Ohjauksen arviointi osana laajempaa palvelutuotantoa
Kysymys 1
| Miten ohjausta arvioidaan osana alueellista koulutus-, sosiaali- ja työvoimapolitiikkaa? | |
| Etelä-Pohjanmaa
Arviointityötä tehdään organisaatioissa ennalta sovittujen periaatteiden mukaisesti. Esim. Työvoimapalvelujen hankinnassa kerätään säännöllistä palautetietoa hankintatoiminnan tueksi (työvoimakoulutuksessa OPAL ja aikuiskoulutuksessa AIPAL). |
|
| Etelä-Savo Vielä ei järjestelmällisesti maakunnan tasolla, mutta toivotaan, että ensi vuoden puolella voisimme jo päästä tähän. Kukin organisaatio käyttää omissa tulosseurannoissaan tähän aikaa oman tahtonsa mukaan. Toisaalta maakunnassa myös ESR-ohjelman kautta tähän voidaan saada apuja toimintalinjoittaisesta seurannasta. |
|
| Häme | |
| Kaakkois-Suomi Välillisesti tulosseurannan myötä ELY-keskuksen E-vastuualueen Toiminnanohjauksessa. Suoraa ohjauksen systemaattista arviointia ei alueella tehdä. |
|
| Kainuu Kainuun Liitossa on koulutusasiain neuvottelukunta, joka käsittelee alueen koulutustarjontaa strategisesti. Ohjaus sisältyy osana tähän työhön. |
|
| Keski-Suomi Kokonaisvaltaiseen arviointiin ei ole vielä päästy. |
|
| Lappi Eri yhteistyöelimissä käydyissä keskusteluissa arvioidaan myös ohjaustoimintaa. Systemaattista arviointia ei kuitenkaan tehdä. |
|
| Pirkanmaa Systemaattista arviointimenettelyä ei vielä ole. |
|
| Pohjanmaa | |
| Pohjois-Karjala | |
| Pohjois-Pohjanmaa | |
| Pohjois-Savo Tavoitteena on sisällyttää tulevaisuudessa elinikäisen ohjauksen tavoitteet vahvemmin maakuntasuunnitelmaan, jolloin arviointi tehtäisiin laajemmasta näkökulmasta. |
|
| Satakunta Systemaattista arviointimenettelyä ei tehdä. |
|
| Uusimaa | |
| Varsinais-Suomi Maakuntavaltuusto ja MYR seuraavat suuria kokonaisuuksia. Ohjaustoimintaa tuskin arvioidaan tässä yhteydessä. Maakuntaliitto seuraa maakuntaohjalmaan kirjattuja strategisia tavoitteita. |
|
| Svensk vägledning | |
Kysymys 2
| Miten alueellisia ohjausjärjestelyjä koskevaa päätöksentekoa arvioidaan monihallinnollisesti? Ohjauksen monihallinnollisia toimijoita ovat mm. koulut, oppilaitokset, koulutuskuntayhtymät, sosiaali-, terveys- sekä työ- ja elinkeinoviranomaiset. | |
| Etelä-Pohjanmaa | |
| Etelä-Savo ELO-ryhmissä ja nuorisotakuun neuvottelukunnassa asia on ollut aluillaan, mutta vielä puuttuu järjestelmällinen eteneminen asiassa. |
|
| Häme | |
| Kaakkois-Suomi Yhteistyöelimissä on eri hallinnonalat laaja-alaisesti edustettuina. |
|
| Kainuu Systemaattista arviointimenettelyä ei ole. |
|
| Keski-Suomi ELO-ryhmässä ja Nuorisotakuuryhmässä on tarkasteltu ohjauksen kysyntää ja tarjontaa sekä ohjauksen onnistumista tai epäonnistumista koskevia tilastoja. Nuoristakuu-ryhmässä on yritetty piirtää yleiskuvaa Nuorisotakuun lupaamien palvelujen tarjontaa ja kysyntää. Kuva on "koko luokka " tasolla, koska tilastot ovat hyvin eri mitallisia, kaikkia tietoja ei saa maakuntatasolla. |
|
| Lappi Yhteistyöelimissä on edustetuina laaja-alaisesti eri hallinnonalat. |
|
| Pirkanmaa Systemaattista arviointimenettelyä ei vielä ole. Kuntien ohjaus- ja palveluverkostot (hyvin toimiessaan) voisivat tuottaa po. arviointitietoa. |
|
| Pohjanmaa | |
| Pohjois-Karjala | |
| Pohjois-Pohjanmaa | |
| Pohjois-Savo ELO-johtoryhmässä on edustus tällä hetkellä kaikilta muilta tahoilta paitsi sosiaali- ja terveyssektorilta. |
|
| Satakunta Päätöksentekoa ei arvioida. |
|
| Uusimaa | |
| Varsinais-Suomi OpinOvi-hankkeessa oppilaitokset sekä työ- ja elinkeinoviranomaiset tekevät yhteistyötä. |
|
| Svensk vägledning | |
Kysymys 3
| Miten ennakointitietoa käytetään alueellisiin koulutus-, työ- ja elinkeinopalveluihin liittyvien ohjauspalvelujen suunnitteluun? | |
