Tuloksia ja tarinoita

Tilastotietoja


tilasto-1.jpg

Hankkeessa saavutetut tulokset näyttävät nostaneen romanityön uudelle tasolle ja onkin odotettavissa, että saavutettu taso halutaan jatkossakin pitää yllä, joka vaikuttaa suoraan seuraaville hankkeille asetettaviin tulostavoitteisiin, tehtävän työn ja tuloksien vaatimustasoon. Välittömiä tilastollisia tuloksia hankkeessa oli seuraavanlaisesti

Kohderyhmän asiakastapaamiset 3217

Kohderyhmän puhelin/some/e-mail kontaktit 15198

Työ- ja opiskelupaikkailmoituksia (FB) 1585

Seminaarit/Koulutustilaisuudet krt. 180
(Koulutettuja yhteensä yli 10 000 henkilöä)

 

Koulutukseen/opiskeluun lähteiden määrä  131

Työllistyneiden kokonaismäärä 165

- josta oppisopimuksia 17

Yrityksen/toiminimen perustaneita  8

Työkokeilijat 22

Mentorointiohjelma - työllisyyttä edistävä 14

Diakin korkeakoulutukipajassa käyneitä 30

- Diakiin opiskelemaan hakeneita 2017  10  
- sisään päässeitä 4
- Diakiin opiskelemaan hakeneita 2018  36  
- sisään päässeitä 12

Hankkeelle tehtyjä ylemmän korkeakoulun opinnäytetöitä (YAMK) 3

- Diak. Romanien työllistyminen - kompastuskivi vai ponnahduslauta? Tuumasta töihin -koulutusmalli ponnahduslautana työllistymiseen (Ärling, Mertsi (2018)

- Diak: Tšetanes naal –koulutuspoluilla -hanke ja sen merkitys romanien hyvinvoinnille Salossa (Taina Lindholm 2018)

- Laurea: Kenttähenkilöstön näkemyksiä Romanien hyvinvointitutkimuksen (Roosa) tiedonkeruun hyvistä käytännöistä ja haasteista (Wallinheimo, Miisa (2018)

 

Hankkeeseen osallistujia saavutettu 512/625

- joista naisia 322/403

- epäselviä, joita ei voida kirjata 85

 

THL:n tutkimukseen osallistuneita 365




Tilastotiedot Nevo tiija ja Tsetanes naal -hankkeiden julkisuusnäkyvyydestä ajalla 1.8.2016–31.12.2018:

Vakituisia someseuraajia Romanien osallisuus -FB-sivuilla 1428
(Satunnaisia vierailijoita ei ole laskettu, joita parhaimmillaan yhden päivän aikana yli 10 000)

Romanien osallisuus -sivuja katsottu koko hankkeen aikana 2 871 912

Dialogisivusto kävijämäärä (DIAK) (31.10.–3.12.18) 27 847 

Mediaosumia koko hankkeen aikana (ei some) 177

(Kattaa sisälleen kaikki mediat, jotkut niistä useampaan kertaan)

Mediakampanja I #Meidän tulevaisuus 
Yhteistyössä Tšetanes naal -hankkeen kanssa. Kampanja-aika 2.11.–7.12.2018 

- Pääasiallinen some IG, jossa kohderyhmänä 15-25 –vuotiaat romanit

- Seuraajia IG:ssä 1239

- kampanja-aika 1.10.-31.10.2018, jossa julkaisuja 91

- Älä oleta, älä luule! Kysy -kampanja (Opettaja- ja Talenttialehti)

- Kokonaistavoitettavuus 365 000 

 

Mediakampanja II #Työnimi (ilmestyessään YLE, MTV, IS ja IL luetuin uutinen)

Pääasiallinen kohderyhmä työnantajat (videot). Kampanja nousi Suomen suosituimmaksi puheenaiheeksi Twitterissä 31.10.2018. kampanja-aika 31.10.- 25.11.2018

- Kokonaistavoitettavuus (ei somejakoja) 23 700 000

- Somemaininnat 719

- Ansaitut some ja mediaosumat 32 553

- Ansaitun median arvo € (ei somejakoja) 223 300€

- #Työnimen videoiden katselukerrat 520 539

- Vaikuttajien somenostot  161 000

Ansaittu media

- Mediaosumat (HS, MTV, YLE, IS, IL, TS, Huomenta Suomi, STT jne.) 75

- Somejaot (yksittäisenä lukuna merkittävä) 31 400

Ansaittu sosiaalinen media

- Ansaittu sosiaalinen media; maininnat eri päivityksissä 1021

- Tavoitettavuus sosiaalinen median kautta 10 000 000

 

Mediakampanja III Palkkaisitko?

- Yhteistyössä Taike ja Vantaan työllisyyspalvelut. Pääasiallinen kohderyhmä suuri yleisö (ulkomainonta+IL)

- kampanja-aika 26.11.-30.11.2018 (Still-kuvat Meeri Koutaniemi)

- Mediaosumat (HS, MTV, YLE, IS, IL, TS, Huomenta Suomi, STT jne.) 22

- Somemaininnat 195

- Ansaitun median arvo 87 400€

- Mediaosumien kautta saavutettu tavoitettavuus 14 300 000

- Vantaan työllisyyspalveluiden kanssa yhteistyössä toteutettu
yrittäjät.fi –uutiskirjeen luki 30 000 kohderyhmästä 8 524

- Ilta-sanomissa koko sivun neljä + 1 ilmainen viikonlopun nrossa 
mainos tavoitti lukijoita 493 000

 

 

 

ROMANIEN TYÖLLISTYMINEN - KOMPASTUSKIVI VAI PONNAHDUSLAUTA?

