Mustamarja-aronia, porkkana, viinimarjat ja muut voimakaspigmenttiset kasvinosat tuottavat maalausnestettä, jota voidaan käyttää vesivärimaalauksen tapaan. Värien intensiteetti ei ole niin voimakas kuin synteettisillä teollisilla väreillä. Värit sointuvat toisiinsa ja harmoniaa on helppo harjoitella kasviväreistä saatavien sävyjen avulla.

Värien valonkestävyys on heikompi kuin synteettisillä väreillä. Pieniä kokeita voi tehdä jättämällä värilappuja valoon ja pimeään ja vertailla kuukausien päästä värinkestävyyttä. Kokeita voi myös tehdä happovapaan ja ns. tavallisen paperin kanssa. Happovapaalle paperille maalatessa värin sävy säilyy, mutta muuttuu paljon esim. piirustuspaperille tai kopiopaperille maalatessa. Yhteistyötä tutkimuksissa voi tehdä esim. kotitalouden, biologian, fysiikan ja kemian kanssa.

Valmistusohje: marjoja keitetään ja väri siivilöidään. Väriliuos on helposti pilaantuvaa ja se kannattaa pakastaa esim. jääkuutioina pienissä annoksissa. Vihreän värin saaminen kasveista on vaikeaa, parhaiten siihen soveltuu spirulina, jota saa luontaistuotekaupoista.

Oma maailmansa on paperien, tekstiilien ja lankojen värjääminen kasveista ja sienistä valmistetuilla väreillä.


Kasviväreillä maalattuja vihanneksia ja juureksia.


Kuvat Päivi Karhula

Vasemmalla ylhäällä on maalattu marja-aroniasta tehdyllä värillä akvarellipaperille, jossa on puolet selluloosaa. Selluloosan happamuus aiheuttaa värin välittömän tummumisen tällä väriaineella. Vasemmalla alhaalla on punainen saatu teollisesta vesiväristä. Oikealla oleva kuvio on maalattu marja-aroniavärillä happovapaalle akvarellipaperille. Väri on säilynyt pimeässä kaksi vuotta. Värinsäilymiskokeita voisi tehdä altistamalla hyvin merkittyjä värikokeiluja valolle. Tässä voi tehdä yhteistyötä kemian ja fysiikan kanssa. Taidemaalauksen (vesivärimaalaus) näkökulmasta värinkestävyys on merkittävä asia, samoin paperin laatu ja sen ominaisuudet. Parasta olisi, jos väri olisi valonkestävää (yleensä teolliset pigmentit) sekä voimakaspigmenttistä ja paperi happovapaata, mieluiten 100% puuvillaa tai pellavaa. (Marjukka Paunila;Akvarellimaalaus, julkaistu 2005. Kirjassa on konservaattori Päivi Ukkosen näkökulma.)