Äidinkielen 1. jakso - Lukeminen

pe 5.11. Väittelymaraton

Tavoitteet:
  • Vuorovaikutustaitojen kehittäminen
  • Omien mielipiteiden esittäminen ja perusteleminen
  • Toisen kuunteleminen
  • Vertaispalautteen antaminen

 

  1. Valitkaa parinne kanssa aihe ja päättäkää, kumpi puolustaa ja kumpi vastustaa väitettä.
  2. Etsi tietoa aiheesta. Mieti mahdollisimman monipuoliset perustelut.
  3. Pohdi, millaisia perusteluita vastaväittäjäsi tulee todennäköisesti esittämään, ja mieti, miten ne voisi kumota.
  4. Kirjoita muistiinpanot. Käy ne läpi useamman kerran.
1. Pari kerrallaan väittelee kaksi minuuttia valitsemastaan aiheesta. Aihe voi olla myös alla olevan kuvan kaaviossa ehdotettu.

2. Toinen pari toimii tarkkailijoina ja valitsee jatkoon menijän.

3. Kierroksia käydään, kunnes finaalissa on kaksi väittelijää. Näistä toinen valitaan luokan väittelymestariksi.


Väittelyn kulku:


  • Väittelijät esittelevät itsensä ja oman kantansa (Minä olen Leena, ja olen sitä mieltä, että…)
  • Väittelijät saavat vapaasti esittää perusteluitaan, reagoiden toistensa puheenvuoroihin.
  • Tarkkailija tai opettaja ilmoittaa, että aika on päättynyt.
  • Tarkkailijat keskustelevat ja päättävät väittelyn voittajat.


Tarkkailijoiden apukysymykset:

a) Kumman perustelut olivat vahvempia?

b) Miten väittelyn osapuolet käyttäytyivät ja näkyivätkö heidän tunteensa?

c) Miten selkeästi väittelyn osapuolet ilmaisivat itseään?

d) Miten luonnehtisit väittelijöiden sanatonta eli nonverbaalista viestintää (esim. katsekontakti, asento, äänenkäyttö ym.)

e) Miten hyvin osapuolet kuuntelivat toisiaan? Olivatko osapuolet aidosti vuorovaikutuksessa vai oliko kyseessä kaksi yksinpuhelua?

to 4.11. Väittely

Tavoitteet:
  • Vuorovaikutustaitojen kehittäminen
  • Omien mielipiteiden esittäminen ja perusteleminen
  • Toisen kuunteleminen
  • Vertaispalautteen antaminen

1. Omien väittelyaiheiden keksiminen

Jos on kaksi henkilöä, jotka ovat eri mieltä jostakin aiheesta, syntyy väittely. Keksi vähintään kaksi aihetta.

Esim.

  1. Äänestysikärajaa pitää laskea 15-vuoteen.
  2. Korkeakouluopinnot maksullisiksi.
  3. Eläintarhat pitää lakkauttaa.
  4. Internetistä on lapsille vain hyötyä.
  5. Yksityisautoilua pitää vähentää.
  6. Aseenkantoluvan saa Suomessa liian helposti.
  7. Huumetestit pakollisiksi työpaikoilla.
  8. Ydinvoiman käyttöä pitää lisätä.
  9. Naisille armeija pakolliseksi.
  10. Adoptio-oikeus homopareille.
  11. Kotiäideille samat palkkaedut kuin työssäkäyville.
  12. Suomeen enemmän pakolaisia.
  13. Uskonnoista on enemmän hyötyä kuin haittaa.
  14. Matematiikka on oppiaineena yliarvostettu.
  15. Ihmisellä on velvollisuus pitää huolta luonnosta.
  16. Lapsi tarvitsee miehen ja naisen mallin
  17. Koko maailmassa tulisi noudattaa yhden lapsen politiikkaa.
  18. Miehen ja naisen roolit ovat biologisesti määräytyneitä.
  19. Lukio on ammattikoulua parempi opiskelupaikka.
  20. Koulupuvut kouluun.
  21. Kelan on korvattava sukupuolenvaihtoleikkaus.
  22. Raha tuo onnea.
  23. Ajokortti pois yli 80-vuotiailta.
  24. Täysi-ikäisyys 16-vuotiaille.
  25. Tupakointi kiellettävä yleisillä paikoilla.
  26. Naisen paikka on kotona.
  27. Ihmisten kloonaus on sallittava
  28. Urheilu parantaa elämänlaatua.
  29. Suomen armeijan saa lakkauttaa.
  30. Koira on parempi lemmikkieläin kuin kissa.
  31. Ydinvoima on kiellettävä.
  32. Abortti on kiellettävä.
  33. Videopelit lisäävät väkivaltaa.
  34. Facebook-kaverit eivät ole oikeita kavereita.
  35. Lihansyönti on eettisesti väärin.
  36. Limuautomaatit pois kouluista!
  37. Yläasteikäinen saa päättää itse kotiintuloaikansa.
  38. Suomessa kannattaa syntyä tytöksi.
  39. Harrastukset haittaavat koulunkäyntiä.
  40. Koulun pitäisi alkaa vasta kello 10.
  41. Elämässä voi olla vain yksi hyvä ystävä.
  42. Suomeen pitäisi ottaa lisää turvapaikanhakijoita



2. Valitaan yksi väittelyaihe ja keksitään siihen yhdessä perusteluita puolesta ja vastaan.

3. Järjestetään yhteinen väittelytilaisuus. Valitaan neljä vapaaehtoista väittelijää (kaksi puolesta ja kaksi vastaan). He väittelevät hyödyntäen koko luokan keksimiä perusteluja. Muut toimivat tarkkailijoina.


