TNO-palvelut ja niiden saatavuus

Kysymys 1

Mitä alueenne TNO-palvelut sisältävät – mikä on elinikäisen ohjauksen palvelukokonaisuus alueellanne?
Etelä-Pohjanmaa Alueellamme on tunnistettu TNO-palvelujen laaja kirjo ja palvelujen kehittämistyö on vasta aluillaan.
Etelä-Savo TNO-palveluja ei käsitteenä oikein tunneta kuten ei vielä myöskään elinikäistä oppimista ja ohjausta kovin hyvin. Vielä on mielestäni liian aikaiasta puhua palvelukokonaisuudesta, koska prosesseja ei ole määritelty kunnolla eikä käsitteet ole täysin selviä. Mutta syksyn 2014 aikana toivottavsti päästään jo paljon eteenpäin, koska meillä on tarkoitus sopia tarkemmin yksittäisitä toimista, joita kehitämme, ja samalla tehdä Lapin tapaan kumppanuussitoumus tai yhteistyön sitoumus, jossa nämä prosessit kuvataan lyhyesti ja päästään määrittämään vastuita.
Häme TNO-palveluita tarjoavat oppilaitokset, TE-hallinto ja 3. sektori sekä hankkeet. Ohjauksellista palveluja tarjoavat lisäksi mm. kuntien sosiaali- ja nuorisotoimi, etsivä nuorisotyö, puolustusvoimat, työntekijä- ja työnantajajärjestöt, työpaikat ym. Palvelutarjonta ja palveluiden kokonaisuus on varsin laaja ja kattava molemmissa Hämeen maakunnassa.
Kaakkois-Suomi TNO-palveluita tarjoavat Kaakkois-Suomen ohjauspalveluverkosto. Kukin ELO-yhteistyöryhmän jäsenorganisaatio päivittää vuosittain konkreettiset ohjaustoimenpiteet, jotka ELY-keskus kokoaa koosteeksi tukemaan strategista kumppanuutta. Kaakkois-Suomen ELO-toimintasuunnitelma vuosille 2014-2020 sisältää verkoston yhteiset toimenpiteet, jotka tuottavat lisäarvoa ja vaikuttavuutta ohjaustyöhön alueella. Katso Kaakkois-Suomen ELOn strategia ja toimintaohjelma 2014-2020.
Kainuu Palvelukokonaisuutta ollaan muodostamassa yhdessä elinikäisen ohjauksen kehittämiseen sitoutuneiden organisaatioiden kanssa (oppilaitokset, vapaa sivistystyö, TE-hallinto)
Keski-Suomi Kaikki toimijatahot eivät aina tunnista sanaa TNO-palvelut, vaikka ne olisivat olennainen osa ohjauspalveluverkostoa. TNO ei vain ole sanana tuttu. TNO-palvelut ovat Keski-Suomessa samanlaiset kuin muuallakin Suomessa. Erilaisten hankkeiden merkitys on ollut suuri ja niissä kehitettyjä, ohjauksen uusia toimintamalleja on saatu juurrutettua melko hyvin.
Lappi Lapin palvelukokonaisuus koostuu kumppanuussopimuksen solmineiden organisaatioiden, kaikkiaan 34, omista toiminnoista, lisäksi on rakennettu yhteinen sivusto www.lapintno.fi. Sivusto sisältää myös sähköisen toimijoiden käytössä olevan verkostokartan.
Pirkanmaa Palvelutarjonta on monimuotoinen ja varsin kattava kuten muissakin suurissa maakunnissa.
Pohjanmaa
Pohjois-Karjala TNO-palvelut ovat samanlaiset kuin muuallakin; oppilaitokset, TE-hallinto, kolmassektori. Hankkeissa on tehty paljon yhteistyötä palvelujen ja osaamisen kehittämiseksi vuosien ajan ja luotu yhteistyömalleja. Varsinaisesta palvelukokonaisuudesta ei kuitenkaan voi puhua, koska kaikki toimijat ovat hallinnollisesti itsenäisiä ja toimivat omien tavoitteidensa ja säädöstensä mukaisesti.
Pohjois-Pohjanmaa
Pohjois-Savo TNO-palvelut sisältävät TE-palveluiden omana työnään ja ostopalveluina tarjomat palvelut, oppilaitosten tarjoamat palvelut, eri hankkeisiin kuuluvat palvelut ja 3. sektorin tuottamat palvelut. Näiden lisäksi ohjauksellista palvelua ja ohjaukseen littyvää tukevaa palvelua kuuluu mm. kuntien nuoriso- ja sosiaalitoimen palveluihin.
