Vaakamallikoulutus III
Kolmas koulutuskerta
Eettinen ymmärrys luo pohjan kaikelle toiminnalle, jonka tavoitteena on rakentaa yhteisön hyvinvointia. Ellei meillä ole eettistä arvopohjaa ja ellemme kohtele toista niin kuin haluamme itseämme kohdeltavan, pahoinvointia tuottavaan toimintaan on mahdotonta puuttua. Esimerkiksi jos oppilaiden eettisessä ajattelussa kostaminen on oikeutettua ja se tapahtuu vaikkapa kiusaamalla, siihen on vaikea puuttua. Ensin on rakennettava eettinen pohja. Eettisyys ohjaa oppilaiden käyttäytymistä ilman kontrollia.
Sitoutuminen on edellytys, sille että koko kouluyhteisöllä on yhteinen toimintalinja hyvinvoinnin rakentamisessa ja pahoinvointiin puuttumisessa. Sitoutumisen myötä vapaamatkustajat ja sooloilijat katoavat. Yhteisön jäsenet osallistuvat yhteisten toimintojen suunnitteluun ja toimivat niiden mukaan. Ilman sitoutumista hyvätkään menettelytavat eivät auta – ne pölyttyvät mapissa, mutta eivät näy arjessa.
Tavoitteellisuus. Toiminta ilman tavoitteita johtaa turhautumiseen. Tavoitteiden saavuttaminen antaa työn iloa. Liian alhaiset tai liian vaativat tavoitteet johtavat samaan lopputulokseen: turhautumiseen. Tavoitteita ei voi saavuttaa, ellei tiedä, mitkä tavoitteet ovat. Tavoitteet on siis tehtävä näkyväksi, keskusteltava niistä ja annettava palautetta niiden saavuttamisesta. Tavoitteita on erimittaisia, esimerkiksi oppitunnin tavoitteita ja elämän tavoitteita. Elämän tavoitteet antavat suuntaa nuoren elämälle ja ehkäisevät osaltaan syrjäytymistä. Niistä keskusteleminen on arvokasta.
Kulttuuriset arvostukset ja epäviralliset normit. Puhumme paljon suvaitsevaisuudesta. Kuitenkin tuotamme itse yhteisössämme erilaisuutta sen varaan, mitä emme arvosta (eli vastakohtana kulttuurisille arvostuksille). Epäviralliset normit voivat ”laillistaa” kielletyn toiminnan. Koulun aikuiset kehottavat oppilaita kertomaan kiusaamisesta, mutta oppilaiden keskuudessa epävirallinen normi ”kanteleminen ei ole sallittua” estää sen.Ellemme tiedosta ja keskustele näistä asioista, ne ohjaavat käyttäytymistämme tiedostamattamme.
Sitoutuminen on edellytys, sille että koko kouluyhteisöllä on yhteinen toimintalinja hyvinvoinnin rakentamisessa ja pahoinvointiin puuttumisessa. Sitoutumisen myötä vapaamatkustajat ja sooloilijat katoavat. Yhteisön jäsenet osallistuvat yhteisten toimintojen suunnitteluun ja toimivat niiden mukaan. Ilman sitoutumista hyvätkään menettelytavat eivät auta – ne pölyttyvät mapissa, mutta eivät näy arjessa.
Tavoitteellisuus. Toiminta ilman tavoitteita johtaa turhautumiseen. Tavoitteiden saavuttaminen antaa työn iloa. Liian alhaiset tai liian vaativat tavoitteet johtavat samaan lopputulokseen: turhautumiseen. Tavoitteita ei voi saavuttaa, ellei tiedä, mitkä tavoitteet ovat. Tavoitteet on siis tehtävä näkyväksi, keskusteltava niistä ja annettava palautetta niiden saavuttamisesta. Tavoitteita on erimittaisia, esimerkiksi oppitunnin tavoitteita ja elämän tavoitteita. Elämän tavoitteet antavat suuntaa nuoren elämälle ja ehkäisevät osaltaan syrjäytymistä. Niistä keskusteleminen on arvokasta.
