Okko Varpasuo Otaniemen lukiosta voitti 36. kansainvälisissä biologian olympialaisissa historiallisen hopeamitalin. Hopeamitali on Suomen kilpailuhistorian kuudes ja lopullinen sijoitus Suomen historian toiseksi paras – Varpasuo oli kilpailun 58., tehden hänestä kilpailun parhaan pohjoismaalaisen ja 14. parhaan eurooppalaisen.

Biologian olympialaiset on maailman suurin lukioikäisten kansainvälinen kilpailu biologian alalla, joka järjestettiin 20.-28.7.2025 Filippiineillä Quezon Cityssä. Tänä vuonna osallistujamaita oli 77 ja kilpailijoita lähes kolmesataa. Kukin maa lähettää olympialaisiin neljä kilpailijaa, jotka ovat kussakin maassa järjestettyjen alkukilpailuiden voittajia. Suomi on osallistunut kilpailuun vuodesta 1997 asti. Kilpailun kärkisijat menivät tänä vuonna Kiinaan, Singaporeen ja USA:han, eurooppalaisista maista kultamitaleja jaettiin yksi Saksaan ja yksi Puolaan.

Suomen olympiajoukkueeseen kuuluivat Varpasuon lisäksi Vilma Salaspuro Tapiolan lukiosta, Reetta Lipsanen Ressun lukiosta ja Hilla Karkola Kuopion lyseon lukiosta, he pärjäsivät haastavassa kilpailussa myös hienosti, vaikka muita mitaleita ei tällä kertaa saavutettukaan.

Kilpailureissun aikana pääsi tutustumaan ja juttelemaan samanhenkisten tyyppien kanssa ympäri maailmaa ja kokemaan unohtumattomia kokemuksia kerrottavaksi kavereille ja tutuille kotisuomessa, olympiajoukkue kertoo.

Biologian olympiatehtävissä testataan sekä käytännön osaamista että teoriaosaamista kaikilla biotieteiden osa-alueilla. Käytännön kokeita oli neljä, niissä kilpailijat muun muassa tunnistivat ja dissektoivat Filippiiniläisiä kalalajeja sekä määrittivät bakteeri- ja sienikasvustojen mikroskooppista rakennetta. Teoriatehtävissä olympiakokelaat pääsivät pohtimaan esimerkiksi sairausgeenien periytymistä, mangohedelmien kypsymisen biokemiaa sekä dinosaurusten evoluutiohistoriaa. Kilpailupäiviä on kaksi, ja niiden lisäksi olympiaviikon aikana kilpailijoille järjestettiin paljon kiinnostavaa ohjelmaa – esimerkiksi tutustumista Filippiinien pääkaupungin Manilan maamerkkeihin ja museoihin sekä Filippiiniläiseen luontoon ja kulttuuriin. Huoltojoukkue sen sijaan työskentelee koko olympiaviikon aamusta iltaan, sillä kukin kilpailija tekee koesuoritukset omalla äidinkielellään – eikä koetehtävien suomentaminen ei ole ihan yksinkertainen tehtävä.

- Oli kiinnostavaa kokea biologian olympialaisten toinenkin puoli, sillä olin itse kisaamassa kilpailijana vuonna 2019, kertoo huoltojoukkueessa nyt ensi kertaa mukana ollut Eevi Huuskonen. Olympiakokeiden tieteellinen laadunvalvontatyö ja varsinkin käännöstyö oli hektisempää kuin odotin, mutta olympiaviikko työmäärästä huolimatta antoisa, hän summaa.

Suomen joukkue valitaan lukiolaisille suunnatun Kansallisen biologiakilpailun ja Helsingin yliopistossa sekä Aalto-yliopisto Juniorissa järjestetyn olympiavalmennuksen perusteella. Kilpailun kansainvälisen juryn suomalaisjäseninä toimivat Eevi Huuskonen sekä joukkueenjohtajana toiminut Niko Johansson. Kilpailuun liittyvistä käytännön järjestelyistä vastaa Biologian ja maantieteen opettajien liitto Opetushallituksen rahoittamana. Seuraavan kerran biologian olympialaiset järjestetään Liettuassa heinäkuussa 2026.

Lisätietoja: 

Niko Johansson, Helsingin yliopisto/BMOL ry. 
Joukkueenjohtaja ja biologian olympiapäävalmentaja 
+ 358 50 344 2870, niko.johansson (at) helsinki.fi  

Eevi Huuskonen
Huoltojoukkueen jäsen
+ 358 40 353 9896, eevi.huuskonen (at) helsinki.fi


Koko Suomen delegaatio Filippiineillä. Kuvassa oikealta vasemmalle: Niko Johansson, Okko Varpasuo, Reetta Lipsanen, Hilla Karkola, Vilma Salaspuro ja Eevi Huuskonen.

Kuva: Niko Johansson