Satakunta TNO-palveluita tarjoavat oppilaitokset, TE-hallinto, välityömarkkinat (3-sektori), hankkeet, järjestöt esim. Monikulttuuriyhdistys, etsivä nuorisotyö, perhetyö, sosiaalitoimi.
Uusimaa TNO-palveluita tarjoavat oppilaitokset, TE-hallinto, välityömarkkinat (3-sektori), hankkeet. Edellisen ESR-ohjelmakauden hankkeet ovat osaltaan vahvasti tuoneet esille ohjauspalveluita ja tarpeita. Elinikäinen ohjaus ja oppiminen on niin laaja, että palvelukokonaisuuden hahmottaminen/rakentaminen on haasteellinen. Tulevaisuuden osaamistarpeet ja ohjaus työmarkkinoille/työmarkkinoilla on jatkuvaa kehittämistä sekä ennakointitiedon käsittelyä ja etsimistä.
Varsinais-Suomi V-S:n TNO-palvelukokonaisuus ei poikkea muiden - varsinkaan suurten maakuntien - palvelukokonaisuudesta. TNO-palvelut sisältävät niin täällä kuin muuallakin sekä henkilökohtaista että ryhmäohjausta kaikkiin elämäntilanteisiin. Varsinais-Suomessa on saatavilla viranomaisten, yksityisen ja kolmannen sektorin tarjoamia TNO-palveluja kaikille asiakasryhmille.
Svensk vägledning

Kysymys 2

Miten elinikäistä ohjausta eli TNO-palveluja on saatavilla eri asiakasryhmille – onko niitä kaikille ja erilaisiin tarpeisiin?
Etelä-Pohjanmaa Alueellamme on toistaiseksi pystytty vastaamaan kaikkien ikäryhmien palvelutarpeeseen hyvin. Eri kouluasteilla ja eri – ikäisille ohjausta ja neuvontaa on saatavilla kunkin koulutuksen järjestäjän perustehtävän mukaan, esim. yläkoulun, lukion ja ammatillisten oppilaitosten opinto-ohjaajat, aikuiskoulutuksen ohjaavat kouluttajat ja koulutusvalmentajat jne. Ohjausresursseissa, niiden saatavuudessa ja laadussa on kuitenkin organisaatio- ja kuntakohtaisia eroja. TE-toimiston ohjauspalveluja on sähköistetty merkittävästi osana valtakunnallista TE – hallinnon organisaatiomuutosta. Sähköinen saatavuus on kattava, lähiohjausta vähennetty. Ohjausmenetelmien saatavuutta tulee edelleen kehittää kaikki kanavaisuuden näkökulmasta.
Etelä-Savo Puutetta on mielestäni erityisesti työssä olevien aikuisten ohjauksessa sekä ennen kouluikää lapisille ja toisaalta myös vielä jonkin verran armeijaiän aikaisessa ohjauksessa. Myös nuorten palvelut ja ohjaus on vielä kokonaisuutena jämäköitettävä, sillä vielä ei hahmoteta, mitkä ovat esim. nuorisotakuuseen liittyviä palveluja. Nivelvaiheet tarvitsevat aina huomiota, mutta Etelä-Savossa pitäisi nimetä vastuuhenkilö kunnissa jokaiselle lapselle ja nuorelle ja lisäksi huolehtia konkreettisesti siitä, että nuori on kontaktissa tämän kanssa. Lisäksi pitäisi todella kopata ja napata ne kaikki nuoret, jotka päättävät peruskoulun. Työttömille nuorille pitäisi pystyä järjestämään esim. ilmainen terveydenhuolto, jotta mahdolisuudet töihin ja opintoihin paranevat.
Häme Palvelujen saatavuus vaihtelee jonkin verran eri alueilla, mutta on kokonaisuutena arvioiden melko hyvä. Oppilaitoksissa tilanne on hyvä ja palveluita on saatavilla, mutta ongelmallisia ryhmiä ovat nivelvaiheessa ulkopuolelle jäävät nuoret ja aikuiset, työttömät, erityisesti pitkäaikaistyöttömät. TE-toimistojen hallinnon uudistus on tuonut omalta osaltaan haasteita ohjaustoimintaan, erityisesti face-to-face -ohjauksen väheneminen koetaan ongelmalliseksi, asiakkat eivät kaikin osin osaa käyttää sähköisiä palveluita.