| Etelä-Pohjanmaa
Ennakointitiedon hyödyntäminen on kaikkien työvoimapalvelujen suunnittelutyössä eritäin tärkeä ja oleellinen elementti. |
|
| Etelä-Savo Etelä-Savo ennakoi -hankkeessa maakuntaliiton ja ELYn kesken tietoa on käytetty erilaisissa julkaisuissa, tapamisissa, seminaareissa monialaisesti ja -hallinnollisesti. Mielestäni kuitenkin puuttuu vielä se, miten laadullista ennakointitietoa voisi hyödyntää nimenomaan ohjauksessa tehokkaasti ja kuinka itse ohjauksessa käyttää työtapoja, jotka soveltavat ennakointitietoa. |
|
| Häme | |
| Kaakkois-Suomi Kaakkois-Suomen ELO-verkostolla on ennakoinnissa käytössä www.aavistus.fi -sivusto. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksessa systemaattinen ennakointiote on käytössä; ennakointia käytetään aluekehittämisessä, strategiatyössä, koulutussuunnittelussa, nuorisotakuussa. ELO-verkosto käyttää ennakointitietoa ohjaustoiminnan kehittämisessä. ELY-keskus käyttää ennakointitietoa koulutuksissa ja verkostovalmennuksissa. |
|
| Kainuu Saatavilla olevaa ennakointitietoa (Ammattibarometri, ForeAmmatti, Kuiskintaa.fi -sivusto ja erilaiset selvitykset) ovat asiakkaiden ja ohjaustyötä tekevien käytettävissä ohjaustilanteissa. Ohjauspalvelujen suunnittelua ohjaavat asiakkaiden tarpeet, joita käsitellään ELO-ryhmässä. |
|
| Keski-Suomi Oikeasti käytössä olevan ennakointitiedon syvyyttä ja näkökulman pituutta on kehitetty maakunnallisen tulevaisuustyön kautta: keskisuomi.info sivusto tarjoaa tietoa ja tulkintaa kaikille toimijoille. Koottua ennakointitietoa tarjoavat ennakointikirjeet kuukausittain, tulevaisuusfoorumit kaksi kertaa vuodessa, . Ongelmana on rohkeus katsoa yhdessa tarpeeksi pitkälle. PK- ja ammattibarometri katsovat melko lyhyellä tähtäimella. Alueelliset kehitysnäkymät julkaisusta on kehitetty eri kysymyksiä analysoiva julkaisu. Ohjaajien osallistumista ennakointitiedon seuraamiseen ja keskusteluun on kannustettu. Koulutuspalveluissa ennkointitietoa voidaan nopeimmin viedä koulutuksen sisältöihin, koulutusrakenteet muuttuvat hitaammin. Työvoimakoulutusten tarjonnassa voidaan myös ottaa huomioon uusia osaamissisältöjä ja siten ohjata tulevaisuuden aloille. |
|
| Lappi Lapin Luotsi -ennakointisivustolle eri toimijat päivittävät oman alansa ennakointitietoa, jota voidaan käyttää kaikessa päätöksenteossa. Ennakoinnista ja Luotsin hyödyntämisestä järjestetään myös koulutusta TNO-henkilöstölle. |
|
| Pirkanmaa Pirkanmaalla on ELY-keskuksen ja maakunnan liiton yhdessä ylläpitämä Pilkahdus –ennakointisivusto, joka on kaikkien vapaasti käytettävissä. Ennakointitiedon hyödyntämisessä on kuitenkin paljon parantamisen varaa niin koulutus- kuin ohjauspalveluiden suunnittelussa. |
|
| Pohjanmaa | |
| Pohjois-Karjala Pohjois-Karjalan maakuntaliiton ylläpitämä POKETTI-sivusto on vapaasti käytettävissä. TE-hallinto hyödyntää tehokkaasti lyhyen aikavälin ennusteita työvoimakoulutuksessa, pitkän aikavälin ennakointitiedon hyödyntäminen on huomattavasti vaikeampaa. |
|
| Pohjois-Pohjanmaa | |
| Pohjois-Savo Pohjois-Savon ennakointiportaaliin kerätään ennakointitietoa alueen toimijoiden käyttöön, lisäksi TE-toimisto hyödyntää Foreammatti-palvelua palveluiden suunnittelussa. |
|
| Satakunta Satamittari, Foreammatti, Sataviisari, Toimialabaromeri, Ammattibarometri, Satakuntaliitto koordinoi alue-ennakoinnin yhteistyötä (tulevaisuusfoorumi, alueelliset kehitysnäkymät, alueennakoinnin teemafoorumi ja osaamis- ja työvoimakartoitus). |
|
| Uusimaa | |
| Varsinais-Suomi Ennakointitietoa käytetään ensisijaisesti koulutussuunnittelussa. Oppilaitoskohtaisesti ennakointitietoa käytetään vaihtelevasti ohjaustoiminnan kehittämiseen. |