28471151_582996165368913_4813535403895408443_n.jpg



Kirjoittajat:

Mertsi Ärling, Katri Perho ja Sari Hammar Nevo tiija ja Tšetanes naal -hankkeet

Diakonia-ammattikorkeakoulu

Artikkeli ilmestynyt RATKES-lehdessä 2/2018

 

Suomen romaneiden kouluttautumista ja työllistymistä omana ryhmänään on tutkittu Suomessa melko vähän johtuen laista, joka kieltää tilastoinnin etnisyyden mukaa (Finlex 3/11§). Suomessa on kuitenkin joitakin yksittäisiä tutkimuksia ja selvityksiä ja kymmenittäin erilaisia hankkeita ja projekteja, jotka ovat keskittyneet romaneiden kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja osallisuuteen sekä koulutuksen ja työllistymisen parantamiseen.

Suomen romanien koulutustaso on viime vuosikymmeninä noussut ja on nähtävissä, että yhteisössä vallitsee entistä myönteisempi asenne kouluttautumista kohtaan. Yhä useamman romanitaustaisen opiskelijan valmistuminen ammatillisista opinnoista, lukiosta tai korkeakoulusta toimii esimerkkinä ja kannustimena muille. Ammatilliseen opiskelun volyymi on tuplaantunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tänä päivänä peruskoulun saattaminen loppuun on Suomen romanien keskuudessa arkipäivää, ja ylioppilaita on reippaasti jo toistakymmentä. Varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen osallistuu jo valtaosa romaniperheiden lapsista (Rajala & Blomerus 2015). Myös työmarkkinoilla romanien asema on viime vuosina jonkin verran kohentunut. Yhteisön jäseniä onkin edustettuna entistä useammissa ammateissa ja monipuolisemmin työelämän eri tasoilla mutta voitettavia haasteita on vielä paljon.

Laillisesta asemastaan huolimatta Suomen romanit kohtaavat edelleen monia osallisuuteen liittyviä ongelmia, ja yhteisön jäseniin kohdistuu villejä ennakkoluuloja. Koulutustaso on romanien keskuudessa keskimääräistä matalampi ja heidän työllisyystilanteensa on selvästi heikompi suhteessa muihin suomalaisiin. (Syrjä & Valtakari 2008.) Syitä osallistumisen, koulutuksen sekä työllistymisen haasteisiin on löydettävissä sekä historiasta että nykyhetkestä, niin yhteisön sisältä kuin ulkopuoleltakin. (Ärling 2018 a.)

Tarve Suomen romanien koulutustason nostamiseen ja yhteisön työllisyystilanteen parantamiseen on siis edelleen vahvasti olemassa. Nämä kysymykset nousivat voimakkaasti esille jo ensimmäisessä Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisemassa Suomen romanipoliittisessa ohjelmassa (ROMPO 1), joka valmistui vuonna 2009. Parasta aikaa ollaan valmistelemassa toista Romanipoliittista ohjelmaa (ROMPO 2), jonka pitäisi valmistua vuoden 2018 aikana. Molemmissa ohjelmissa tuodaan esille huoli, joka aiheutuu esimerkiksi haasteista peruskoulun loppuun saattamisessa ja siirtymisessä toisen asteen koulutukseen kuin myös opiskeluiden yhä vähäisestä jatkamisesta korkeakouluissa. Myös asenteissa muodollista koulutusta kohtaan on parantamisen varaa. Haasteita mainittaessa ei sovi kuitenkaan unohtaa työnantajien valmiutta palkata romaneja tai koulutusorganisaatioiden ja viranomaisten osaamista, mikä liittyy romaniyhteisön erityistarpeiden huomioimiseen. Työhaussa kohdatut ennakkoluulot ja syrjintä ovat arkitodellisuutta romanitaustaiselle työnhakijalle. Kohdatut ennakkoluulot ja vaikeudet työpaikan saamisessa etnisyyden johdosta lannistavat 9/10 hakijasta. (Palkkaisinko romanin? 2011, 64–65.) Syrjän ja Valtakarin (2008, 79) mukaan etenkin pääkaupunkiseudulla työnantajat olivat valmiimpia palkkaamaan romani töihin kuin maakunnissa. Tutkimukseen tehtyyn kyselyyn vastanneista 306 pienestä ja keskisuuresta yrityksestä 164 yritystä olisi ollut valmis palkkaamaan romanin töihin, eli yli puolet. Tätä positiivista asennetta tulisi hyödyntää ja mallintaa muille alueille.

Romanien koulutus- ja työllisyysasioiden haasteiden ratkaisemiseksi on tarjottu resursseja kehittämistoimia varten. Isot valtakunnalliset Euroopan Sosiaalirahaston rahoittamat hankkeet Nevo tiija – uusi aika ja Tšetanes naal – koulutuspoluilla ovat yksi satsaus ongelmakohtiin pureutumiseksi. Näiden hankkeiden puitteissa on käynnissä kehittämistyötä, jota työstetään yhteensä 16 osatoteuttajan voimin. Vaikuttavuutta ja painetta kohdistetaan kahteen suuntaan. Romaniyhteisön kanssa käydään lävitse arvoja, asenteita ja tavoitteita ja työmarkkinoille päin rakennetaan työllistymistä edistävää kokonaisvaltaista koulutusmallia. Rakenteilla oleva malli nousee romaniyhteisön kouluttautumisen ja työllistymisen haasteista, joita ovat heikko koulutustaso, vähäinen työkokemus, osittain romanikulttuurista nousevat tekijät ja syrjintä. Viime kädessä koulutusmallin halutaan palvelevan laajasti vaikeammin työllistyviä henkilöitä etnisestä taustasta riippumatta. Tavoitteena onkin löytää uusia keinoja vahvistaa erityisesti nuorten aikuisten pääsyä kiinni koulutukseen ja työelämään, ja tätä kautta paremmin mukaan yhteiskuntaan.

Romanien koulutushistoria kapea ja lyhyt


Näyttöön perustuvan tutkimusten mukaan merkittävin haaste romaneiden kouluttautumisen poluilla on toisen asteen koulutuksissa niiden keskeytyminen. Keskeisimmät lopettamiseen vaikuttaneet syyt ovat taloudellinen huoli ja perhesyyt (16 prosenttia), heikot opiskeluvalmiudet (25 prosenttia) tai heikko motivaatio (20 prosenttia). Kouluttautumisen historia on itsessään myös melko lyhyt ja verrattain kapea. (Palkkaisinko romanin? 2011, 62; Rajala & Blomerus 2015, 27–29, 45, 55.)