Kaakkois-Suomi Palvelujen saatavuus on kohtuullisen hyvä. Palvelujen sähköistäminen, ohjauksen verkko- ja puhelinpalvelut tukevat palvelujen saatavuutta. Toimijat vastaavat omista palveluistaan.
Kainuu Palvelujen saatavuus on kohtuullinen. Työssäolevien kohdalla tilanne on haasteellisin ohjauspalvelujen yleisen tunnettuuden kannalta. Palveluverkoston fyysinen sijainti edellyttää toimivia ohjauksen verkko- ja puhelinpalveluja.
Keski-Suomi TNO-palvelujen todellinen saatavuus vaihtelee ohjausta tarjoavien tahojen resurssien, asiakkaiden asuinpaikan ja elämäntilanteen yms. mukaan, vaikka periaatteessa TNO-palvelujen verkosto muodollisesti on olemassa ja toimii. Palvelujen saatavuus pitäisi olla kohtuullisen hyvä, jos on aktiivinen palvelua hakeva asiakas. Sähköisten palvelujen käyttöön ladataan liian suuria odotuksia, kun järjestelmät eivät ole tarpeeksi kehittyneet. Sähköisten palvelujen käytössä on myös ongelmana pankkitunnusten omistamista edellyttävä kirjautuminen. Toisaalta sähköisen tiedonhankinnan rinnalle tarvitaan kasvokkain tapahtuvaa ohjausta, jossa tiedon merkitys arvioidaan. Kaikilla aikuisilla ei ole tarpeeksi osaamista sähköisten järjestelmien käyttöön.
Lappi Lapin TNO-palveluja on rakennettu hankkeessa toimijoille yhteisen tiedon ja osaamisen jakamiseen, myös mentorointiin. Toimijat vastaavat omista palveluistaan, joten on vaikea ottaa kantaa miten eri asiakasryhmiä on huomioitu.
Pirkanmaa Palvelujen saatavuus vaihtelee jonkin verran alueittain, mutta on kokonaisuutena arvioiden suhteellisen hyvä. Tätä arvioita tuki myös kentän toimijoille tekemämme webropol-kysely. Oppilaitoksissa ja osittain myös korkeakouluissa palvelut ovat tuttuja ja saatavilla, mutta muilta osin ohjauksen kenttä on sekava. Palveluissa on päällekkäisyyttä ja toiminta koordinoimatonta. STM:n sektorin ohjausta ei kaikkin osin mielletä TNO-palveluihin kuuluvaksi. Puutteita palvelukokonaisuudessa on erityisesti työssä olevien aikuisten ja ns. ulkopuolisten nuorten kohdalla.
Pohjanmaa
Pohjois-Karjala TNO-palvelujen todellinen saatavuus vaihtelee ohjausta tarjoavien tahojen resurssien, asiakkaiden asuinpaikan ja elämäntilanteen, ohjaustarpeen vaativuuden yms. mukaan. Vaikka pääsääntöisesti palveluja on kaikille tarjolla, voi yksilöiden/erityisryhmien/alueiden osalta palveluissa olla suuriakin eroja, mutta näistä ei ole olemassa koottua tietoa .
Pohjois-Pohjanmaa
Pohjois-Savo Periaatteessa TNO-palvelut kattavat kaikki asiakasryhmät. Kuten koulutuksesta myös ohjauksesta syrjäytymisvaarassa olevien ihmisten tavoittaminen ja kiinnostuminen palveluista on haaste. Alueellisesti syrjäseuduilta ei pääse kasvokkain tarjottavaan palveluun yhtä helposti kuin keskuksissa. Työpaikoilla tapahtuvan ohjauksen saatavuudessa on yritys- ja alakohtaista vaihtelua.
Satakunta TNO-palveluja on saatavilla kaikille asiakasryhmille. Kaikkien ryhmien tarpeita ei välttämättä kuitenkaan ole tunnistettu. Palveluiden resursointi ja verkostomaisen toimintatavan tehokkuus ei ole täysin selvillä.
Uusimaa
Varsinais-Suomi TNO-palveluja on saatavilla kaikille asiakasryhmille. Kaikkia tarpeita ei välttämättä kuitenkaan ole tunnistettu tai resursoitu riittävästi.
Svensk vägledning

Kysymys 3

Minkä asiakasryhmien palveluja tulisi erityisesti kehittää ja/tai lisätä?