Väittelyn kulku:


  • Väittelijät esittelevät itsensä ja oman kantansa (Minä olen Leena, ja olen sitä mieltä, että…)
  • Tämän jälkeen väittelijät esittävät alkupuheenvuoronsa (1/2 - 1 min).
  • Väittelijät saavat vapaasti esittää perusteluitaan, reagoiden toistensa puheenvuoroihin.
  • Opettaja ilmoittaa, että aika on päättynyt, ja väittelijät saavat vielä esittää lyhyet lopetuspuheenvuorot.
  • Keskustellaan, miltä väittely tuntui.
  • Keskustellaan, millaisia perusteluita väittelijät käyttivät: mitkä olivat erityisen hyviä ja mitkä huonoja.
  • Tarkkailijat päättävät väittelyn voittajat.

Tarkkailijoiden apukysymykset:

a) Kumman osapuolen perustelut olivat vahvempia?

b) Miten kuvailisit väittelyn osapuolien käytöstä ja tunnereaktioita?

c) Miten selkeästi väittelyn osapuolet ilmaisivat itseään?

d) Miten luonnehtisit väittelijöiden sanatonta eli nonverbaalista viestintää (esim. katsekontakti, asento, äänenkäyttö ym.)

e) Miten hyvin osapuolet kuuntelivat toisiaan? Olivatko osapuolet aidosti vuorovaikutuksessa vai oliko kyseessä kaksi yksinpuhelua?

 

ti 2.11. Puhe-esitykseen valmistautuminen

Ti 2.11. tuntien tavoitteet: (klo 8.30-11.30)
  • Puhe-esityksen tavoitteet & arviointikriteerit
  • Vertaisarvioinnin harjoittelua puhe-esitysvideoiden avulla.
  • Äänenkäytön merkityksen harjoittelua. (Luimme samaa tekstiä ääneen monilla eri tavoilla ja katsoimme lopulta vaikuttavan version siitä.)
  • Videoiden kuvaus ja toisten tekemän videon pohjalta lähes spontaanin puhe-esityksen valmistelu ja pito.



Huom! Puhe-esitysvideon voi tehdä eri aiheista, esimerkiksi kirjavinkkauksena (ohjeet)​. Toisena vaihtoehtona on jonkun kulttuurielämyksen esittely, esim. pelivideo. Esittele suosikkipelisi!

Palautus whatsappissa opettajalle ti 9.11. 

 

Ohjeet pelivideoon:
Tee video. Vastaa seuraaviin kysymyksiin KOKONAISILLA VIRKKEILLÄ selvästi puhumalla. Peli voi näkyä taustalla vaihtuvina kuvina ja/tai videona.

1. Mikä on pelin nimi?
2. Kuka / mikä yritys sen on tehnyt?
3. Millä laitteella peliä pelataan?
4. Kuinka kallis peli on? Onko hinta sinusta sopiva? Miksi on, miksi ei?
5. Kuinka paljon peliä on myyty / ladattu?
6. Missä maassa peliä pelataan eniten?
7. Ketkä ovat pelin kohderyhmä? (ikä, sukupuoli...)
8. Miten peliä pelataan?
9. Mikä pelin tavoite on?
10. Onko se yksilö- vai joukkuepeli? VAi molempia?
11. Minkä verran itse pelaat tätä peliä? Onko määrä sopiva vai ei, miksi?
12. Millainen pelin juoni tai tarina on?
13. Millaiset pelin grafiikat ovat?
14. Onko peli kuvattu ylhäältä päin, sivusta tai onko pelaaja itse "first person", jonka silmin peliä katsotaan? Voiko näkökulmaa vaihtaa?
15. Mikä on pelin genre? Onko se tasohyppely, strategiapeli, oppimispeli, liikuntapeli tai jokin muu? Onko se hidas- vai nopeatempoinen?
16. Onko peli sinun mielestäsi kauhupeli, sotapeli, vai jotakin muuta? Kenelle se sopii (esim. Sims sopii sisustamisesta kiinnostuneille jne.)
16. Mikä on pelin ikäraja? Miksi? Noudatatko sitä vai et? Miksi?

Puhe-esityksen arvosanakuvaukset

Tavoitteet:

  • Oppilas osaa jakaa lukukokemuksiaan / kulttuurielämyksiään.
  • Oppilas osaa ilmaista mielipiteensä
  • Oppilas osaa perustella mielipiteensä uskottavasti.
  • Oppilas osaa esittää valmistellun puheenvuoron tai puhe-esityksen.
  • Oppilas ottaa esittäessään huomioon yleisönsä.
  • Oppilas käyttää joitakin havainnollistamisen keinoja.


Arvosana 10

Puhuja saa kuulijat kiinnostumaan. Puhuja ottaa kuulijansa huomioon. Katsekontakti säilyy läpi esityksen.

Esityksen rakenne on johdonmukainen. Aloitus herättää mielenkiinnon. Esitystä on vaivatonta seurata ja siitä muodostuu eheä kokonaisuus. Esitys on selkeästi jaksotettu ja siirtyminen aiheesta toiseen sujuvaa. Kuulijoitten mielenkiinto säilyy koko esityksen ajan. Lopetus on mietitty.

Puhuja ilmaisee ajatuksensa vakuuttavasti. Hän ottaa huomioon eri näkökulmat ja perustelee esittämänsä asiat vakuuttavasti ja monipuolisesti.

Puhujan esiintyminen on selkeää: äänen voimakkuus ja puheen nopeus ovat tilanteeseen sopivia, puhuja painottaa tärkeitä asioita ja sanoja. Esiintyminen on rauhallista.