|
| Svensk vägledning | |
Kysymys 4
| Miten alueelliset toimijat voivat vaikuttaa ohjauksen visioiden, strategioiden ja tavoitteiden tarkentamiseen arvioinnin, saamansa palautteen tai kokemustensa perusteella? | |
| Etelä-Pohjanmaa Toimijat käyttävät arviointi- ja palautetietoa mm: Maakuntastrategian ja KESUn laadinnassa, eri foorumeissa, hanketoiminnassa, AMKESUssa, ELO-toiminnassa, verkostotoiminnassa (esim. Opinlakeus) sekä omassa sisäisessä toiminnassaan. |
|
| Etelä-Savo ELO-ryhmät ja nuorisotakuun neuvottelukunta ovat hyvät vaiktutuspaikat, samoin maakuntaohjelman suunnitteluryhmissä, omissa organisaatioissa sitä koskevissa päätöksissä ja käytännön töissä sekä viestimällä näistä. Maakunnan tavoitteisiin pääsemistä tullaan raportoimaan ja viestimään säännöllisesti, kun arviointimenetelmät on sovittu. |
|
| Häme | |
| Kaakkois-Suomi Alueellinen strategia ja toimintaohjelma 2014-2020 on työstetty ELO-verkoston kanssa yhteistyössä. Vuorovaikutuksellista Tulevaisuusverstasta on käytetty prosessissa apuna sekä yrittäjyyden ja opinto- ja uraohjauksen työryhmiä ja lisäksi ELO-foorumien kokouksia. Palautetta on saatu seminaareissa ja hyödynnetty kaikkinensa prosessin aikana. Jatkuva vuorovaikutus ja palautteenanto on mahdollista kirjallisesti, sähköpostitse ja suullisesti. Toimintaohjelmaa 2014-2020 seurataan säännöllisin väliajoin ja suunnataan toimintaa ELO-foorumissa vuorovaikutuksellisten keskustelujen ja palautteiden myötä. |
|
| Kainuu ELO-ryhmä päivittää vuosittain toimintasuunnitelmaa ja tarvittaessa Kainuun elinikäisen ohjauksen strategiaa 2014-2016. ELO-ryhmässä on edustettuina merkittävimmät ohjaustyötä tekevät tahot. |
|
| Keski-Suomi Eri toimijat ovat mukana maakunnallisessa strategiatyössä ja sen arvioinnissa. Eri organisaatioiden omiin tavoittesiin voidaan nostaa kehittämisryhmissä esiin nostettuja painopisteitä. Kaikkien toimijoiden niukkenevat henkilöresurssit saattavat vähentää yhteistä visiokeskustelua jatkossa. Jokaisen organisaation on keskiteetävä voimavaroja perus ja ydintehtäväänsä. Vaarana on että hyvin käyntiin päässyt "siiloista pois" kehitys, kääntyy päinvastaiseksi käytännön pakosta, vaikka kukaan ei sitä halua. Yhteisestä työstä jättäydytään pois kun ei ehditä mukaan. |
|
| Lappi Alueelliset strategiat ( mm. TNO-palvelut, Aikuiskoulutus) on valmisteltu hyvin laaja-alaisesti erilaisissa tilaisukksissa, johon alueelliset toimijat ovat osallistuneet varsin hyvin. |
|
| Pirkanmaa Syksyn 2014 aikana otetaan käyttöön säännölliset kentän toimijoiden kokoontumiset, joiden yhtenä tarkoituksena avata mahdollisuus suoraan vaikuttaa yhdessä asetettuihin ELO-kehittämistavoitteisiin. |
|
| Pohjanmaa | |
| Pohjois-Karjala ELO-strategiset tavoitteet on määritelty yhdessä ELO-yhteistyöryhmässä. Niiden toteutumista tullaan seuraamaan ja tavoitteita arvioimaan. Käytännön toimintatavoista ei vielä ole sovittu. |
|
| Pohjois-Pohjanmaa | |
| Pohjois-Savo Vaikuttamisen areenat ovat ennenkaikkea Pohjois-Savon ELOverkko (toimijalähtöinen verkosto), Pohjois-Savon ELO johtoryhmä. Pohjois-Savon ELY-keskus koordinoi näitä areenoita ja päivittää toimintasuunnitelmaa alueen toimijoiden tarpeiden mukaan. |
|
| Satakunta Jatkuvasti yhteistyössä. |
|
| Uusimaa | |
| Varsinais-Suomi Ohjauksen visioita, strategioita ja tavoitteita on laadittu laajoissa verkostoissa, joissa on ollut mukana paljon ohjausalan toimijoita. Strategisella tasolla vaikuttaminen on siis mahdollista, mutta strategioiden toteutuminen on valtava haaste. Jos päättäjät eivät sitoudu yhteisiin tavoitteisiin, ne eivät siirry käytännön toiminnaksi. |
|
| Svensk vägledning | |