Etelä-Pohjanmaa Kokonaisvaltaisen ajattelun pohjalta perus- ja esiasteen sekä mahdollisesti ikäihmisten ohjauspalvelut voisivat olla seuraava kehittämisaskel ELO – kokonaisuudessa. Nuorten ja aikuisten ohjaus on tällä hetkellä kehittämisen keskiössä (ks. seuraava vastaus). Työelämän ohjaustaitoja (työpaikkakouluttajat, ohjaajat) tulee jatkuvasti kehittää, esim. oppisopimuksen ja työssä oppimisen ohjaus on merkittävää työtä.
Etelä-Savo Vastasinkin tähän jo edellisessä kysymyksessä. Lisäisin vielä sen, että ne perheet, joilla on suuri riski marginaalistaa lapset jo vauvaiässä, tulisi saada erityistä tukea heti odotusaikana.
Häme Nuoret, erityisesti syrjäytymisvaarassa olevat, mutta myös vastavalmistuneet, jotka eivät työllisty vaan jäävät ajelehtimaan työmarkkinoiden ulkopuolelle. Yli 50-vuotiaat irtisanotut muodostavat myös yhä suuremman asiakasryhmän, jolle ei ole riittäviä palveluja ja ohjausta. Perheet kaipaavat tukea varhaisessa vaiheessa, näin vältetään lastensuojelutyötä jatkossa. Maahanmuuttajat.
Kaakkois-Suomi Nuorten, syrjäytymisvaarassa olevien, vastavalmistuneiden, korkeastikoulutettujen työttömien, pitkäaikaistyöttömien, yli 50-vuotiaiden, maahanmuuttajien sekä erilaisten oppijoiden.
Kainuu Erilaisten oppijoiden oppimispolulle saattaminen ja menetelmien kehittäminen vaatii uusia panoksia.
Keski-Suomi Syrjäytyneet tai syrjäytymisvaarassa olevat nuoret eivät tällä hetkellä saa riittävästi monialaista ja monihallinnollista palvelua. TE-toimisto on maan kuormitetuin, joten TE-palvelujen saatavuudessa on viivettä ja kitkaa. Työssä olevien ohjaustarpeita ei täysin tiedetä eikä tiedetä, saavatko he tällä hetkellä riittävästi tarvitsemiaan ohjauspalveluja.
Lappi Nuoret, erityisesti koulutuksen keskeyttäneet, muutoin heikossa työmarkkina-asemassa olevat mm. irtisanotut tai työttömyysuhan alla olevat. ikääntyvät työttömät, maahanmuuttajat – mikä ryhmä ei tarvitsisi erityishuomiota?
Pirkanmaa Työssä olevat aikuiset sekä ns. ulkopuoliset nuoret. Jälkimmäisen ryhmän palvelut ovat pitkälti määräaikaisten hankkeiden varassa; po. palvelut tulee saada osaksi normaalia palvelujärjestelmää. Myös senioriväestön palvelutarpeita tulisi erikseen pohtia. Edelleen, lukiolaisten ohjauksen ja työelämän yhteys tulee saada tiiviimmäksi.
Pohjanmaa
Pohjois-Karjala Moniammatillista psykososiaalista tukea tarvitsevat nuoret ja heidän vanhemmat (toisaalta onko tällöin kyse enää ELO-toiminnasta?) Työssäolevien aikuisten palvelut.
Pohjois-Pohjanmaa
Pohjois-Savo Työpaikoilla sekä työssä olevien että yritykseen tulevien työssäoppijoiden ohjauksen taso vaihtelee, ja siinä olisi kehittämisen varaa. Kokonaan palveluverkon läpi pudonneiden syrjäytyneiden kohdalla on tarpeen lisätä ja parantaa ohjauspalveluihin pääsyä.
Satakunta Työvoiman palvelukeskusten toiminnan edelleen kehittäminen oman kohderyhmiensä osalta. Työssäolevat (epätyypilliset työsuhteet, yrittäjyyden, opiskelun, palkkatyön yhdistelmät)aikuiset.
Uusimaa
Varsinais-Suomi Erityisesti "kelkasta pudonneet", esim. toisen asteen koulutuksen keskeyttäneet saattavat jäädä palvelujen ulkopuolelle. Lisäksi käytöshäiriöisille ei välttämättä löydy oikeaa palvelua. Myös lasten ja nuorten vanhemmat tarvitsisivat ohjausta ja tietoa, jotta he voisivat ohjata omia lapsiaan oikein sekä uravalinnoissa että kriisitilanteissa. Palveluissa voi olla myös alueellisia tai kuntakohtaisia eroja.
