Kun 1970-luvulla vastaperustettuihin geeni- ja siemenpankkeihin ryhdyttiin tallettamaan näytteitä, niistä viljalajeista, joissa lajikkeiden viljelyn yleistyminen tapahtui varhain ja nopeassa tahdissa, monet maatiaiskannat olivat jo kadonneet.

Vuonna 1979 perustettu Pohjoismaiden geenipankki (nyk. Pohjoismaiden geenivarakeskus NordGen) käynnisti laajamittaisen peltokasvien maatiaislajikkeiden keräyksen eri puolilla Suomea heti toimintansa alkuvaiheessa. Maatiaisviljojen keräys tapahtui parhaimmillaankin viime hetkellä, sillä olihan 1970-luvun lopussa vain syysrukiissa maatiaisten viljelyosuus sen verran merkittävä (2,2 %), että se näkyi lajiketilastoissa.

Geenipankkisäilytyksessä eniten maatiaisnäytteitä on rukiista, myös maatiaisohranäytteitä on melko runsaasti. Sen sijaan kaurasta ja etenkin vehnästä on vähän maatiaisperäisiä näytteitä. Kaikkia suomalaisia jalostettuja viljalajikkeita ei ole saatu talteen NordGeniin. Geenipankista puuttuu ensimmäisiä suomalaisia kauran, syysvehnän ja rukiin lajikkeita 1910- ja 1920-luvulta. Maatiaisviljoja on kuitenkin säilynyt pienimuotoisessa viljelyssä nykypäiviin asti ja myös viime vuosina on onnistuttu täydentämään suomalaista siemenkokoelmaa geenipankkisäilytyksessä.