25446024_548285862173277_7730320518158181296_n.jpg

Tämän hetkinen opiskelemisen pullonkaula on perhe-elämän aloittaminen hyvin nuorena. Tämän osittain kulttuurista nousevan toimintamallin muuttaminen on suuri haaste. Vaikka romaniyhteisö itsekin tiedostaa varhaisen aikuistumisen ongelmat ja käy siitä aktiivista keskustelua yhteisön sisällä, on yhteisö sen edessä toistaiseksi melko voimaton. Muutoksen tulee kuitenkin lähteä yhteisön sisältä, sitä ei voida ulkoisilla keinoilla pakottaa, vaikkakin kyllä ohjata. Romanikulttuurin mukainen perheen perustaminen nuorena suhteessa pääväestön nelikymppisten lapsettomuusongelmiin antaa meille perspektiiviä haasteen kahtiajakoisuudesta. Ohjausta ja suunnittelua kuitenkin tarvittaisiin varmasti molempiin tahoihin. Myönteistä on kuitenkin se, että suurin osa perheen perustaneista nuorista-aikuisista on kiinnostunut ja valmis suorittamaan aikuiskoulutuksen puolella ammatillisia opintoja.

Keskeytyneen koulutus ja urapolun johdosta joka kolmannelta jatko-opinnoista kiinnostuneelta uupuu päästötodistus, ja pääsääntöisesti keskeyttäneiden opiskelutaidot ja valmiudet ovat heikot, mikä luo uudelleen opiskelun aloittamiselle omat haasteensa. Ammatilliseen koulutukseen tulee kytkeä peruskoulun loppuun saattaminen esimerkiksi kaksoistutkintona tai yhdistää ammatillisiin opintoihin opiskelutaitoja parantavia opintoja, kuten Valma-opintoja. Näin voitaisiin täydentää puuttuvat tai heikot osa-alueet yleissivistyksessä ja vahvistettaisiin oppimisvalmiuksia. (Syrjä & Valtakari 2008, 46–50; Rajala & Blomerus 2015, 60–75.)

Aikuisiällä opiskelemaan lähtemisen suurimpia esteitä on työssäoppimispaikkojen saaminen. Tämä haaste tulee esiin jo peruskoulujen TET-harjoittelupaikkojen kanssa. (Ärling 2018 b; Saastamoinen 2018; Kantola & Pölkki 2018.) Ammatillisessa koulutuksessa työpaikalla tapahtuva oppiminen, näyttötutkintojen suorittaminen ja oppisopimuskoulutus edellyttävät paikkaa, jossa ne voi suorittaa. Uusi koulutusreformi näyttää lisäävän entisestään tätä haastetta. Työssäoppimispaikkojen hankkiminen on tutkitusti vaikeampaa romanitaustaiselle opiskelijalle kuin muille opiskelijoille. Tämän kaltaiset vastoinkäymiset nostavat romanitaustaisen henkilön riskiä olla aloittamatta opintoja, tai keskeyttää ne. Romaninuoret kysyvätkin usein ohjauskeskusteluissa, miksi tulisi kouluttautua ja opiskella, kun ei kuitenkaan saa edes työssäoppimispaikkaa saati oikeaa työpaikkaa. Tähän monisärmäiseen ongelmaan tulee miettiä ratkaisuja yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön sekä julkisten että yksityisten työnantajien kanssa sekä hyödyntää työllisyyspalveluiden verkostoja yrityksiin. (Rajala & Blomerus 2015, 75–89.)

Romanisukunimi esteenä työllistymiselle - et oo tosissas!

Työ- ja elinkeinoministeriön tilaama selvitys vuodelta 2008 selvitti Suomessa asuvien Suomen romanien mahdollisuuksia työllistyä. Selvityksen perusteella tuotettiin kokonaiskuvaa romaneista työhallinnon asiakkaina. (Syrjä & Valtakari 2008, 9–21, 39.) Selvityksessä esille nousi vahvasti neljä päätekijää, jotka vaikuttavat työmarkkinoilta syrjäytymiseen ja työttömäksi jäämiseen: 1) puutteellinen koulutus tai ammattitaito 2) vähäinen työkokemus mutta myös 3) työnantajien kielteiset asenteet romaneja kohtaan sekä 4) romanikulttuurista nousevat tekijät.

Ryhmakuva medialle.jpg

Näistä kielteisten asioiden jatkumosta näyttää muodostuneen monille romaneille arkipäivän todellisuus, johon monikaan ei enää jaksa kiinnittää huomiota tai reagoida (Syrjä & Valtakari 2008, 14–15, 39; Vähemmistövaltuutettu 2014). Työnhaussa kohdatut ennakkoluulot ja syrjintä ovat arkitodellisuutta romanitaustaiselle työnhakijalle. Kohdatut ennakkoluulot ja vaikeudet työpaikan saamisessa etnisyyden johdosta lannistavat 9/10 hakijasta (Palkkaisinko romanin? 2011, 64–65). Romanien kohtaama syrjintä suomalaisessa työelämässä ja työnhaun yhteydessä on kaikkien selvityksien ja tutkimuksien perusteella surullisen yleistä. Monellekaan ei anneta edes mahdollisuutta. Mielenkiintoisen syrjinnästä tekee se, että se on ani harvoin henkilökohtaista, vaan pikemminkin syrjintä nousee koko romaniväestöön liitetyistä kielteisistä leimoista. Syrjintä työmarkkinoilla tulee esille esimerkiksi siten, että avoimina olleet työpaikat ilmoitetaan täytetyiksi, jos hakijana oli romanisukunimen omaava henkilö, vaikka todellisuudessa ne olisivat vielä täyttämättä. Jos hakijaa ei sukunimen perusteella ole tunnistettavissa romaniksi, niin viimeistään kohdatessa ilmoitetaan, että paikka on jo täytetty. Osa ilmoittaa myös suoraan, että firman imago kärsii, jos työntekijänä on romanitaustainen henkilö. (Oikeusministeriö 2017.)