Kulttuuriset arvostukset ja epäviralliset normit. Puhumme paljon suvaitsevaisuudesta. Kuitenkin tuotamme itse yhteisössämme erilaisuutta sen varaan, mitä emme arvosta (eli vastakohtana kulttuurisille arvostuksille). Epäviralliset normit voivat ”laillistaa” kielletyn toiminnan. Koulun aikuiset kehottavat oppilaita kertomaan kiusaamisesta, mutta oppilaiden keskuudessa epävirallinen normi ”kanteleminen ei ole sallittua” estää sen.Ellemme tiedosta ja keskustele näistä asioista, ne ohjaavat käyttäytymistämme tiedostamattamme.
Ryhmätyö
Epäviralliset normit
Millaisia haitallisia epävirallisia käyttäytymisen normeja oppilailla on?esim. haluavat henkilökohtaisen opastuksen uudelleen. Takuuvarma onnistumisesta ennen yritystä.
Kuukkeja kunnioitetaan, Kirsiä kiusataan ja joku kolmas K. Tunnille tulo venyy.
Miten normeja voisi muuttaa, mikäli tarvetta?
Tunnin rakenne selkeäksi, tunnin lopetus, tavoite pilkottuna. keskustelemalla. Yhteinen toiminta ja tekeminen -> ilmapiirin muutos.
Miten normien muutoksen voisi toteuttaa arjessa?
Aikuiset sopivat työnjaosta paremmin. Yhteinen välitunti viikottain, info välitunti. Yhteinen tekeminen oppitunneilla. Opet menee tunneille ajoissa.
Kuka hoitaa, miten, milloin ja kenelle?
KK:n 1. pe kummitunti käytetään yhdessä suunnitteluun.
Millaisia haitallisia epävirallisa käyttäytymisen normeja meillä aikuisilla on työyhteisössämme?
Yhteisen sopimisen kulttuuri. Välitunnit venyy.
Miten normeja voisi muuttaa, mikäli tarvetta?
Ettei asia jää kesken vaan sovitaan uusi yhteinen aika selvittelylle. Siirtämällä välituntiolo yläkertaan.
Miten normien muutoksen voisi toteuttaa arjessa?
Positiivisen kisaamisne kautta kaikki ajoissa.
Kulttuuriset arvostukset!
Millaisia kulttuurisia arvostuksia koulussamme on oppilaiden kesken?Uskonto, urheilu, omaehtoinen tekeminen. Jalkapallo, pelit, tv-ohjelmat, reput, erilaisuuden hyväksyminen.
Miten avaamme kulttuurisia arvostuksia oppilaiden kanssa, jotta he oppisivat kunnioittamaan erilaisuutta?
Olemme käsitelleet kulttuurisia arvostuksia ja erilaisuutta. Tekemällä asioista julkisia. Puhutaan avoimesti erilaisuudesta. Yhdessä tekemisen kautta tullaan tutuiksi - helpompi olla oma itsensä. Oman kylän arvostus -> kyläyhteiön yhdessä toimiminen.
Eettinen tietoisuus ja empatia
Miten oppilaiden kanssa käydään läpi kiusaamisen määritelmä (oma tuntemus ja valtaepätasapaino)?Pienissä ryhmissä, Ryhmäytymistekemisen kautta. Miten...?
Miten oppilaille esitellään koulumme kiiusaamiseen puuttumisen malli?
Kaikki aikuiset yhdessä esittelee kaikille oppilaille. Tarvittaessa avataan / selitetään pienemmissä ryhmissä.
Mikä koulussa vaikuttaa siihen, että oppilaat kokevat toimintamme oikeudenmukaisena?
Yhdessä tekeminen eri aikuisten kanssa. Molemminpuolinen kunnioitus.