Pidimme asiantuntijuusseminaarin tilannetajuisuudesta OKLV221 osallistujille ja keskityimme siihen tarkemmin kohtaamisen, käytöksen, vastavuoroisuden ja ongelmanratkaisun näkökulmista. Kohtaaminen on erityisesti tärkeää, kun havannoin oppilaiden tunnetiloja ja pyrin antamaan heille tunnetukea. Tunnetuessa on tärkeää tarjota empatiaa mutta olla eläytymättä liikaa toisen tunteeseen. Enemmänkin tavoittelen hyväksyksyntää ja ymmärrystä, sekä tarjota tarpeen tullen kuuntelevia korvia, lohtua tai ratkaisuapuja.

Pedagogisessa osaamisessa tärkeää on valita opetus- ja kasvatusmenetelmiä erilaisiin tilanteisiin, jotka sopivat oppijoiden sen hetkisiin tarpeisiin. Tarpeet vaihtelevat yksilötasolla ja yleistä ilmapiiriä on hyvä tutkiskella. Toisinaan on tarpeen vaihtaa alkuperäistä suunnitelmaa lennosta, mikäli luokkaa koskettaa jokin toinen tärkeä seikka, joka on tapahtunut vaikka edellisellä tunnilla tai välitunnilla. Se voi olla myös jokin tapahtuma tai uutinen maailmalta, joka herättää ajatuksia.

Yksi tärkein asia on tuntea omat oppilaat. Ensin nimeltä ja pikkuhiljaa persoonina. Millaisia ihmisiä jokainen on ja millaisia erilaisia tarpeita ja tunteita heillä näkyy koulussa suhteessa oppimiseen, koulukavereihin, opettajaan ja eri oppiaineisiin. Hyvän opettaja-oppilassuhteen rakentaminen vahvistaa luottamusta ja arvostusta. Ajattelen, että yksinkertaisesti kysymällä mitä kuuluu, mitä söit aamupalaksi tai nukuitko hyvin auttavat rakentamaan hyvää, läsnäolevaa ja myönteistä ilmapiiriä. Vastauksien aktiivinen kuuntelu myös vahvistaa läsnäoloa ja kuulluksi tulemista. Pyrin myös huomioimaan jokaista oppilasta erikseen. Jos jokapäivä näin ei ehdi tehdä, niin pyrkisin siihen, että kuitenkin joka viikko tulisi huomioitua vuorotellen jokaista. Oppilaiden ja opettajien päivät ovat täynnä erilaisia tunteita ja niitä on hyvä myös sanottaa itse. "Olen tänään tosi väsynyt, koska nukuin huonosti, joten jos olen hajamielinen niin se ehkä johtuu tästä." Tai toisaalta "Saatan kiukustua nälkäisenä helposti, joten pidän evästauon." Tai "Olen niin iloinen ja energinen, koska aurinko paistaa ja kohta on kesä, niin alan puhua pulputtamaan nopeasti." Erilaisissa kohtaamisissa on hyvä kysyä, jos on epävarma toisen tunnetiloista. Miten menee tai millaisilla fiiliksillä nyt tulit kouluun voi toimia hyvin. Kysymykset ja vastaukset ovat myös hyviä vastavuoroisuuden ja sosiaalisten taitojen kehittäjiä. Itse pidän erityisesti värittämisen, askartelun ja piirtämisen yhdistämisestä juttutuokiohin. Tunteiden avaaminen värien ja kuvien avulla usein helpottaa myös sanottamista.

Myönteistä ja tilannetajuista läsnäoloa rakentaisin myös kuuntelemalla huolia, kertoen itse tarinoita ja antaen tilaa oppilaiden mielestä tärkeille asioille koulussa kuten vaikkapa tietyt leikit ja pelit. Joskus myös tietynlaisen taustamusiikin tuominen tilaan voi ohjata tunnelmaa leppoisaan tai energiseen tunnetilaan. 

Voi olla mahdollista, että johonkin oppilaaseen ei muodosta luottavaista ja lämmintä suhdetta ja senkin ajattelen olevan hyväksyttävää. Kaikista suhteista ei sellaisia tule, vaikka kuinka haluaisi. Silloin tyydyn vähempään ja toivon, että se on riittäävää, ja jollakulla toisella opettajalla löytyisi hyvä yhteys kyseiseen henkilöön.