Kulttuurista nousevat hyveet ja osaamiset valjastettavissa työmarkkinoille

Romanikulttuurista löytyy paljon vahvuuksia ja hyveitä, joita voitaisiin hyödyntää monin eri tavoin työelämän hyväksi. Työmarkkinoiden silmien alla uinuu vahvaa käyttämätöntä potentiaalia. (Kylliäinen 2012, 17–22.)

Romanikulttuurista esiin nostetut hyveet ovat asiantuntijoiden vakavalla otteella tehtyä pohdintaa ja olettamusta. Varsinaista tutkimusta näistä romanikulttuurista nousevista hyveistä ei ole vielä olemassa.

  1. Romanikulttuuri perustuu kunnioittamisen kulttuuriin, jota voitaisiin kanavoida työelämässä lojaalisuuteen ja luotettavuuteen työ- tai yritysorganisaatiota kohtaan.
  2. Romanikulttuurissa arvostetaan toimeliaisuutta ja ahkeruutta. Romaneiden historiassa vain kova työ ollut ainoa selviytymisen keino, joten mielikuva siitä, että romani olisi laiska tai työtä vieroksuva on harhaanjohtava.
  3. Tunneäly ja sosiaaliset taidot, jotka nousevat yhteisöllisestä kulttuurista. Näiden hyveiden hyödyntämistä voitaisiin käyttää monissakin eri työtehtävissä erityisesti sosiaali-, kasvatus ja terveysaloilla sekä asiakaspalvelutyössä. Sosiaalinen lahjakkuus vaikuttaa myös ongelmanratkaisukykyyn ja taitoon selviytyä.
  4. Täsmällisyys aikatauluissa. Täsmällisyys nousee työn mielekkyydestä, motivaatiosta ja asian tärkeydestä itselle.
  5. Taiteet ja kulttuuri ovat vahvasti läsnä romanikulttuurissa, ja se ilmenee esimerkiksi harjaantuneena herkkyytenä esteettisyydelle ja visuaalisuudelle. Näiden taitojen hyödyntäminen työelämässä muualla kuin taidealojen saralla on vasta alussa.
  6. Vahva myymisen taito ja markkinointihenkisyys. Tämä varhain opittu myyjän ja markkinoijan tai esittelijän taito on romanien osalta työmaailmassa vielä vähän hyödynnetty osaamisalue..
  7. Selviytymis- ja paineensietokyky. Romanit ovat läpi tuntemamme historian olleet selviytyjiä. Yhteisö on oppinut pelaamaan niillä haastavilla ”pelimerkeillä”, jotka se on saanut. Tätä selviytymisen taitoa voitaisiin hyödyntää työelämässä monin eri tavoin, kuten verkostojen rakentamisessa sekä pienten resurssien hyödyntämistä maksimaalisesti.
  8. Kaikille tuttua romanikulttuurista on sen kollektiivisuus. Kollektiivisuus voidaan muuttaa työyhteisöissä esimerkiksi työkavereista huolehtimiseksi tai tiimihengen luomiseksi sekä tsemppaamiseksi tai mentoroinniksi.
3U3A0248.jpg



Hankkeista vipuvoimaa onnistumiselle

Artikkelissa mainitut kaksi ESR-hanketta pohjautuvat romanipoliittisen ohjelman esille nostamiin tarpeisiin sekä romanijärjestöjen, Diakonia-ammattikorkeakoulun sekä viranomaisten ja muiden toimijoiden yhteiseen suunnittelutyöhön. Tšetanes naal – koulutuspoluilla sekä Nevo tiija – uusi aika -hankkeet toimivat valtakunnallisesti ja niillä on eri puolilla maata yhteensä 16 osatoteuttajaa. Hankkeiden päätavoitteina on Suomen romaniväestön koulutustason (Tšetanes naal) ja työllisyystilanteen (Nevo tiija) parantaminen sekä yhteiskunnallisen osallisuuden vahvistaminen. Sisarhankkeet ovat monella tapaa merkittävät. Ne ovat laatuaan ensimmäiset näin monesta osatoteuttajasta koostuvat ja valtakunnallisesti merkittävät romaneiden kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin vaikuttavat hankkeet.

Hankkeiden jokaisella osatoteutuksella on omat tehtävänsä ja kokeiluprosessinsa hankekokonaisuudessa, mikä näkyy hyvin kuvasta 1. Erilaisten toimintojen, erityisesti mallin kehittämisessä on ollut alusta alkaen ehdottoman tärkeää, että niin romaniyhteisö itse kuin koulutusorganisaatiot ja työmarkkinajärjestöt ovat olleet rakentamassa ratkaisuja intersubjektiivisesti.

 Tuumasta töihin malli.jpg

 

 

Tuumasta töihin -koulutusmallista apua vaikeasti työllistyvien auttamiseksi

Tuumasta töihin -mallin taustalla on yli 1,5 vuoden mittainen yhteiskehittely, jonka pohjana on ollut vahvasti kolmeen tutkimukseen perustuvat romaneiden osallisuudesta tehdyt selvitykset (Syrjä & Valtakari 2008; Vähemmistövaltuutettu 2014; Rajala & Blomerus 2015). Mallissa on otettu huomioon myös Nevo tiija- ja Tšetanes naal -hankkeissa kertynyt kokemustieto. Kehittämistyöhön on osallistunut myös lukuisa joukko eri alojen asiantuntijoita ja virkamiehiä.

Mallin uutuus ja lisäarvo nousee siitä, että koulutuksen alkumetreiltä asti vaikeasti työllistyvä henkilö ja työnantaja saatetaan yhteen. Mallissa haastetaan sekä julkisia että yksityisiä työnantajia mahdollistamaan kokeilun ja taitojen näyttämisen kautta osaaminen ja sitä kautta mahdollinen työllistyminen. Työllistymisen lisäksi mallin avulla edistetään koulutus- ja työllisyyspolkujen monimuotoisuutta ja -alaisuutta.

