4.5 Paikallisesti päätettävät asiat

Haapajärvi

Haapajärven perusopetuksessa oppilaat ja huoltajat osallistuvat toimintakulttuurin kehittämiseen oppilaskunnan ja vanhempainyhdistysten toiminnan kautta. Lisäksi heitä kuullaan erilaisilla kyselyillä.

Muuta yhteistyötä toimintakulttuurin kehittämiseksi tehdään koulun mm. kyläyhdistysten, kaupungin kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimen, seurakunnan, 4H-yhdistyksen, Mannerheimin lastensuojeluliiton, poliisin, JEDU:n ja lukion kanssa. Yhteistyömuotoja ovat esimerkiksi teemapäivät, vierailut ja monialaiset oppimiskokonaisuudet.

Opetuksen järjestäjä ja koulut edistävät toimintakulttuuria oppilashuoltoryhmien toiminnan ja Laatukäsikirjan ohjeiden avulla. Painopisteet määritellään erikseen vuosittain koulujen lukuvuosisuunnitelmissa.

Eheyttämistä toteutetaan esim. kokonaisopetuksena, teemoina ja tutustumalla opittavaan asiaan useamman aineen sisällä, jolloin oppiainerajat hämärtyvät. Liikunta- ja kulttuurikasvatussuunnitelma ”Taito poloku” on yksi tapa rikastuttaa monialaisia oppimiskokonaisuuksia ja eheyttä opetusta.

Monialaisten oppimiskokonaisuuksien paikalliset tavoitteet kiteytyvät oppilaan monipuolisen oppimisen mahdollistamisessa. Erityisesti monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa oppilaat pääsevät valitsemaan työmenetelmän itsenäisemmin ja osoittamaan tätä kautta vahvuutensa. Lisäksi monialaisilla oppimiskokonaisuuksilla halutaan tuoda oppilaalle tärkeät asiat ja ilmiöt lähemmäksi koulun arkea sekä oppimisen kohteiksi. Tällä tavalla vahvistetaan oppilaan osallisuutta koulussa.

Monialaisten oppimiskokonaisuuksien teemat päätetään opetuksen järjestäjän toimesta kaikkien perusopetuksen opettajien ja koulunkäynnin ohjaajien yhteisessä kevään suunnittelupäivässä (puolikas veso-päivä). Tätä varten on kuultu ensin oppilaita kaikissa kouluissa luokanopettajan tai luokanvalvojan toimesta. Oppilaiden kuuleminen ja suunnitteluun osallistuminen tapahtuvat oppituntien aikana. Teemat kirjataan ylös vuosittain lukuvuosisuunnitelmaan. Oppimiskokonaisuuden toteutus on seuraavan lukuvuoden aikana. Oppilaat pääsevät suunnittelemaan käytännön järjestelyitä yhdessä henkilökunnan kanssa opettajille ja koulunkäynnin ohjaajille järjestetyn syksyn suunnittelupäivän jälkeen. Yhteistyötä tehdään yli aine ja vuosiluokkarajojen sekä mahdollisuuksien mukaan myös eri koulujen kesken sekä koulun ulkopuolisten yhteistyötahojen kanssa. Systemaattisen suunnittelun ja lukuvuosisuunnitelmaan kirjaamisen avulla varmistetaan, että kaikki oppilaat pääsevät osallisiksi oppimiskokonaisuuksista vuosittain. Monialaisen oppimiskokonaisuuden laajuus on Haapajärvellä vähintään oppilaan vuosiviikkotuntimäärä. Mukana olevat oppiaineet määritellään oppimiskokonaisuuksissa joka vuosi erikseen kevään suunnittelupäivässä vuorotteluperiaatteella siten, että samat aineet eivät ole peräkkäin peräkkäisillä vuosiluokilla. Oppimiskokonaisuudessa tulee olla vähintään neljä oppiainetta mukana. Opetuksen järjestäjä vastaa monialaisen oppimiskokonaisuuden toteutumisesta, arvioinnista ja kehittämisestä.

Monialaisen oppimiskokonaisuuden tavoitteet ja sisällöt määritellään erikseen vuosittain lukuvuosisuunnitelmassa.

Oppimiskokonaisuuden arvioinnissa käytetään jatkuvaa arviointia itse- ja vertaisarvioinnin sekä ryhmäarvioinnin menetelmin. Arvioinnin tulee olla monipuolista ja kannustavaa. Siinä rohkaistaan käyttämään esim. sähköisiä sovelluksia. Oppimiskokonaisuudessa osoitetut työskentelytaidot ja muu osaaminen otetaan huomioon arvioinnissa oppiaineen sisällä.

Rehtorit huolehtivat, että monialaisten oppimiskokonaisuuksien sekä mahdollisen muun eheyttämisen suunnittelu, tavoitteiden ja sisältöjen määrittely, toteuttaminen, seuranta ja arviointiyhteistyö täsmennetään koulukohtaisesti. On tärkeä määritellä koulukohtaisesti eri oppiaineiden ja koulun muun toiminnan yhteistyötä ja työnjakoa koskevat toimintatavat oppimiskokonaisuuksien toteuttamisessa sekä tarkentaa oppimiskokonaisuuksiin liittyvän oppilaan arvioinnin käytänteet. Täsmennykset kirjataan lukuvuosisuunnitelmaan.

Monialaisien oppimiskokonaisuuksien toteuttamista tukee esimerkiksi perusopetuksen yhteistyötahojen kokoama Kulttuuri- ja liikuntakasvatussuunnitelma ”Taito poloku”.