Puhuja on miettinyt tilanteeseen sopivan kuvauspaikan/kuvauspaikat ja käyttää havaintovälineitä ja/tai muita tunnelmaa luovia keinoja esim. taustamusiikkia. Havaintovälineiden käyttö on taitavaa, harkittua ja se tukee esitystä.

Arvosana 9

Esityksessä on arvosanan 10 piirteitä, mutta se ei kaikin osin täytä korkeimman arvosanan vaatimuksia.

Arvosana 8

Puhuja saa kontaktin kuulijoihinsa, muttei ihan onnistu ylläpitämään sitä koko esityksen ajan. Puhe on kohdennettu kuulijoille.

Esitys on johdonmukainen ja sitä on helppo seurata. Keskeinen sisältö erottuu hyvin ja erilaiset ainekset muodostavat kokonaisuuden. Siirtyminen aiheesta toiseen voi olla töksähtävää. Puhuja aloittaa kiinnostavasti ja lopettaa tarkoitukseen sopivasti.

Esitys on koottu harkitusti. Mukana voi olla epäolennaisia asioita. Puhuja perustelee näkökantansa, mutta perustelut voisivat olla monipuolisempia ja vakuuttavampia.

Puhuja hallitsee esiintymistyylinsä ja se sopii hyvin tilanteeseen. Hän havainnollistaa esitystään esimerkein (esim. lukunäyte) ja käyttää tarkoituksenmukaisesti havaintovälineitä.

Arvosana 7

Esityksessä on arvosanan 8 piirteitä, mutta se ei kaikin osin täytä hyvän arvosanan vaatimuksia.

Arvosana 6

Puhuja on pyrkinyt laatimaan johdonmukaisen esityksen, mutta ei ole onnistunut. Puhuja voi esimerkiksi aloittaa vakuuttavasti, mutta lähtee sitten sivupoluille. Jäsentely ei ole kaikilta osin loogista. Erilaiset ainekset sekoittuvat epäjohdonmukaisiksi tai jäävät irrallisiksi.

Puhuja on koonut esitykseen perusteltua sisältöä, mutta lopputulos voi olla niukka. Esityksessä voi olla epäolennaisia asioita. Puhuja pyrkii perustelemaan näkökantansa, mutta perustelut eivät ole vakuuttavia tai niitä ei ole riittävästi.

Puhujan ilmaisu on enimmäkseen ymmärrettävää, mutta hän ei havainnollista esitystään riittävästi tai havainnollistaminen on epätarkoituksenmukaista tai harkitsematonta.

Arvosana 5

Esityksessä on joitakin arvosanan 6 piirteitä, mutta se on niukka ja valmistelematon. Puhuja ei pyri perustelemaan näkökantaansa. Ilmaisutapa voi olla epäasiallista.

Arvosana 4

Esitys jää pitämättä tai se on niukka ja valmistelematon.

ke 20.10. Filosofian pohtivat kirjoitelmat eli esseet

Palautus huomenna TORSTAINA 21.10. Muista kirjoittaa oma nimesi ja luokkasi.

ESSEEOTSIKOT

Vuoden 2021 teema on LUONTO. Valitse olevista aiheista/otsikoista yksi. Esseen voi kirjoittaa suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi.

  • Miksi ihmiset pitävät yleensä luontoa kauniina?
  • Ihminen ja muut eläimet - eroja ja yhtäläisyyksiä
  • Onko kaikki luonnollinen hyvää?
  • Millainen on ihmisluonto?

OHJEET

Kirjoittaa voit äidinkielen tunnilla. HUOM! Oppilaat työskentelevät itsenäisesti tai ryhmässä. Esseetä kirjoittaessa ei käytetä apuna opettajaa, nettiä tai kirjoja.

Tekstit arvioidaan kirjoittajan ikäryhmä huomioon ottaen.

Ansioita ovat mm.:
  • aiheen asianmukainen käsittely
  • aiheen filosofinen ymmärtäminen
  • perustelut
  • kirjoitelman johdonmukaisuus
  • omintakeisuus.

Tapahtumassa kirjoitelmia palkitaan erityiskunniamaininnoilla sekä kunniamaininnoilla. Jokaisen sarjan yksi paras kirjoitelma saa erityiskunniamaininnan ja 2 seuraavaksi parasta teksitä kunniamaininnan. Myös muita palkintoja voi olla jaossa. Palkittuihin ollaan yhteydessä viikolla 45.

Parhaat kirjoitukset julkaistaan netissä.

Syventävän lukemisen peruskurssi - Tekstin silmäileminen

Teksteistä on kaksi eri vaikeustasoa valitse oman arvosanatavoitteesi mukaan:

Arvosanaan 6-7 tähtäävä teksti ja tehtävät:


Arvosanaan 8-10 tähtäävä teksti:


Tehtävä: Opiskele teksti Silmäilijät.

  1. Ennakoi. Mitä ajattelet lukutehtävästä? Mieti, miten ennakkoasenteesi voi vaikuttaa lukutehtävän suorittamiseen.
  2. Silmäile teksti.
    • Silmäile tekstin otsikot, ingressi, kuvat, kuvatekstit, tietolaatikot ja kuviot.
    • Selaa tekstin läpi ja etsi tekstin avainsanat.
    • Ennakoi, mistä teksti kertoo.
    • Arvioi, mitä uutta tietoa teksti sisältää.