Svensk vägledning

Kysymys 4

Mitkä TNO-palvelut toteutuvat parhaiten alueellanne?
Etelä-Pohjanmaa Koulutusorganisaatioilla on meneillään useita sekä nuorisoasteen että aikuiskoulutussektorin ohjaukseen ja ohjauksen tukemiseen liittyviä kehittämishankkeita ja toimenpiteitä. Aikuiskoulutuksen ohjaukseen ja sen kehittämiseen on Etelä-Pohjanmaalla viime vuosina panostettu merkittävästi Opin Ovi EP – hankkeen ja sen sisarhankkeiden kautta. Www.aikuiskoulutusep.fi – sivuston toiminta on vakiintunut ja se toimii valtakunnallisen Opintopolku.fi – sivuston rinnalla ja sitä hyödyntäen. Maakunta on mukana VM:n yhteispalvelu-/etäpalvelupilotissa, johon myös aikuiskoulutusohjauspalvelut liitetään mukaan vuonna 2015. Aikuisopiskelijoille on tarjolla ohjaavia koulutuksia ja valmennuksia, joissa laaditaan työ- ja opintopolkuja. Työvoimakoulutuksissa on mahdollisuus lisäohjaukseen. Tällä hetkellä keskiössä ovat nuorille suunnatut ohjauspalvelut nuorisotakuun, kehitteillä olevan Ohjaamo – mallin sekä hanketoiminnan kautta. Opinto-ohjaajien palvelut toimivat säännöllisesti toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa ja lukioissa sekä yläkouluissa.
Etelä-Savo Esim. Mikkelissä Olkkarin ansioista alle 25-vuotiaiden ohjaus, toisaalta myös toisen asteen opiskelijoiden ohjaus, osittain myös työttömien työnhakijoiden ohjaus
Häme Perusasteen ja toisen asteen nivelvaihe on hoidettu hyvin. Myös toisen asteen keskeyttäneiden ohjaus on pääsääntöisesti hyvin hoidettu alueella.
Kaakkois-Suomi Perusasteelta toiselle asteelle siirtyminen, toisen asteen keskeyttäneiden ohjaus. Oppilaitoksissa tapahtuva ohjaus (perusaste ja toinen aste).
Kainuu Perusasteelta toiselle asteelle siirtyminen on lähes 100 %:sta ja toisen asteen keskeyttäneiden ohjaus on järjestetty hyvin.
Keski-Suomi Vaikea sanoa, mutta ehkä yksi hyvin toimiva osa-alue on perusasteen ja toisen asteen nivelvaiheen ohjaus. Suuri koulutuksen järjestäjä on laatinut toimintatavat keskeyttämisen vähentämiseksi ja keskeytyneiden opintojen loppuunsaattamiseen. Jyväskylän kaupunki on panostanut peruskoulun jälkeisen nivelvaiheen ohjaukseen ja vastuun jaosta kunnan ja eräiden oppilaitosten kanssa on sovittu koulutuksen seurannasta.
Lappi Peruskoulusta siirtyvien ohjaus toiselle asteelle.
Pirkanmaa Oppilaitoksissa ja erityisesti ammatillisissa oppilaitoksissa tapahtuva ohjaus.
Pohjanmaa
Pohjois-Karjala Vaikea määritellä, mitä tarkoitetaan hyvällä toteutumisella. Ohjaamo-hanke on tehnyt hyvää työtä toisen asteen nivelvaihessa ohjaten ilman opiskelupaikkaa olevia ja keskeyttäneitä asiakaslähtöisesti joko pitkä tai lyhyt kestoisilla toimilla.
Pohjois-Pohjanmaa
Pohjois-Savo Tällä hetkellä nuorille, jotka eivät ole kokonaan syrjäytyneet, on ohjauspalveluja monipuolisesti ja laadukkaasti tarjolla sekä oppilaitoksissa, TE-palveluissa että erilaisissa hankkeissa.
Satakunta Ammatinvalinnanohjauspalvelut ja työvoimanpalvelukeskukset. Perusasteelta siirtyvät.
Uusimaa
Varsinais-Suomi Maahanmuuttajien ohjaus sekä Ohjaamojen kautta nivelvaiheiden ohjaus. Verkostoyhteistyö aikuisten ohjauksessa toimii erityisen hyvin.