Koulutuksen läpiviennissä hyödynnetään työparityötä. Työparista toinen toimii ryhmänohjaajana sekä linkkinä koulutusorganisaatioiden henkilökuntaan ja opetushenkilöstöön. Tähän työhön soveltuvat erinomaisesti esimerkiksi erityisopettajataustaiset työntekijät. Työparin toinen puoli taas toimii opiskelijoiden ohjaajana ja henkilökohtaisena tukena, joka tukee matalalla kynnyksellä esiin tulevissa haasteissa. Tutkimukset osoittavat, että (vähemmistöihin kuuluvien) opiskelijoiden koulutuksen suorittamisprosentti kasvaa huomattavasti, jos kouluissa on töissä henkilö omasta viiteryhmästä. Työparina toimivista työntekijöistä toisen tulee siis olla romanikulttuurin edustaja. Työparityöskentelyn kautta lisätään resursseja ohjauksen ja tukemisen tarpeeseen, jota vaikeasti työllistyvät, kuten romanitaustaiset, henkilöt tarvitsivat.

Koulutusmallin uutuusarvo kulminoituu myös siinä, että mallissa ei varsinaisesti tuoda mitään uutta vaan yhdistetään jo olemassa olevia resursseja ja toimintoja uudella tavalla kuten yhdistämällä valmentava koulutus (Valma) ja ammatillinen koulutus yhdeksi kokonaisuudeksi.

Koulutukseen valitut aloittavat yhteisen matkan noin kuukauden mittaisella orientaatiolla, jossa jokaisen opiskelijan henkilökohtaiset taidot, osaaminen ja kehittämisalueet kartoitetaan, ja niiden pohjalta tehdään henkilökohtainen opintopolku (HOJKS). Tällä vastataan tutkimuksista esiin nousseeseen tarpeeseen henkilökohtaistamisesta. Orientaatiojaksolla avarretaan opiskelijoiden tietämystä eri ammattiryhmittymistä ja niiden opintopoluista. Yhteisillä oppitunneilla käsitellään eri ammattiryhmiä ja niiden ammattinimikkeitä sekä ammattiryhmien tarjoamat työllisyysmahdollisuudet, opintopolut sekä vaatimukset. Ammattien tuntemuksen laajentamisella herätellään mahdollisesti vielä uinuvaa visiota tulevaisuuden unelma-ammatista sekä rikotaan kapeakatseisuutta ammatinvalinnan suhteen. Samalla autetaan opiskelijaa löytämään osaamista vastaava opintopolku.

Kuukauden mittaisen orientaatiovaiheen jälkeen opiskelijat valitsevat oman koulutuspolkunsa, mikä ohjaa heidät koulutusorganisaation sisällä olemassa olevaan ammatillista perustutkintoa suorittavien ryhmään. Jos perustutkintoa ei löydy koulutusorganisaation sisältä, se pyritään järjestämään koulutusta järjestävästä oppilaitoksesta. Siirtämällä opiskelija olemassa olevaan ammatillisesti suuntautuneeseen ryhmään mahdollistetaan luonnollinen integroituminen ja verkostojen rakentaminen omaan ammattikuntaan. Näin hyödynnetään koulutusorganisaation olemassa olevia resursseja, ja malli on pilotoinnin jälkeen kustannustehokkaasti ja helposti siirrettävissä organisaation pysyviin käytänteisiin. Toiminta lisää myös molemmin puolista oppimista ja parhaimmillaan hälventää ennakkoluuloja, jotka ovat syrjimisen taustalla.

Selvityksistä nousi myös esille, että erityisryhmät tarvitsevat vertaistukea, joten mallissa asia on huomioitu siten, että primaariryhmä tapaa toisiaan koulutusaloistaan huolimatta säännöllisesti niin sanotulla tukipajajaksolla, jossa luokanvalvojan ja romanitaustaisen ohjaajan kanssa yhdessä ja erikseen käydään läpi onnistumisia, oppimista ja esiin tulleita haasteita. Tukipajassa vahvistetaan myös jokaisen HOJKS:n mukaisia opiskeluvalmiuksia lyhyen ja pitkä aikavälin tavoitteiden seuraamisella, tukemisella ja ohjauksella.

Koska selvityksissä yhtenä suurimpana haasteena nousi työssäoppimispaikkojen saaminen romanitaustaisille opiskelijoille, mallissa tehdään intensiivistä työtä työnantajien poolin keräämisessä jo etukäteen. Tämä pooli kerätään ohjaajan, työllisyyspalveluiden sekä koulutusorganisaation kontaktien kautta. Jokaiselle opiskelijalle mahdollistetaan työssäoppiminen mahdollisuuksien mukaan yhden ja saman työnantajan kanssa ja näin samalla luodaan otollista maaperää sille, että työssäoppiminen voisi muuttua palkkasuhteeksi joko jo opiskeluvaiheessa tai opiskelujen päätteeksi. Mallissa työssäoppimisen järjestely tehdään niin vaivattomaksi kuin mahdollista. Työnantajille tarjotaan avaimet käteen -pakettia, jossa työssäoppimisen tarpeet ja käytänteet on mietitty valmiiksi.


Tuumasta töihin -koulutusmallin käyneillä on opiskelujen päätyttyä vähintäänkin ammatillinen perustutkinto valitsemaltaan alalta sekä mahdollisuus luoda palkkasuhde työssäoppimispaikkaansa. Koko koulutuksen aikana mallissa hyödynnetään joustavasti eri työllistymisen mahdollisuudet sekä koulutuksen toteuttamiskeinot. Koulutusmallia tarjotaan yhdeksi vaihtoehdoksi aktiivimalliin vaikeasti työllistyvien työllistämiseksi. Mallin tavoitteena on mahdollistaa positiiviset kokemukset molemmin puolin ja sitä kautta madaltaa romanien koulutukseen ja uraputkeen pääsemistä.

