4.1 Toimintakulttuurin merkitys ja kehittäminen 1.8.2026

Toimintakulttuurin rakentuminen 1.8.2026

Toimintakulttuurilla tarkoitetaan tapaa, jolla yhteisön toimintaa suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan. Koulun toimintakulttuurissa näkyvät perusopetuksen arvoperusta, oppimiskäsitys ja tavoitteet. Toimintakulttuurilla on keskeinen merkitys yhdenvertaisuuden, oppimisen edellytyksiä tukevien opetusjärjestelyjen, oppilaiden osallisuuden, yhteisöllisen opiskeluhuollon ja perusopetuksen yhtenäisyyden toteuttamisessa. Se vaikuttaa aina oppilaan kohtaaman koulutyön laatuun. Toimintakulttuuri on kokonaisuus, joka rakentuu

työtä ohjaavien normien ja toiminnan tavoitteiden tulkinnasta
johtamisesta sekä työn organisoinnista, suunnittelusta, toteuttamisesta ja arvioinnista
yhteisön osaamisesta ja kehittämisestä
pedagogiikasta ja ammatillisuudesta
vuorovaikutuksesta, ilmapiiristä, arkikäytännöistä ja oppimisympäristöistä

Piilo-opetussuunnitelman vaikutus toimintakulttuuriin

Toimintakulttuuria muovaavat sekä tiedostetut että tiedostamattomat tekijät. Toimintakulttuuri vaikuttaa sen piirissä oleviin riippumatta siitä, tunnistetaanko sen merkitys ja vaikutukset vai ei. Aikuisten tapa toimia välittyy oppilaille, jotka omaksuvat kouluyhteisön arvoja, asenteita ja tapoja. Esimerkiksi vuorovaikutuksen ja kielenkäytön mallit sekä sukupuoliroolit siirtyvät oppilaille. Toimintakulttuurin vaikutusten pohdinta ja sen ei-toivottujen piirteiden tunnistaminen ja korjaaminen ovat tärkeä osa toimintakulttuurin kehittämistä.

Toimintakulttuurin ilmeneminen ja kehittäminen

Toimintakulttuuri ilmenee selvimmin yhteisön käytännöissä. Perusopetuksessa kaikki käytännöt rakennetaan tukemaan opetus- ja kasvatustyölle asetettuja tavoitteita. Toimintakulttuurin tulee tukea tavoitteisiin sitoutumista ja edistää yhteisen arvoperustan ja oppimiskäsityksen toteutumista koulutyössä. Toimintakulttuuriin kehittämisen perusedellytys on toisia arvostava, avoin ja vuorovaikutteinen sekä kaikkia yhteisön jäseniä osallistava ja luottamusta rakentava keskustelu.

Haapajärvi

Haapajärven perusopetuksen kouluissa painotetaan henkilöstön, huoltajien ja oppilaiden osallisuuden, yhteisöllisyyden, yhteissuunnittelun ja koulun käytänteiden yhtenäistämisen periaatteita. Nämä konkretisoituvat aivan erityisesti esim. monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa, jotka vaativat yhteistyötä ja yhteissuunnittelua. Monialaisia oppimiskokonaisuuksia suunnitellaan yhdessä koko perusopetuksen opetushenkilöstön kanssa kerran keväällä ja kerran syksyllä puolikkaissa veso-koulutuksissa. Keväällä suunnitellaan teema ja suuret linjaukset. Syksyllä keskitytään tarkempiin yksityiskohtiin. Ennen kevään suunnittelupäivää on kuultu oppilaiden toiveita teemasta. Lisäksi yhteistyötahot ovat koonneet monialaisia oppimiskokonaisuuksia varten ”Taito poloku” –nimisen kulttuuri- ja liikuntakasvatussuunnitelman, jota opettajat voivat käyttää apuna suunnittelussa.

Haapajärven perusopetuksessa toimintakulttuurin kehittymisen arviointi perustuu Laatukäsikirjan mukaan koulujen ja opetuksen järjestäjän itsearviointiin. Koulun arviointi tapahtuu vuosittain keväällä ja ennen opetuksen järjestäjän syksyllä alkavaa seuraavan vuoden budjetin valmistelua. Joka toinen vuosi käydään läpi puolet Laatukäsikirjan laatukorteista ja joka toinen vuosi toiset puolet. Kerran kolmessa vuodessa tuloksia tarkastellaan neljän kunnan alueellisessa arviointitilaisuudessa. Muina vuosina järjestetään kuntien omat arviointitilaisuudet.

Perusopetuksessa toteutetaan osallistavaa toimintakulttuuria, jossa päätöksenteossa otetaan asianosaiset mahdollisimman laajasti huomioon. Näin oppilaskunnan hallitus ja koko oppilaskunta sekä vanhempainyhdistykset ja koulujen johtokunnat pääsevät vaikuttamaan koulun arkeen.

Muutos vaatii avointa viestintää, yhdessä tekemistä, jatkuvaa uudistumista ja koko yhteisön hyvinvoinnista huolehtimista. Yhteinen tavoite ohjaa koko yhteisöä samaan suuntaan, auttaa uusien käytänteiden omaksumisessa ja parempien toiminnallisten rakenteiden muodostamisessa.