Svensk vägledning

Kysymys 5

Mitkä tahot ovat alueenne TNO-palvelujen toimijoita/järjestäjiä?
Etelä-Pohjanmaa TNO-palveluja järjestävät alueen oppilaitokset (perusaste, toisen asteen ammatilliset opilaitokset, lukiot, aikuiskoulutustoimijat, korkeakoulusektori, Eteläpohjalainen vapaan sivistystyön konsortio), TE-hallinto, maakuntaliitto, Sote-alan yksiköt, monipuolinen järjestösektori sekä eri hankkeet ja hanketoimijat.
Etelä-Savo Pitkälti niitä, jotka ovat myös esim. ELO-ryhmässämme sekä lisäksi paljon kolmannen sektorin toimijoita ja yrityksiä, jotka eivät tiedä vielä hyvin roolistaan. Lisäksi monet hankkeet, jotka eivät ole mukana ELO-ryhmässä, mutta joiden edustajien kautta normaalissa toiminnassa kuitenkin.
Häme TNO-palveluja tuottavat valtion, kuntien, oppilaitosten, hankkeiden, kolmannen sektorin ja yksityisen sektorin toimijat.
Kaakkois-Suomi Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan alueellisten ohjausverkostojen organisaatiot.
Kainuu TNO-palveluja tuottavat valtion, kuntien, oppilaitosten ja hankkeiden toimijat sekä yksityinen sektori ostopalveluina.
Keski-Suomi Tahoja on niin paljon, että niiden luetteleminen on vaikeaa. TNO-palveluja tuottavat valtion, kuntien, oppilaitosten, hankkeiden, kolmannen sektorin ja yksityisen sektorin toimijat.
Lappi Tahoja on paljon, kumppanuussopimuksiakin 34 kol. Organisaatioiden sähköpostiosoitteet ja kuvaus toimintajärjestelmästä löytyy www.lapintno.fi –sivuilta.
Pirkanmaa Ohjausalan toimijaryhmiä on lähes 30 ja yksittäisiä toimijoita useita satoja: Ohjauksen kehittämistä koskeva Webropol-kysely lähetettiin Pirkanmaalla seuraaville tahoille: peruskoulut, ammattikorkeakoulut, yliopistot, lukiot, kansalais- ja työväenopistot, liikunnan koulutuskeskukset, työpajat, etsivä nuorisotyö, kansanopistot, ammatilliset oppilaitokset, aikuiskoulutuskeskukset, oppisopimuskeskukset, työvoiman palvelukeskukset (typa), kunnat / nuorisotoimi, kunnat / sosiaalitoimi, kunnat/sivistystoimi, aikuislukiot, te-toimisto, KELA, työelämäjärjestöt, ohjausalan hankkeet, maahanmuuttajien ohjauspalvelut, yrityspalvelut ja kuntien kehittämisyhtiöt, puolustusvoimat, 3. sektori; yhdistykset yms., työvoimakoulutuksen valmennuspalvelujen tuottajat, AVI.
Pohjanmaa
Pohjois-Karjala Tahoja on niin paljon, että kattava luetteleminen on vaikeaa. TNO-palveluja tuottavat valtion, kuntien, oppilaitosten, hankkeiden, kolmannen sektorin ja yksityisen sektorin toimijat eli samat kuin muillakin alueilla.
Pohjois-Pohjanmaa
Pohjois-Savo Pohjois-Savon TE-toimisto; oppilaitokset kaikilla koulutusasteilla ja vapaassa sivistystyössä; kuntien nuoriso- ja sosiaalitoimi; hankkeet, joihin kuuluu ohjaustehtäviä; järjestöt; työpaikat/yritykset ylipäänsä; ohjauspalveluja tuottavat yritykset.
Satakunta Viranomaistahot (ELY, TE-tsto, AVI, Kela, kuntien sosiaali-, terveys- ja nuorisotoimet), hankkeet, koulutuksen järjestäjät, 3 sektorin toimijat, järjestöt, seurakunnat, vakuutusyhtiöt
Uusimaa
Varsinais-Suomi
Svensk vägledning

Kysymys 6

Ketkä tekevät päätökset alueellisista TNO-palveluista?
Etelä-Pohjanmaa Alueelliset palvelujen tuottajat tekevät päätöksensä itsenäisesti resurssiensa puitteissa. OKM ja TEM ohjaavat alueiden ohjausresursseja myöntämällään rahoituksella, esim. työvoimakoulutukset. Hankerahoituksella (ESR, EAKR, ELY, OKM, TEM, OPH) ohjataan alueellisten ohjauspalvelujen kehittämistä ja sitä kautta myös tarjontaa.