 

3. Kirjoita muistiinpanot.

    • Mikä tekstilaji seuraavista on kyseessä:
      uutinen henkilöjuttu artikkeli
    • Mikä on tekstin aihe? _______________________________
    • Millainen on tekstin kuvitus? _________________________
      ________________________________________________
    • Kuka on tekstin kirjoittaja? ___________________________
    • Missä ja milloin teksti on julkaistu? ____________________
      ________________________________________________
    • Mitä tiedät aiheesta ennalta? Onko tekstin tieto kiinnostavaa? _____________________________________
      ___________________________________________________________________________________________________________________________________________
4. Syvenny tekstiin rauhassa alusta loppuun ja pyri ymmärtämään lukemasi. Tee lukemisen edetessä muistiinpanot listana. 
5. Etsi ja alleviivaa ylläolevista muistiinpanoistasi tekstin keskeisimmät asiat.
6. Kertaa sisältö laatimalla tekstistä kolme kysymystä:
  1. _________________________________________
  2. _________________________________________
  3. _________________________________________
7. Vastaa omiin kysymyksiisi tai pyydä perheenjäsentäsi lukemaan teksti ja vastaamaan niihin.
8. Keskustelkaa tekstistä tai lähetä opettajalle ääniviesti / kirjoitus. Mitä opit artikkelista? (esim. hahmotan nyt asioiden välisiä suhteita, vertasin lukemaani omiin ennakkotietoihini, arvioin tekstissä olevia tietoja ja mielipiteitä, painoin luetun mieleeni, lisäsin ymmärrystäni tekstin aiheesta)
9. Itsearviointi. Mikä lukemisen vaiheista oli sinulle helpoin ja mikä oli vaikein?
Ennakointi, Keskeisimpien asioiden löytäminen, Silmäily Muistiinpanojen teko, Syventyminen, Keskusteleminen 

 

Puhe-esityksiin valmistautuminen

Tavoitteet:

Vuorovaikutus

  • Oppilas osaa toimia tavoitteen mukaisesti erilaisissa viestintäympäristöissä ja -tilanteissa.
  • Oppilas osaa ilmaista itseään tilanteen mukaisesti.
Valmisteltu puheenvuoro
  • Oppilas tutustuu siihen, miten valmisteltu puheenvuoro tai puhe-esitys voidaan pitää.
  • Oppilas tutustuu tapoihin ottaa huomioon yleisö esityksen aikana.
  • Oppilas tutustuu havainnollistamisen keinoihin

Itsearviointi:
  • Oppilas osaa nimetä kehittämiskohteita liittyen puhe-esityksen pitämiseen.

Tehtävä:

Kuvaa kotona lyhyt, alle minuutin mittainen video, jolla puhut sinua kiinnostavasta asiasta. Lähetä video opettajalle whatsappissa.

Puhe-esitystä pitämään

Puhe-esitys voi olla joko kirjavinkkaus tai vinkkaus jostakin muusta kulttuurikokemuksesta (esim. konsertti, musikaali, elokuva, teatteri-esitys jne.)

- puhe-esitys kuvataan videolle ja lähetetään opettajalle
- harjoittele puhe-esitystä etukäteen
- valmistele tukisanalista
- mieti, miten havainnollistat esitystä
(kuvat, havaintomateriaali, musiikki yms.)
- kuuluva ääni ja rauhallinen puhenopeus
- katsekontakti yleisöön/kameraan
- Ole rohkeasti oma itsesi!

KIRJAVINKKAUKSEN PITO JA TUKISANALISTA

- tervehdys
- esittele kirjasi: kirjailija ja kuvittaja ja jos löydät heistä jotain kiinnostavaa tietoa
- onko kirjasi osa kirjasarjaa? Jos on, kerro kirjasarjasta hieman.
- lukemasi teoksen esittely: aihe, päähenkilö, sivuhenkilöt, juoni, miljöö, teema
- lue tekstikatkelma kirjastasi ja perustele, miksi valitsit tämän katkelman
- oma mielipide teoksesta ja perustelut
- kenelle suosittelisit ja miksi

Vuorovaikutustaitojen kehittäminen

Tavoitteet:

Vuorovaikutus

  • Oppilas osaa toimia tavoitteen mukaisesti erilaisissa viestintäympäristöissä ja -tilanteissa.
  • Oppilas osaa ilmaista itseään tilanteen mukaisesti.

Itsearviointi

  • Oppilas osaa arvioida omia vuorovaikutustaitojaan.
  • Oppilas osaa nimetä kehittämiskohteita liittyen vuorovaikutustaitoihinsa.

Tunnin kulku:

1. Kertaaminen
2. Moniste (Viime viikon perjantaina poissaolleilla aluksi lukikartoitus)
3. Välikävely
4. Moniste
5. Välikävely
6. Moniste
7. Oma kirja
8. Opiskellun yhteinen läpikäyminen

Lukutaidon kehittämisen harjoitteleminen

Tavoitteet:

  • Oppilas osaa erottaa faktan ja fiktion
  • Oppilas osaa tulkita fiktiivisiä tekstejä.
  • Oppilas osaa liittää lukemansa/kokemansa tekstit johonkin kontekstiin.
  • Oppilas osaa ilmaista mielipiteensä
  • Oppilas osaa perustella mielipiteensä uskottavasti.
  • Oppilas osaa ilmaista itseään tilanteen mukaisesti.
  • Oppilas osaa arvioida omaa lukutaitoaan.
  • Oppilas osaa nimetä kehittämiskohteita liittyen lukutaitoonsa.