Tulevaisuus tulee rakentaa yhdenvertaisuudelle

Suomalaiseen yhteiskuntaan integroitumisen ja kehitysprosessin eteenpäin viemiseksi avaimet ovat viime kädessä romaniyhteisöllä ja sen jokaisella yksilöllä, mutta prosessin tukeminen edellyttää myös yhteiskunnan tukea ja myötävaikuttamista. Eri yhteyksissä on todettu, että romanien kannustamisessa koulutukseen ja työmarkkinoille hakeutumiseen tarvitaan myönteisiä roolimalleja ja esimerkkejä onnistumisista sekä itsetunnon tukemista. Näiden lisäksi esille saattaa nousta velvoittamisen tarve, joka eliminoi kannustinloukkujen mahdollistaman passiivisuuden.

Tässä kohtaa ei kuitenkaan voi olla mainitsematta sitä tosiasiaa, että niilläkin romaneilla, joilla ei ole vähemmistöasemansa lisäksi mitään muita työllisyyttä vaikeuttavia tekijöitä, on suuria haasteita työllistyä. Romanit ovat Vähemmistövaltuutetun tekemän selvityksen (2014) mukaan syrjityin joukko Suomentyömarkkinoilla. Yhteiskunta ei voi samaan aikaan vaatia integroitumista, jos se toisella kädellä estää sen. Tarvitaan siis vahvempaa yhteiskunnallistahuomiota ja rakenteellisia muutoksia. Lakimuutoksiakin mahdollisesti tarvitaan, mutta tärkeintä ovat ruohonjuuritasolla tapahtuvat ihmisten väliset kohtaamiset. Ongelmakohdat täytyy avata ja tehdä näkyviksi, ja toisaalta tuoda näyttävästi esille onnistumisen kokemukset niin romanien kuin työnantajien näkökulmasta. Tähän asennetyöhön tarvitaan myös median valjastamista.

diakinuutiseen_meidantulevaisuus-770x293.jpg

Onnistuneiden oppimiskokemusten puutteesta johtuu, että monen romanin käsitys itsestään oppijana on melko kielteinen. Käsitykseen vaikuttavat opiskeluun liittyvät heikot perusvalmiudet sekä mahdollisesti henkilöhistoriasta nousevat negatiiviset kokemukset koulumaailmassa. Yksi keskeisimmistä huomion aiheista onkin opiskelutaitojen vahvistaminen. Opetuskeskustelut ja mallioppiminen on todettu erittäin hyviksi oppimismetodeiksi vaikeammin työllistyvien ryhmien, kuten romanien, kohdalla. Tärkeää on myös opiskelun henkilökohtaistaminen ja siihen liittyvä huolellinen opiskelijan lähtötilanteen kartoitus. Myös yksilöohjaukseen ja oppimisvalmiuksien vahvistamiseen ennen ammatillisten opintojen alkamista ja niiden aikana on syytä panostaa.

Tuumasta töihin -malli on ainakin kehittämis- ja suunnitteluvaiheessa otettu hyvin vastaa niin viranomaisten, koulutusorganisaatioiden kuin romaniyhteisön toimesta. Erityisen positiiviseksi on koettu se, että malli nousee olemassa olevasta tarpeesta, ja sen pohja on luotettavissa selvityksissä ja tutkimuksissa. Samoin se on saanut hyvää palautetta siitä, että se hyödyntää laajasti jo olemassa olevia mahdollisuuksia koulutusorganisaatioissa sekä työ- ja elin-keinohallinnon toiminnoissa, eikä se siksi ole kohtuuttomia resursseja vaativa kokonaisuus.

Tuumasta töihin -mallin todellinen vaikuttavuus ja onnistuminen voidaan kuitenkin arvioida todellisuudessa vasta silloin, kun ensimmäinen koulutuskokeilu on toteutettu ja nähdään kuinka monta henkilöä aloittaneista opiskelijoista on valmistunut ammatillisesta perustutkinnosta, ja kuinka moni on solminut työsopimuksen tai perustanut yrityksen. Vaikuttavuus tulee myös näkyviin siinä, miten työnantajien mielikuva romaneista on muuttunut koulutuskokeilun aikana. Vaikuttavuutta romaniyhteisössä voidaan arvioida seuraamalla yhteisön reaktioita pilottiopiskelijoiden kokemuksiin; synnyttävätkö ne kenties laajemman innostuksen koulutusmallia kohtaan?

Luomalla mahdollisuuksia Tuumasta töihin -mallin avulla ja haastamalla työnantajia olemaan mahdollisuus, romaneiden työllistyminen voi olla ponnahduslauta sen sijaan, että se olisi kompastuskivi. Kumpaa se on, on meistä kiinni – sinusta ja minusta.

 

 


 

LÄHTEET

 

Anttonen, R. (2009). ”Manne takaraivossa. Ennakkoluulot ja syrjintä suomalaisten romaniyrittäjien kokemana”. Jyväskylä Studies in Business and Economics No: 79.

Finlex. Saatavilla https://www.finlex.fi/fi/

Kantola, A. & Pölkki, M. (2018). Sosiaaliviranomainen ehdotti Leif Hagertille, 29, nimen vaihtamista – Romanien on Suomessa vaikea päästä edes työhaastatteluihin. Helsingin Sanomat. Saatavilla 31.3.2018 https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005623907.html

Kylliäinen, A. (2012) Paksunahkaisuudesta suurisieluisuuteen. Hyveet työssä ja elämässä. Helsinki: Otava.

Oikeusministeriö (2017). Yhdenvertaisuus ja syrjimättömyys (video 4): Hyvä käytäntö - Nevo Tiija. Videon on tuottanut oikeusministeriön Rainbow Rights -hanke, joka on saanut rahoitusta Euroopan Unionin perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuus -ohjelmasta. Saatavilla https://www.youtube.com/watch?v=SVGLHgwfCas

Palkkaisinko romanin? (2011). Opas romanien kouluttajille, koulutuksen järjestäjille ja työvoimaviranomaisille. Työ ja elinkeinoministeriö, ESR valtakunnallinen välityömarkkinat-kehittämishanke.