Etelä-Savo Toistaiseksi organisaatiot itse omista palveluistaan. Vaikka meillä on ollut vuoden alusta maakunnan strategiset tavoitteet, niiden lisäksi tarvitaan konkreettisia kehittämiskohteita, joita ollaan elokuussa 2014 tekemässä. Tämän jälkeen on vuorossa verkosotjen ja organisaatioiden sopimukset kirjallisesti, missä tulee näkymään ELO-ryhmän painotukset ja päätöksenteko.
Häme Kukin organisaatio tekee itse päätökset omista palveluistaan. ELO-ryhmät koordinoivat ja pyrkivät omalta osaltaan vaikuttamaan päätöksiin lähinnä tiedottamalla.
Kaakkois-Suomi ELO-yhteistyöryhmän organisaatiot, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan alueellisten verkostojen organisaatiot itse omista palveluistaan.
Kainuu ELO-ryhmä pyrkii vaikuttamaan ja yhteensovittamaan kunkin organisaation itsenäisesti tekemiä päätöksiä
Keski-Suomi Keski-Suomen ELO-ryhmä pyrkii tarkastelemaan ohjauspalvelujen saatavuutta ja tekee strategisia linjauksia siitä, missä kohden on parannettavaa. Verkostossa siis käydään keskustelua koko TNO-palvelujen kirjosta. Kukin organisaatio tekee kuitenkin itse kaikki päätökset esim. ohjauspalvelujen resurssoinneista jne.
Lappi Lapin TNO-palvelujen toimintaa toteutetaan toimintajärjestelmällä seuraavasti: 1) Lapin aikuiskoulutuksen johtoryhmä – mm. strategiset linjaukset, 2) Lapin ELO - Jatkuvan oppimisen ja ohjauksen yhteystyöryhmä – strategioiden toteutumisen ohjaus ja seuranta, maakunnallinen verkostoyhteistyö, 3) Lapin TNO-palveluiden koordinaatioryhmä – kehittää TNO-palveluja, toimii maakunnallisena verkostoyhteistyöryhmänä Lapin TNO-henkilöstön kesken, 5) Lapin TNO-palveluiden seutukunnalliset alueryhmät, 6) Lapin TNO-palveluiden toimijaverkosto – koostuu organisaatioiden TNO-yhdyshenkilöistä, koordinoi ja tiedottaa TNO-palveluista organisaatiossa.
Pirkanmaa Jokainen organisaatio tekee itsenäisesti ratkaisut palveluistaan. Viime vuonna valmistuneella ELO-strategialla pyritään kuitenkin ohjaamaan elo-kehittämistyötä. ELO-ryhmän lisäksi meneillään oleva AMKESU-työ ja Ammattitaitoinen Pirkanmaa-hanke tarjoavat yhteisen keskustelufoorumin oppilaitosten ja korkeakoulujen ohjauspalvelujen kehittämiseen.
Pohjanmaa
Pohjois-Karjala Kukin organisaatio tekee päätökset oman toimivaltansa puitteissa.
Pohjois-Pohjanmaa
Pohjois-Savo Jokainen organisaatio tekee itseään koskien päätökset. ELOJoryn ja ELOverkon toiminnalla pyritään koordinoituun toimintaan niin, että kukin toimija kykenee paikantamaan oman roolinsa elinikäisen ohjauksen palvelukokonaisuudessa.
Satakunta Jokainen organisaatio, ELO koordinoi.
Uusimaa
Varsinais-Suomi Kukin toimija tekee omaa organisaatiotaan ja toiminta-aluettaan koskevat päätökset itsenäisesti omilla tahoillaan. Vaikka keskusteluja käydään eri toimijoiden ja verkostojen kesken, kokoavaa päätöksentekotahoa tai mekanismia ei lainsäädännöllisistä esteistä johtuen ole.
Svensk vägledning

Kysymys 7

Miten TNO-palveluja koskevaa alueellista päätöksentekoa tulisi kehittää?
Etelä-Pohjanmaa Koulutusorganisaatioiden välistä yhteistyötä tulee kehittää verkostotoimintaa vahvistamalla ja yhteisellä ohjauksen kehittämistoiminnalla. ELO-toimintaa tulisi kehittää mm. erillisen hankerahoituksen kautta. Päätöksentekoa kehitetään osana AMKESUa, jossa ohjauksen kehittämisen tulee olla jatkossakin omana teemanaan. Etelä-Pohjanmaan foorumitoiminta osaltaa edistää päätöksentekokulttuurin muutosta.