Tunnin kulku:
  1. Kertaus
  2. Moniste
  3. kävely
  4. Moniste
  5. kävely
  6. Moniste
  7. Oma kirja
  8. Opiskellun yhteinen läpikäynti

Koulun järjestyssäännöt

Tunnin tavoitteet:

  1. Oppilas osoittaa ymmärtävänsä muiden puheenvuoroja.
  2. Oppilas osaa ilmaista mielipiteensä
  3. Oppilas osaa perustella mielipiteensä uskottavasti.
  4. Oppilas ottaa toisten näkemykset huomioon.
  5. Oppilas tekee yhteistyötä muiden kanssa vuorovaikutustilanteissa.

Tunnin kulku:

  1. Pohditaan yhdessä, miksi yhteisiä sääntöjä tarvitaan? Millaisissa tilanteissa ne ovat erityisen tärkeitä?
  2. Tutustu koulun yhteisiin järjestyssääntöihin.
  3. Tutki erityisesti, mitä säännöt sanovat
      1. Välitunneista
      2. Ruokailusta
      3. Skuuttauksesta
      4. Energiajuomista

  5. Pohdi ja kirjoita:
      1. Mitkä säännöt yllättivät?
      2. Rikotaanko joitakin sääntöjä? Mitä?
      3. Mitä toisessa pykälässä (2 §) mainittu epäasiallinen käytös voi esimerkiksi tarkoittaa?
      4. Mitä sääntöjen rikkomisesta tulisi seurata?
      5. Pohtikaa, mitkä säännöistä ovat mielestänne erityisen tärkeitä, miksi?
      6. Onko osa säännöistä vähemmän tärkeitä, turhia tai jopa huonoja? Mitkä? Miksi?
      7. Haluaisitteko yläkoulun oppilaskunnan hallituksen ehdottavan uusia sääntöjä? Tai onko teillä parannusehdotuksia jo olemassaoleviin sääntöihin? Mitä? Perustelkaa hyvin!

  7. VÄLIKÄVELY
  8. Pyramidityöskentely
      1. Hae pyramidi-lappu.
      2. Kirjoita pyramidiin kuusi tärkeintä sääntöä. Ylimmäiseksi mielestäsi koulun tärkein järjestyssääntö ja alimmaiseksi vähiten tärkeimmät säännöt.
      3. Valitse pari, jolle esittelet oman pyramidisi.
      4. Sopikaa yhdessä, mitkä säännöistä valitsette parin yhteiseen pyramidiin. Kirjoittakaa valitut ohjeet uuteen pyramidiin.
      5. Etsikää toinen pari, joilla on paripyramidi valmiina. Muodostakaa ryhmä.
      6. Keskustelkaa säännöistä paripyramidien avulla ja tehkää keskustelunne pohjalta uusi ryhmäpyramidi.
      7. Etsikää toinen ryhmä, joilla on ryhmäpyramidi valmiina. Muodostakaa noin 8 hengen joukko.
      8. Keskustelkaa säännöistä ryhmäpyramidien avulla ja tehkää keskustelunne pohjalta uusi ryhmäpyramidi.
      9. Luodaan luokan yhteinen järjestyssääntöpyramidi.

Kirjasta elokuvaksi

Oppitunnin tavoitteet:


Tekstien ymmärtäminen

  • Oppilas lukee lukuvuoden aikana useita kirjoja.
  • Oppilas harjoittelee tulkitsemaan fiktiivisiä tekstejä.
  • Oppilas osaa käyttää keskeisimpiä käsitteitä puhuessaan teksteistä.
  • Oppilas osaa liittää lukemansa/kokemansa tekstit johonkin kontekstiin.

Vuorovaikutus

  • Oppilas osoittaa ymmärtävänsä muiden puheenvuoroja.
  • Oppilas osaa ilmaista mielipiteensä
  • Oppilas osaa perustella mielipiteensä uskottavasti.
  • Oppilas ottaa toisten näkemykset huomioon.
  • Oppilas tekee yhteistyötä muiden kanssa vuorovaikutustilanteissa.
  • Oppilas osaa kuvata omia kulttuurikokemuksiaan. (Näkymätön Elina -elokuva)

Oppitunnin kulku:

  1. Katsotaan elokuvaa Näkymätön Elina.
  2. Kuunteleminen: Ope pysäyttää elokuvan ja lukee katkelman Kerstin Johansson i Backen kirjasta Näkymätön Elina (s. 30-33)
  3. Pohdintatehtävä.
  4. Kävely.
  5. Katsotaan elokuva loppuun.
  6. Välitunti
  7. Lukeminen. Luetaan kirjasta katkelma (s. 76-77).
  8. Pohdintatehtävä: Miten elokuva eroaa kirjasta?
  9. Keskustelutehtäviä pienryhmissä: Yksi keskustelu (3min) + keskustelun purku yhteisesti.
    * elokuvan opettajat Tora ja Einar.
    * omat kokemukset elokuvan     tapahtumista, henkilöistä, paikoista jne.)
    * muutos 1950-luvun jälkeen* suomen kielen käytön kieltämisen vaikutukset
    *     Elinan näkymättömyys. Oliko hän myös äänetön? Kuunneltiinko häntä? Ymmärrettiinkö, mitä hän halusi sanoa? Miten aikuiset kuuntelivat häntä? 

Oppitunti - Lukemisen tasot ja kirjavinkkaus

Oppitunnin tavoitteet:

  • Oppilas osaa toimia tehtävänannon mukaisesti.
  • Oppilas osaa jakaa lukukokemuksiaan.
  • Oppilas uskaltaa esittää (lähes) spontaanin puheenvuoron
  • Oppilas tekee yhteistyötä muiden kanssa.
  • Oppilas osaa käyttää kirjallisuuden käsitteitä.
  • Oppilas osaa antaa vertaispalautetta.

