Kysymys 7
| Miten TNO-palveluja koskevaa alueellista päätöksentekoa tulisi kehittää? | |
| Etelä-Pohjanmaa Koulutusorganisaatioiden välistä yhteistyötä tulee kehittää verkostotoimintaa vahvistamalla ja yhteisellä ohjauksen kehittämistoiminnalla. ELO-toimintaa tulisi kehittää mm. erillisen hankerahoituksen kautta. Päätöksentekoa kehitetään osana AMKESUa, jossa ohjauksen kehittämisen tulee olla jatkossakin omana teemanaan. Etelä-Pohjanmaan foorumitoiminta osaltaa edistää päätöksentekokulttuurin muutosta. |
|
| Etelä-Savo Organisaatiot ovat itsenäisiä tekemään omat päätöksensä, mutta pitää saada verkosto niin vaikutusvaltaiseksi, että se pystyy maakuntaohjelman ja muiden strategioiden vauhdittamana antamaan lisäpotkua sellaisille päätöksille, jotka ovat maakunnan yhteisten tavoitteiden mukaisia ja samalla myös ELO-verkoston suosituksia. Miten se onnistuu? Ollistumalla ja ottamalla mukaan kaveri ja viestimällä! |
|
| Häme Organisaatiot päättävät ja vastaavat omasta toiminnastaan myös jatkossa, mutta ELO-ryhmät voivat aktiivisella tiedottamisella ja verkottumisella vaikuttaa ainakin teoriassa päätöksentekoon. |
|
| Kaakkois-Suomi ELO-verkoston yhteistyötä tiivistämällä ja toimintoja yhteensovittamalla. Katso Kaakkois-Suomen ELOn strategia. Kukin toimija vastaa omasta toiminnastaan (säädökset ja ohjeet). Tärkeää on verkostoyhteistyöhön sitoutuminen, systemaattinen yhteistyö ja toteutuneiden toimenpiteiden seuranta. |
|
| Kainuu | |
| Keski-Suomi Ei ehkä ole realistista ajatella, että organisaatiot luopuisivat omasta päätöksentekovallastaan eikä se välttämättä ole tarkoituksenmukaistakaan. ELO-ryhmä voi antaa suosituksiaan eri asioista ja viedä muutoin asioita muihin maakunnallisiin työryhmiin jne. Palveluissa olevia puutteita voidaan siten yrittää ratkaista yhteistyömuodoilla, kehittämishankkeilla, monikanavaisilla palveluratkaisuilla jne. |
|
| Lappi Kukin toimija vastaa omasta toiminnastaan. TNO-toiminta on hyvin verkostoitunut, näkyvyys ja sidonnaisuus kuitenkin vielä heikko. Verkosto tarvitsee koordinointi- ja kehittämistukea vielä muutaman vuoden, jotta toiminta saataisiin vakiinnutettua. |
|
| Pirkanmaa Organisaatiot päättävät jatkossakin itsenäisesti omista palveluistaan ja niiden resursoinnista. Edelleen jatkuva ylläpitäjäverkoston koonti ja kuntauudistus ovat omiaan yhtenäistämään ohjauskäytäntöjä ja –palveluita. Perusteilla oleva MYR:n alainen koulutusjaosto ja maakunnallinen ELO-ryhmä voivat informaatio-ohjauksella vaikuttaa yleisellä tasolla ohjauspalveluiden muotoutumiseen. |
|
| Pohjanmaa | |
| Pohjois-Karjala Kukin organisaatio toimii oman hallinnonalansa säädösten ja ohjeiden mukaisesti. Erillistä alueellista päätösvaltaa ei ole ja ottaen huomioon lukuisat vireillä olevat muutokset opetus-, työ-, alue,- kunta- ja sote-hallinnossa + esim. VM:n kuntakokeilut, on mahdoton kuvitella alueille jotain erillistä päätösvaltaa. Realistisesti mitoitetuista yhteisistä toimintatavoista voidaan keskustella ja niitä voidaan vain suositella tai toteuttaa hankkeissa. |
|
| Pohjois-Pohjanmaa | |
| Pohjois-Savo Alueellista päätöksentekoa voidaan kehittää entistä koordinoidummaksi kokonaisuudeksi. Se edellyttää toimijoiden sitoutumista verkostotyöhön, laadittaviin suunnitelmiin sekä jatkuvaan kehittämistyöhön. |
|
| Satakunta Organisaatiot päättävät itsenäisesti omista palveluistaan ja niiden resursoinnista. |
|
| Uusimaa | |
| Varsinais-Suomi Palvelujen tuottajat pitäisi koota saman pöydän ääreen, jolloin päätöksentekoa voitaisiin ohjata suosituksilla ja ohjeilla yhteisiksi toimenpiteiksi. Esim. MYR:n koulutusjaosto voisi ottaa vahvemmin ohjaajan roolin. Toisaalta kuntaverkon ja koulutuksen järjestäjien kokoamispyrkimykset haittaavat tällä hetkellä tuloksellisia yhteistyöneuvotteluja. |
|
| Svensk vägledning | |
Kommentit
Kirjaudu sisään lisätäksesi tähän kommentin