Saksankirveli, Myrrhis odorata
Saksankirveli on tullut Suomeen Ruotsin vallan alkuvaiheessa hansakauppiaiden mukana Etelä-Euroopasta ja se menestyy hyvin Suomessa. Lounais-Suomesta saksankirveliä voidaan löytää jopa viljelykarkulaisena.
Saksankirveliä on viljelty Suomessa lääke- ja maustekasvina. Luonnontieteilijä Carl von Linné arveli kirvelin puhdistavan verta ja lääkitsevän rintakipuja. Sitä pidettiin ruumista puhdistavana yrttinä, joka lämmitti kylmää ja vanhaa vatsaa, poisti kaasuja ja esti ummetuksen. Ennen vanhaan lapset söivät saksankirvelin siemeniä makeisten asemasta.
Nykyisin saksankirveliä käytetään lähinnä maustekasvina, jonka lehdet, juuret ja siemenet voidaan hyödyntää. Saksankirveli on yksi Chartreuse-liköörin mausteista, ja sitä on käytetty myös akvaviitin mausteena. Korkean sokeripitoisuuden vuoksi diabeetikko voi käyttää saksankirveliä sokerin asemasta.
Saksankirveliä voidaan käyttää myös koristekasvina paikoissa, joissa se voi vapaasti levitä. Parhaiten se viihtyy puolivarjossa ja sopii hyvin kasvatettavaksi myös ruukuissa parvekkeilla ja terasseilla.
Lisätietoa:
- Virpi Raipala-Cormier: Luontoäidin kasvilääkintä ja luontaishoidot
- Bertalan Galambosi: Mauste- ja rohdosyrttien luonnonmukainen viljely
- LuontoPortti-sivusto
- Suomalainen Taimi -sivusto
- Yrttitarha-projektin verkkosivut