirjojen merkinnät perhekunnasta seuraamalla rippikirjoihin merkittyjä muuttotietoja ja viittauksia saman, aiemman tai myöhemmän rippikirjan sivuihin. Vertaa ja täsmennä perhekuntaa koskevia tietojasi. Näiden tietojen perusteella tunnistat perhekunnan eri kirjoissa. Muuttojen yhteydessä seurakuntakin voi vaihtua.
- Etsi vanhempien vihkimerkintä vihittyjen luettelosta joko selaamalla tai rippikirjasta löytyneen päivämäärätiedon perusteella. Vihkimerkinnästä saat tiedon puolisoiden asuinpaikoista vihkimisen aikaan. Vihkiminen on yleensä tapahtunut vaimon kotipaikkakunnalla, joten oikean seurakunnan löytäminen voi joskus olla hankalaa. Vihkimerkintä saattaa löytyä vasta jälkipolviselvityksen kautta vaimon lapsuuskodin löydyttyä.
- Toista esipolviselvitys kummallekin vanhemmalle erikseen. Rippikirjan sivulla saattaa olla useitakin saman suvun sukupolvia, siis puolisoista toisen vanhemmat ja näiden muut lapset.
Jälkipolviselvitys
- Etsi tieto henkilön vihkimisestä joko rippikirjan sivuilta lapsuuskodista tai myöhemmistä asuinpaikoista, tai suoraan vihittyjen luettelosta. Viitteellistä tietoa saa Hiskin ja FamilySearchin hakutoiminnoilla, joilla voi hakea mahdollisia henkilön jälkeläisiä kastettujen luettelosta vanhemman nimen perusteella.
- Selvitä perhekuntaa koskevat rippikirjamerkinnät eri rippikirjoista kuten esipolviselvityksessä. Kerää tiedot jälkeläisten nimistä, syntymäajoista ja oletetuista syntymäpaikoista.
- Varmista lasten syntymätiedot kastettujen luetteloista.
- Jos puoliso kuoli ennen selvityksen kohteena olevaa henkilöä, palaa kohtaan 1 ja selvitä, menikö henkilö uudelleen naimisiin.
- Toista jälkipolviselvitys kullekin lapselle erikseen.
Lähteet
- Karjala-tietokantasäätiö: Kirkonkirjat - Väestökirjanpidon historiaa
- Suomen Sukututkimusseura: Kirkonkirjat
- Wikipedia: Mikrofilmi
- Wikipedia: Samuli Toivio
- Evankelisluterilainen seurakunta: Nro 97 Kirkkohallituksen päätös luopua perhelehtien ylläpidosta ja muuttokirjojen lähettämisestä kirkonkirjojenpidossa
- Seinäjoen kaupunginkirjasto: Mikrofilmattu aineisto
- Seinäjoen kaupunginkirjasto: Pääkirjaston koneet ja laitteet
- Seinäjoen kaupunginkirjasto: Kirkonarkistojen mikrofilmiluettelo (kunnat a-o)
- Seinäjoen kaupunginkirjasto: Kirkonarkistojen mikrofilmiluettelo (kunnat p-ö)
Harjoitustehtäviä
- Tee esipolviselvitys Toivo Johannekselle. Kuva on Alahärmän hautausmaalta.
- Tee esipolviselvitys Sofialle. Taavetti ja Sofia vihittiin Lapualla 3.12.1900.