1800-luvun maisemapuistoja
Fagervikin ruukinkartanoon perustettiin Suomen ensimmäinen maisemapuisto 1790-luvulla. Maisemapuutarhoissa ympäröivää luontoa kaunistettiin, ja puistojen polut risteilivät jättäen väliinsä pieniä puuryhmiä ja koristepensaita, paviljonkeja ja huvimajoja. Suomeen koristekasveja tuotiin esimerkiksi Ruotsista ja Saksasta, siemeniä ja sipuleita tilattiin Keski-Euroopasta.
1800-luvulla puutarhakasveja tuotiin enenevässä määrin Venäjältä. Esimerkiksi Espoossa sijaitsevaan Träskandan kartanoon hankittiin Siperiasta siperianpihtoja ja -lehtikuusia sekä hopeasalavia. Myös sellaiset tutut kasvit kuin terttuselja, kuusamat, jasmikkeet, valamon- ja mustialanruusu tulivat Suomeen idästä 1800-luvulla.
Lähteet: Hortus Fennicus – Suomalainen puutarhataide, Maunu Häyrynen (päätoimittaja) ja toimituskunta, Viherympäristöliitto
Ruoff, Eeva 2002: Vanhoja suomalaisia puutarhoja, Otavan Kirjapaino Oy
![Mustialanruusu](https://peda.net/hankkeet/geenivaraoppi/gk/pjpk/k/hp/1800/4mp1m:file/photo/4c8683cebe11976d3e52aeeece07b822b550390d/49.%20mustialanruusu2%2C%20per%C3%A4l%C3%A4%2011.7.2005%20MH.jpg)
1800-luvulla puutarhakasveja tuotiin enenevässä määrin Venäjältä. Esimerkiksi Espoossa sijaitsevaan Träskandan kartanoon hankittiin Siperiasta siperianpihtoja ja -lehtikuusia sekä hopeasalavia. Myös sellaiset tutut kasvit kuin terttuselja, kuusamat, jasmikkeet, valamon- ja mustialanruusu tulivat Suomeen idästä 1800-luvulla.
Lähteet: Hortus Fennicus – Suomalainen puutarhataide, Maunu Häyrynen (päätoimittaja) ja toimituskunta, Viherympäristöliitto
Ruoff, Eeva 2002: Vanhoja suomalaisia puutarhoja, Otavan Kirjapaino Oy
![Mustialanruusu](https://peda.net/hankkeet/geenivaraoppi/gk/pjpk/k/hp/1800/4mp1m:file/photo/4c8683cebe11976d3e52aeeece07b822b550390d/49.%20mustialanruusu2%2C%20per%C3%A4l%C3%A4%2011.7.2005%20MH.jpg)