Etelä-Savo Organisaatiot ovat itsenäisiä tekemään omat päätöksensä, mutta pitää saada verkosto niin vaikutusvaltaiseksi, että se pystyy maakuntaohjelman ja muiden strategioiden vauhdittamana antamaan lisäpotkua sellaisille päätöksille, jotka ovat maakunnan yhteisten tavoitteiden mukaisia ja samalla myös ELO-verkoston suosituksia. Miten se onnistuu? Ollistumalla ja ottamalla mukaan kaveri ja viestimällä!
Häme Organisaatiot päättävät ja vastaavat omasta toiminnastaan myös jatkossa, mutta ELO-ryhmät voivat aktiivisella tiedottamisella ja verkottumisella vaikuttaa ainakin teoriassa päätöksentekoon.
Kaakkois-Suomi ELO-verkoston yhteistyötä tiivistämällä ja toimintoja yhteensovittamalla. Katso Kaakkois-Suomen ELOn strategia. Kukin toimija vastaa omasta toiminnastaan (säädökset ja ohjeet). Tärkeää on verkostoyhteistyöhön sitoutuminen, systemaattinen yhteistyö ja toteutuneiden toimenpiteiden seuranta.
Kainuu
Keski-Suomi Ei ehkä ole realistista ajatella, että organisaatiot luopuisivat omasta päätöksentekovallastaan eikä se välttämättä ole tarkoituksenmukaistakaan. ELO-ryhmä voi antaa suosituksiaan eri asioista ja viedä muutoin asioita muihin maakunnallisiin työryhmiin jne. Palveluissa olevia puutteita voidaan siten yrittää ratkaista yhteistyömuodoilla, kehittämishankkeilla, monikanavaisilla palveluratkaisuilla jne.
Lappi Kukin toimija vastaa omasta toiminnastaan. TNO-toiminta on hyvin verkostoitunut, näkyvyys ja sidonnaisuus kuitenkin vielä heikko. Verkosto tarvitsee koordinointi- ja kehittämistukea vielä muutaman vuoden, jotta toiminta saataisiin vakiinnutettua.
Pirkanmaa Organisaatiot päättävät jatkossakin itsenäisesti omista palveluistaan ja niiden resursoinnista. Edelleen jatkuva ylläpitäjäverkoston koonti ja kuntauudistus ovat omiaan yhtenäistämään ohjauskäytäntöjä ja –palveluita. Perusteilla oleva MYR:n alainen koulutusjaosto ja maakunnallinen ELO-ryhmä voivat informaatio-ohjauksella vaikuttaa yleisellä tasolla ohjauspalveluiden muotoutumiseen.
Pohjanmaa
Pohjois-Karjala Kukin organisaatio toimii oman hallinnonalansa säädösten ja ohjeiden mukaisesti. Erillistä alueellista päätösvaltaa ei ole ja ottaen huomioon lukuisat vireillä olevat muutokset opetus-, työ-, alue,- kunta- ja sote-hallinnossa + esim. VM:n kuntakokeilut, on mahdoton kuvitella alueille jotain erillistä päätösvaltaa. Realistisesti mitoitetuista yhteisistä toimintatavoista voidaan keskustella ja niitä voidaan vain suositella tai toteuttaa hankkeissa.
Pohjois-Pohjanmaa
Pohjois-Savo Alueellista päätöksentekoa voidaan kehittää entistä koordinoidummaksi kokonaisuudeksi. Se edellyttää toimijoiden sitoutumista verkostotyöhön, laadittaviin suunnitelmiin sekä jatkuvaan kehittämistyöhön.
Satakunta Organisaatiot päättävät itsenäisesti omista palveluistaan ja niiden resursoinnista.
Uusimaa
Varsinais-Suomi Palvelujen tuottajat pitäisi koota saman pöydän ääreen, jolloin päätöksentekoa voitaisiin ohjata suosituksilla ja ohjeilla yhteisiksi toimenpiteiksi. Esim. MYR:n koulutusjaosto voisi ottaa vahvemmin ohjaajan roolin. Toisaalta kuntaverkon ja koulutuksen järjestäjien kokoamispyrkimykset haittaavat tällä hetkellä tuloksellisia yhteistyöneuvotteluja.
Svensk vägledning