Rajala, S. & Blomerus, S. (2015). Katsaus aikuisten romanien koulutustaustoihin. Helsinki: Opetushallitus.

Romano Missio ry. Romanikulttuuri. Saatavilla http://www.romanomissio.fi/romanit2.htm

Saastamoinen, A. (2018). Romanivaikuttaja HS:n mielipideosastolla: ”Syrjivätkö työnantajat jo hakemusvaiheessa Lindemaneja?” Iltalehti. Saatavilla 31.3.2018 http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201803292200845679_u0.shtml

Syrjä, H. & Valtakari, M. (2008). Romanien pitkä matka työn markkinoille. Tutkimus romanien työmarkkinoille sijoittumisen edistämisestä. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Työ ja yrittäjyys 22/2008. Saatavilla: http://www.tem.fi/files/20018/TEMJul_22_2008_tyo_ja_yrittajyys.pdf

Vähemmistövaltuutettu (2014). Erilaisena Arjessa – Selvitys Romanien Syrjintäkokemuksista. Julkaisusarja 15. Helsinki: Kopijyvä.

Ärling, M. (2018 a) Romanien työllistyminen - kompastuskivi vai ponnahduslauta? Tuumasta töihin -koulutusmalli ponnahduslautana työllistymiseen. Opinäytetyö YAMK. Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy.

Ärling, M. (2018 b). Kun sukunimi on väärä – miltä tuntuisi, jos lapsesi ei olisi tervetullut mihinkään? Mielipidekirjoitus 29.3.2018. Helsingin Sa-nomat. Saatavilla 31.3.2018 https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005621588.html

 

 

 

 

Nevo tiija – uusi aika pääsi mukaan rakennerahasto-ohjelman v. 2017 vuosiraporttiin innovatiisena hankkeena

rakennerahasto.jpg

Hanke toteuttaa romanipoliittisen ohjelman seurantaraportin edellyttämiä toimenpiteitä. Hankkeen päätavoitteena on, että Suomen romanien osallisuus, hyvinvointi ja yhdenvertaisuus sekä työ- ja toimintakyky ja mahdollisuudet osallistua työelämään ja palveluiden piiriin paranevat. Valtakunnallista hanketta koordinoi Diakonia-ammattikorkeakoulu ja sitä toteutetaan yhteistyössä Helsingin Diakonissalaitoksen säätiön, Helsingin, Vantaan ja Kuopion kaupunkien, Oulun Diakonissalaitoksen, Suomen Romanifoorumi ry:n ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa. Hanke tekee tiivistä yhteistyötä mm. romanien koulutusmahdollisuuksia edistävän valtakunnallisen Tšetanes naal – koulutuspoluilla -ESR-hankkeen kanssa.

Nevo tiija -hankkeessa on erityisesti kiinnitetty huomiota viestintään ja median käyttömahdollisuuksiin. Hanke on ollut mm. järjestämässä runsaasti yleisöä ja julkisuutta saaneita romaniväestölle suunnattuja Mahdollisuuksien päivä – koulutus- ja työllisyysmessuja, ja hankkeessa on tuotettu romanien työllisyys- ja koulutusuria tarkasteleva 12-osainen Uskalla! It’s possible - Unelmista totta -videosarja. Hankkeessa on myös kehitetty tutkimustietoon pohjautuvaa koulutusmallia Tuumasta töihin, jossa on innovatiivista ammatillisen koulutuksen ja opiskeluvalmiuksia tukevan Valma-koulutuksen yhdistäminen sekä työnantajien mukaan ottaminen heti koulutuksen alusta alkaen. Lisäksi hankkeessa on mm. koulutettu kokemusasiantuntijoita sekä toteutettu mentorointia mestari-kisälli-mallia hyödyntäen. 

Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy, Vantaan kaupunki, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Fintiko Romano Forum ry, Oulun Diakonissalaitoksen Säätiö, Helsingin kaupunki, Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö sr. 

Toteutusaika: 1.8.2016 - 31.12.2018

Julkinen rahoitus Toteutusaika: 1.8.2016 - 31.12.2018

Julkinen rahoitus yhteensä: 1 908 813 euroa https://www.eura2014.fi/rrtiepa/projekti.php?projektikoodi=S20831

Isoja haasteita ja paljon mahdollisuuksia

Nevo tiija – uusi aika ja Tsetanes naal ovat Suomen romanien yhdenvertaisuuteen, osallisuuteen ja hyvinvointiin sekä koulutukseen ja työllisyyteen keskittyvät kaksi ESR-kehittämishanketta, jotka toteuttavat romanipoliittisen ohjelman seurantaraportin (2013) edellyttämiä toimenpiteitä. Hankkeiden päätavoitteena on ollut, että romanien osallisuus, hyvinvointi ja yhdenvertaisuus sekä työ- ja toimintakyky ja mahdollisuudet osallistua työelämään ja palveluiden piiriin paranevat. Niin Nevo tiija kuin Tsetanes naalkin ovat ensimmäiset suuret valtakunnalliset 16::sta eri osatoteuttajasta koostuva hankekonsertio. Ensimmäisiksi isoiksi hankekokonaisuuksiksi niissä on paljon opittavaa ja sovellettavaa onnistumisen ja erehtymisen kautta.

17883610_436519880016543_6032518053340186195_n.jpg

Hankkeissa on kokeiltu ja kehitetty paljonkin uusia asioita, joita osatoteuttajat eivät perustyönään tee. Osa nousee suoraan hanketekstissä luvatuista asioista ja tulostavoitteista mutta osa myös hanketekstin ulkopuolelta mutta hankkeessa innovoiduista asioista. Yhteensä sosiaalisia innovaatioita työstettiin malliksi 26 kpl.

Mikä hankkeissa on ollut hyvää?