Oppitunnin kulku:

1. Kertaus 
2. Opetus lukutaidon tasoista ja kirjavinkkauksesta.
3. Kirjan lukeminen silmäillen. (5min)
4. Keskustelu kirjasta muiden samaa kirjaa silmäilleiden kanssa ja kirjavinkkauksen suunnittelu.
5. Kävely
6. Kirjavinkkaus eli luetusta kirjasta uudelle ryhmälle kertominen, siten että he luulevat sinun lukeneen kirjan + muiden kirjavinkkausten kuuntelu.
7. Itsearviointi.


Kirjavinkkaus

Kirjavinkkauksen tavoite on innostaa kuulijat lukemaan kyseinen kirja.

Kirjavinkkauksen esimerkkivaiheet:

  1. Lue kirja. 
  2. Kirjan nimi?
  3. Kirjailijat (onko myös kuvittaja)?
  4. Tyylisuunta (fantasia, draama, kauhu, dekkari, tietokirja jne.)?
  5. Juoni?
  6. Päähenkilö?
  7. Tapahtumat? Älä paljasta loppuratkaisua!
    Bonus:
  8. ( Kirjan tunnelma?)
  9. ( Lopetus: Päätä vinkkaus mielenkiintoisesti. Lue kiinnostava katkelma kirjastasi.)

 

Erilaisia tapoja oppia

Lähde: https://peda.net/kangasala/pikkolan-koulu/opo/7-lk/7b/oppilaanohjaus/op/oppimistyylit

Jokaisen opiskelijan on hyvä tiedostaa itselleen paras ja tehokkain oppimistyylinsä, jotta opiskelu tehostuu, säästyy aikaa ja se on myös mukavaa. Meillä jokaisella on oma erityinen tyyli myös opiskelun suhteen. Kannattaa kokeilla ja yhdistää eri tyylejä eri oppiaineissa, ota itse vastuu omasta oppimisestasi. Oppimisessa on tärkeää hyödyntää kaikkia aisteja. Tehokkaassa oppimisessa yhdistyy teoria ja käytäntö. Kaikkien kolme oppimistyylin käyttö aktivoi aivojen ajattelevaa, tuntevaa ja tekevää tasoa.
shutterstock_11033293_opo_p.jpg

Visuaalinen oppijaoppii pääasiassa havainnoimalla, tarkkailemalla ympäristöä ja lukemalla. Hän kiinnittää huomiota siihen miltä asiat näyttävät. Hän hyötyy siitä, että asiat näytetään kuvin tai kuvaillaan sanoin. Hän oppii näkemällä ja katselemalla.

Auditiivinen oppija oppii parhaiten kuulemalla. Auditiivisella oppijalla on kielen opiskelussa se etu, että puhuttua kieltä kuulee usein paljon. Tämä on totta varsinkin, kun opiskelee kieltä toisena kielenä. Vieraskielinen ympäristö onkin auditiiviselle oppijalle erinomainen oppimisympäristö, hän oppii siinä usein myös ponnistelematta. Auditiiviselle oppijalle oppimisen apuna voivat hyvin olla esimerkiksi elokuvat.

Kinesteettinen oppija oppii parhaiten tuntoaistin kautta. Oppiminen tapahtuu pääasiassa itse kokemalla ja tekemällä käytännössä. Hänelle on tärkeä, miltä jokin esine, asia tai liike tuntuu. Oppiminen on fyysisesti suuntautunutta. Hänelle oppimisympäristön viihtyisyys ja miellyttävä tunnelma ovat oppimisessa tärkeitä. Hänelle kokemus ja tunnelma luokassa on erityisen tärkeitä.


Kinesteettinen oppija

shutterstock_175914392_opo_p.jpg
  1. Käytä lukiessasi apuna sormea tai kirjamerkkiä. Käytä oppimisessa koko kehoasi.
  2. Mieti, miltä oppimisympäristö tuntuu kokeeseen harjoiteltaessa. Sen pitäisi olla mukava. Hyvä tuoli ja riittävästi valoa.
  3. Kirjoita ja piirrä kuultua ja nähtyä. Tee muistiinpanoja pahvilapuille tai sivujen marginaaliin. Voit aloittaa opiskelun katselemalla suurta asiakarttaa lattialla tai seinälle, kun olet tarkastellut sitä riittävän kauan kuuntele klassista musiikkia ja liiku sen rytmissä. Sen jälkeen tee jotain fyysistä, mene kävelylle, uimaan tai kuntosalille samalla kertaa opittua asiaa mielessäsi visualisoiden.
  4. Vältä istumasta paikoillasi, kun luet kokeeseen. Lukeminen kävellessä edestakaisin on usein hyvin tehokasta.
  5. Huolehdi siitä, että oppimisen perusedellytykset ovat kunnossa, etenkin riittävä uni ja ravinto, myös mukava ilmapiiri, asento ja paikka ovat sinulle tärkeitä.
  6. Keskittymistäsi voi helpottaa ääntä tuottamaton stressilelu, kuten pehmeä pallo, helmet tai hupparin narut, joku mitä voit hypistellä.

