Ohra on kauran ohella ainoa viljakasvi, jota viljellään koko Suomessa. Nykyään ohraa viljellään Suomessa pääasiassa rehuksi ja mallasohraksi.

Sitä käytetään jonkin verran myös ihmisravintona, mutta huomattavasti vähemmän kuin vehnää ja ruista. Ohramallas on oluen yleisin raaka-aine. Ohraa käytetään myös viskin raaka-aineena.

Ohran jyvästä puuttuu sitkoaine ja se asettaa rajoitteensa leivonnassa. Suomalaisten ensimmäinen leipä oli ohrataikinasta taputeltu rieska. Perinteisesti ohrasta on leivottu kahdenlaista leipää: nostamatonta ja nostatettua. Niillä molemmilla on runsaasti paikallisia nimityksiä. Muihin jauhoihin sekoitettuna ohrajauhoja käytetään sekaleipiin, perunalimppuihin ja ohukaistaikinoihin. Ohrajauho on voimakasaromista ja se säilyttää leivän pitkään kostean tuoreena.

Ohrasuurimot sopivat puuroihin, pata- ja laatikkoruokiin sekä piirakoiden täytteisiin. Ohrasuurimoita on aiemmin käytetty keittojen, kuten härkäpavusta valmistetun papurokan, suuruksena.

Ohratärkkelystä käytetään kiisseleiden, kastikkeiden ja keittojen suurustamiseen sekä leivontaan. Ohrasta tehdään myös hiutaleita, joita voi käyttää puuroihin, leipiin, piirastaikinoihin ja mysleihin.

'Laukko'-maatiaisohrasta valmistettua rievää pirkanmaalaiseen tapaan.