Ruis on ollut Suomessa tärkein vilja – niin tärkeä, että suomen lounaismurteissa sanalla jyvä tarkoitettiin ruista. Sana ruis on lainasana muinaisgermaanien sanasta rugis ja sillä on ikää yli kaksi tuhatta vuotta.

Ruis tulee toimeen ravinteiltaan ja kosteudeltaan vaatimattomassa maassa ja viileässä ilmastossa. Rukiin puinti on helppoa yksinkertaisinkin välinein ja ruumenista puhdistetut jyvät ovat suoraan valmiita jauhettaviksi.

Ruis on ollut ja on edelleen keskeinen osa suomalaisuutta. Vieläkin on tapana viedä tupaantuliaisiin rukiinen leipä suolan kera toivottamaan uuden talon asukkaille leipäonnea. Ruis on edustanut vaurautta Suomessa. Riihikuiva ruis oli keskiajalla yleinen tavaran arvon mitta samaan tapaan kuin vaaleaa leipää on vuosisatojen ajan pidetty rikkauden symbolina Euroopassa.