Auditiivinen oppija

shutterstock_64835887_opo_p.jpg
  1. Keskity kuuntelemaan. Älä tee tarpeettomia muistiinpanoja, se häiritsee kuuntelemista. Tietoinen keskittyminen, sulje vaikka silmät, ota hyvä asento.
  2. Tallenna, äänitä se mitä haluat oppia. Lue ääneen ja tallenna äänite esim. puhelimeesi tai tietokoneellesi. Kuuntele nauhoitustasi vaikka nukkumaan mennessä, urheillessa tai ulkoillessasi. Tee lyhyt yhteenveto vielä kirjallisesti. Jo nauhoittaessasi opit omasta puheestasi. Kotona ollessasi voit käyttää lyhyetkin joutoajat hyväksesi kuuntelemalla nauhojasi. Tietenkin voit pyytää jotakin muuta lukemaan sinulle ääneen opeteltavat asiat tai lue ainakin itse itsellesi ääneen opiskeltava asia. Hanki äänikirjoa.
  3. Keskustele muiden kanssa erityisen hankalista kohdista ja pyydä jotakin toista kuulustelemaan sinulta vaikka vieraan kielen sanoja. 
  4. Yritä minimoida melu ja muut häiritsevät äänet. (TV, tietokone, puhelin, pelit jne.)
  5. Ennen kuin alat tehdä kirjallisia tehtäviä esim. vieraista kielistä, kuuntele kieltä ensin vaikka vain hetken.

Visuaalinen oppija

Vinkkejä visuaaliselle oppijalle:

  • Käytä muistiinpanoissa apuna kuvia, kaavioita, puudiagrammeja, värejä, symboleja, assosiaatioita, alleviivauksia ja muita merkintöjä. Piirrä omia kuvia. Käsitekarttojen eli Mind Mapin teko hyödyttää sinua. Linkistä voit ladata ilmaisen ohjelman. Kuva on sinulle enemmän kuin tuhat sanaa.
  • Tee muistiinpanot suurille paperiarkeille. Selkiytä tekstiä värein ja esim. suurin kirjaimin. Vaikeiden sanojen opettelussa esimerkiksi muistilappujen kiinnittäminen ympäri kotiasia tai huonettasi tuo asiat usein sinun eteesi.
  • Koeta lukea uutta informaatiota kuuntelemisen sijasta
  • Luo mielessäsi näkömielikuvia muistisi tueksi
  • Kuuntele esimerkiksi You Tubesta musiikkivideoita sanoitettuna
mielekkaan_oppimisen_eteneminen.png
Esimerkki miellekartasta ilmaisen Cmaptoolsin avulla tehtynä. 


http://www.tenviesti.fi/test1.htm 

Oppitunti 7: Lukutaitokartoitus ja keskustelutehtävä

Oppitunnin tavoitteet: 

  • Oppilas harjoittelee arvioimaan omaa lukutaitoaan ja huomaamaan kehityskohteita
  • Oppilas tekee yhteistyötä muiden kanssa.
  • Oppilas osaa ilmaista mielipiteensä
  • Oppilas osaa perustella mielipiteensä uskottavasti.
  • Oppilas osoittaa ymmärtävänsä muiden puheenvuoroja.
  • Oppilas ottaa toisten näkemykset huomioon.
  • Oppilas osaa käyttää keskeisimpiä käsitteitä puhuessaan uutisista.
Oppitunnin kulku:
1. Kerrataan, mitä opittiin uutisista (teoria).
2. Luokassa luetaan teksti ja vastataan siihen liittyviin kysymyksiin. Poissaolijat tekevät tämän kouluun palattuaan.
3. Keskustelet luokkakavereidesi (tai kaverisi tai perheenjäsenesi) kanssa uutisista.
4. Kirjoitat pääasiat omista ajatuksistasi ja käymästänne keskustelusta.
5. Palautat tehtävän pedanettiin (Kotitehtävien palautuskansio​)


Tehtävä: Muistelkaa teitä koskettaneita uutisia ja keskustelkaa.

 

a. Mistä tietolähteestä luette uutisia? Ovatko tietolähteenne luotettavia?

b. Mikä on ollut mieleenpainuvin uutinen? Miksi?


c. Mikä uutinen on herättänyt sinussa pelkoa? Miksi?

d. Millainen uutinen on vaikuttanut voimakkaasti sinun elämääsi? Miksi?

e. Mikä kotipaikkaasi liittyvä uutinen on ilahduttanut sinua. Miksi?


f. Miksi on tärkeää tunnistaa oikea uutinen?


g. Miksi uutisia kannattaa seurata?

Oppitunti 6: Uutisotsikot omasta kirjasta

Oppitunnin tavoitteet:

  • Oppilas tietää, millainen teksti on uutinen.
  • Oppilas osaa luetella uutiskysymykset.
  • Oppilas osaa otsikoida uutisia.
  • Oppilas osaa toimia tehtävänannon mukaisesti.
  • Oppilas osaa yhdistää perjantaina lukemansa “uuteen” tietoon uutisista.
  • Oppilas osaa jakaa lukukokemuksiaan.
  • Oppilas tekee yhteistyötä muiden kanssa.

Oppitunnin kulku:
1. Ope kertoo uutisesta (teoria).
2. Teet uutistehtävän liittyen perjantaina lukemaasi kirjaan.
3. Kerrot luokkakaverillesi lukemastasi kirjasta.
4. Valitsette parhaat palat.
5. Palautat tehtävän pedanettiin (Kotitehtävien palautuskansio​)

Teoria:
Uutinen on ajankohtainen, yleisöä kiinnostava ilmiö, asia tai tapahtuma, josta kerrotaan mediassa.

Uutinen vastaa uutiskysymyksiin mitä, missä, milloin, miten, miksi on tapahtunut jotakin ja mitä siitä on seurannut. 

Uutiselle on ominaista kertoa asiat tärkeysjärjestyksessä.

Ingressi eli johdate on johdatus uutiseen. Se kertoo uutisen pääasiat eli keskeisen sisällön.

