Pinnanmuotojen, ilmaston ja näistä johtuvien elinkeinojen mukaan Saksa voidaan jakaa kolmeen alueeseen.

Pohjois-Saksaa halkovat viljavat alangot ja suuret joet, kuten Rein ja Elbe. Ilmasto on merellinen eli kesät ovat lämpimiä ja talvet lauhkeita sekä sataa paljon. Ilmasto on siis sopiva rehukasvien tuotantoon ja karjatalous onkin tärkeä elinkeino alueella.

Pohjoisen rannikkoalueella on hiekkadyynien muodostamia saaria, jotka houkuttelevat lomailijoita ja turisteja. Kielin kanava kulkee Jyllannin niemimaan halki ja yhdistää Pohjanmeren Itämereen. Se on yksi maailman eniten liikennöidyistä kanavista.

Keski-Saksassa alankoalueiden maisema alkaa vähitellen muuttua kumpuilevaksi ylängöksi tai mäkiseksi tasangoksi. Sieltä löytyy myös metsän peittämiä lohkovuoristoja, kuten Schwarzwald ja Erzgebirge, joiden välisissä laaksoissa virtaa kymmeniä jokia. Näitä seutuja pidetään usein kaikkein tyypillisimpänä saksalaisena maisemana.

Keskivuoriston tasangoilla kesät ovat lämpimiä ja maaperä on hedelmällistä lössiä eli pölymaata. Tämän vuoksi maanviljely onkin keskittynyt tälle alueelle. Vehnä, sokerijuurikas, hedelmät ja Moseljoen jyrkillä rinteillä kasvavat viinirypäleet ovat tärkeimpiä tuotantokasveja. Maatalous on niin tehokasta, että Saksa onkin maataloustuotteiden suhteen omavarainen maa.

Etelä-Saksa on jo Alppien reuna-alueeseen kuuluvaa Baijeria, jossa maisemaa hallitsevat metsäiset vuoret ja sadat pienet järvet. Etelään päin mentäessä ilmasto muuttuu yhä mantereisemmaksi, ja osassa aluetta vallitsee myös vuoristoilmasto. Vuodenaikaiset lämpötilaerot ovat siis suuret ja sademäärä on pieni, vaikka paikoitellen lunta sataakin runsaasti.

Kuten muissakin alppimaissa, asukkaiden tärkeimmät elinkeinot ovat metsätalous ja karjanhoito sekä ennen kaikkea matkailu. Saksan korkein kohta Zugspitze on 2 964 m korkea. Sen rinteillä sijaitsee Garmisch-Partenkirchenin kaupunki, joka on yksi Saksan merkittävimmistä talviurheilukeskuksista.

Alppien pohjoispuolelta saa myös alkunsa Tonava, yksi Euroopan tärkeimmistä joista. Se laskee itään aina Mustaanmereen asti.