Kertaa tunnilla opeteltu asia vielä täältä:
https://docs.google.com/file/d/1WUgJmT_UY2GTZlfBfeUo_ZPYQVVa5BlJ/edit?usp=docslist_api&filetype=mspresentation

- Katso halutessasi vinkiksi Ylen Uutisluokan video uutisen sisällöstä ja teosta.

- Tutki myös halutessasi uutisen kirjoittamista sarjakuvamuodossa.


Tehtävä: Uutisotsikot omasta kirjasta

  1. Valitse lukemastasi kirjasta kohtia, joista saa uutisotsikoita.
  2. Kirjoita ainakin kolme räväkkää uutisotsikkoa.
  3. Kirjoita jokaisen otsikon alle ingressi, joka kertoo uutisen pääasiat. (Mitä, missä, milloin?)
  4. Esittele kirjan tapahtumia otsikoiden avulla ryhmällesi.
  5. Kirjoittakaa otsikoista mielestänne parhaat taululle. (Merkitkää sulkuihin myös kirjan nimi.)

esim. Kuolleeksi luultu viikinkipoika heräsi henkiin (Viikinkisolmu)

(Huom! Poissaolijat palauttavat otsikkonsa ja ingressinsä pedanettiin Kotitehtävien palautuskansio​)

 

Oppitunti 5: Luetunymmärtäminen ja tiedonetsintä

1. Lukekaa yle uutisten artikkeli.

2. Etsikää vastaukset kysymyksiin:


  1. Voiko tekstin avulla päätellä, onko metsissä paljon kypsää puolukkaa? Miksi?

  1. Miksi puolukka on hyvä marja? (8 syytä)

  1. Minkä ruokien kanssa puolukkaa yleensä syödään?

  1. Miten puolukan happamuutta voi lieventää?


3. Etsikää googlesta. Miettikää sopiva hakusana!


  1. Viinimarjamehua tehtiin keittämällä marjat mehumaijalla. Millä toisella tavalla puolukkamehua voi tehdä?

  1. Miksi tämä toinen mehunvalmistustapa on mahdollinen juuri puolukoiden kanssa?

  1. Miten mehun valmistamisesta jäljelle jäävän marjamassan eli mäskin eli "perskat" voi hyötykäyttää?

  1. Etsi tietoa tämän päivän puolukkaretken kohteesta eli Huutilammesta.

Oppitunti 5: Luetunymmärtäminen ja tiedonetsintä

1. Lue yle uutisten artikkeli.

2. Etsi vastaukset kysymyksiin:


1. Voiko tekstin avulla päätellä, onko metsissä paljon kypsää puolukkaa? Miksi?

2. Miksi puolukka on hyvä marja? (8 syytä)

3. Minkä ruokien kanssa puolukkaa yleensä syödään?

4. Miten puolukan happamuutta voi lieventää?


3. Etsikää googlesta. Mieti sopiva hakusana!

1. Viinimarjamehua tehtiin keittämällä marjat mehumaijalla. Millä toisella tavalla puolukkamehua voi tehdä?

2. Miksi toinen mehunvalmistustapa on juuri puolukoiden kanssa mahdollinen?

3. Miten mehun valmistamisesta jäljelle jääneet "perskat" voi hyötykäyttää?

4. Etsi tietoa tämän päivän puolukkaretken kohteesta eli Huutilammesta.

Oppitunti 3: Omien tavoitteiden asettaminen

  • Lue jakson tavoitteet.
  • Mieti, mitä niistä jo osaat.
  • Aseta itsellesi kolme omaa tavoitetta jaksolle.
  • Kirjoita, miten varmistat että saavutat tavoitteesi.
  • Valitse jaksolla luettava kirja.

Tavoitteet

Tekstien ymmärtäminen
  • Oppilas löytää itsenäisesti itselleen ja tilanteeseen sopivaa luettavaa, kuunneltavaa ja katseltavaa.
  • Oppilas lukee lukuvuoden aikana useita kirjoja.
  • Oppilas lukee kaikki sovitut kirjat.
  • Oppilas osaa jakaa lukukokemuksiaan.
  • Oppilas osaa tulkita fiktiivisiä tekstejä.
  • Oppilas osaa käyttää keskeisimpiä käsitteitä puhuessaan teksteistä.
  • Oppilas osaa liittää lukemansa/kokemansa tekstit johonkin kontekstiin.


Vuorovaikutus

  • Oppilas osaa toimia tavoitteen mukaisesti erilaisissa viestintäympäristöissä ja -tilanteissa.
  • Oppilas osoittaa ymmärtävänsä muiden puheenvuoroja.
  • Oppilas osaa tarkkailla oman viestintänsä vaikutuksia muihin.
  • Oppilas osaa ilmaista mielipiteensä
  • Oppilas osaa perustella mielipiteensä uskottavasti.
  • Oppilas ottaa toisten näkemykset huomioon.
  • Oppilas tekee yhteistyötä muiden kanssa vuorovaikutustilanteissa.
  • Oppilas osaa ilmaista itseään tilanteen mukaisesti.
  • Oppilas osaa antaa vertaispalautetta.

Valmisteltu puheenvuoro
  • Oppilas osaa esittää sekä spontaanin että valmistellun puheenvuoron tai puhe-esityksen.
  • Oppilas ottaa esittäessään huomioon yleisönsä.
  • Oppilas käyttää joitakin havainnollistamisen keinoja.
  • Oppilas osaa kuvata omia kulttuurikokemuksiaan.

 

Itsearviointi

  • Oppilas osaa arvioida omia vuorovaikutustaitojaan saamansa palautteen pohjalta.
  • Oppilas osaa arvioida omaa lukutaitoaan.
  • Oppilas osaa nimetä kehittämiskohteita.