Hankkeen näkyminen median kautta on ollut erinomaisen hyvää ja monipuolisesti eri medioita hyödyntävää. Median monimuotoisuutta käyttämällä on positiivista romanitietoutta viety eteenpäin kampanjoilla, mainoksilla ja tiedottamisilla sekä positiivisella provosoinnilla. Sisällöillä on vaikutettu sekä yhteiskuntaan että romaniyhteisöönpäin myönteisesti – tämä todentuu mm. saaduista palautteista. Yhteensä mediaosumia oli maksatusjaksolla 20 kattaen kaikki valtakunnalliset päämediat (IS, IL, YLE aamu-tv, MTV3 10-uutiset, HS + muut) joka on merkittävä määrä. Medianäkyvyydessä ja sen herättämässä yleisessä keskustelussa on käsitelty hankkeemme ydinasioita.

Hankkeessa on ollut myös selvästi tekemisen meininki, joka onkin näkynyt toiminta- ja tapahtumarikkaana maksatusjaksona samalla tavalla kuin edelliset maksatusjaksot. Romanien itsensä osallisuus hankkeen tavoitteiden ja toimenpiteiden suunnittelussa, kehittämisessä ja hankkeen toteutuksessa on ollut vahvaa koko hankkeen ajan, vaikka vieläkin enemmän olisi saanut olla mukana. Jo se, että hankkeessa itsessään 26 työntekijästä 17 työntekijää on romanitaustaista, on saavutus. Romanit ovat hankkeen tekemän työn kautta rohkaistuneet, voimaantuneet ja aktivoituneet itse toimijoiksi eikä vain palveluiden käyttäjiksi.

Hankkeen yleistavoitetta romanien yhdenvertaisuuden, osallisuuden ja hyvinvoinnin lisääntymistä on edistetty hankkeen kautta monin eri toimenpiteiden onnistuneesti. Hankkeessa kehitettyjä toimintakonsepteja on otettu käyttöön sekä osatoteuttajien että myös muiden kuin hankkeeseen osallistuneiden tahojen toiminnassa. Jotkut toimintakonseptit, kuten mahdollisuuksien päivä koulutus- ja työllisyysmessut jouduttiin laittamaan hyllylle, vaikka konseptina se olikin hyvä ja sai paljon hyvää aikaiseksi niin koimme kuitenkin, ettei sen vaikuttavuus ollut tarpeeksi kattava ja tulostavoitteita saavuttava. Messujen aikaikkuna ei ollut nyt mutta se voidaan ottaa uudelleen käyttöön myöhemmässä vaiheessa.

Hankkeen toimenpiteisiin, sosiaaliseen kuntoutukseen ja toimintakyvyn edistämistoimiin on ohjautunut hyvin väkeä. Sosiaalisen kuntoutuksen kautta on tuettu syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla kuntoutettavan sosiaalista toimintakykyä ja sosiaalisen vuorovaikutuksen edellytyksiä. Hankkeen toimien kautta työllistyneiden määrä on mitattavissa. Työllistymisen muodot ovat monimuotoiset niin kuin olettaa saattaa. Kuntien toimijoita, viranomaisia ja päättäjiä hankkeen tapahtumiin ja koulutuksiin on osallistunut toista sataa.

Erityisen hyväksi hankkeessa on koettu yhteishenki ja innovatiivisuus. On uskallettu rohkeasti kokeilla erilaisia toimintoja osallisuuden, hyvinvoinnin ja työllisyyden edistämiseksi. Jokainen hankkeen osatoteuttaja on syventänyt kehittämistyötään arvioiden ja myötäillen kentän tarpeita.

Hankkeella on ollut vahva ja selvä vaikutus useaan eri suuntaan (360˚). Hankkeen kautta on kyetty herättämään hyvää, kriittistä ja rakentavaa keskustelua sekä yhteiskunnallisesti että yhteisön sisällä. Hankkeen avulla on tavoitettu varsinaista primaarikohderyhmää hyvin mutta sen ohella myös sekundaariryhmiä.

28471151_582996165368913_4813535403895408443_n.jpg


Mitä haasteita on ollut hankkeissa?

Useissa pohdinnoissa ja keskusteluissa sekä peilatessa hankkeiden tulostavoitteisiin on tullut vahva ajatus, että kohderyhmänämme (työelämän ulkopuolella) olevat romanitaustaiset henkilöt eivät ole omassa kasvussaan tai urakehityksessään vielä siinä vaiheessa, että he näkisivät hankkeiden kautta saadun avun ja hyödyn ajankohtaisuutta tai että sillä olisi selvästi positiivisia vaikutuksia omaan elämäntilanteeseen.

Hankkeen avulla on kylläkin vahvasti vaikutettu romanien työ- ja toimintakykyyn sekä mahdollisuuksiin osallistua työelämään. Mutta näyttänee siltä, että kynnyksien madaltamisista huolimatta työskentelemme vielä liian korkeissa tavoitteissa, kun puhumme työllistymisestä ja osallistumisesta johonkin. Tarvitaan vieläkin enemmän yksilöllisempää kohtaamista ja ns. asiakasrajapinnalle menemistä ja siellä viipymistä. Hanke on pyrkinyt parhaansa mukaan toimimaan tuolla rajapinnalla. Erityisen vaikuttavana toimintana, joka on saanut myös kentältä hyvää palautetta, on ollut teemapäivät. Niiden kautta on päästy vaikuttamaan ja käsittelemään mahdollisia esteitä ja mahdollisuuksia, joita elämään, osallisuuteen ja osallistumiseen sekä kouluttautumiseen ja työllistymiseen liittyy. Mutta niin kuin olettaa saattaa työ on hidasta.

Erityisenä huomiona hankkeen kautta on todettu, että yhteiskuntaan vaikuttamisen sijaan painopiste tulisi olla tällä hetkellä enemmän yhteisöön päin. Hankkeen kautta on tullut vahva luottamus siihen, että yhteiskunnan ovet kyllä saadaan auki. Isompi haaste on, että saadaanko ovesta sisään astujia.

Erityisesti hankkeessa esiin nostettuja haasteita ovat olleet työntekijärekrytoinnit. Vaikka hankkeessamme on positiivista se, että 17/26 työntekijästä on romanikulttuurin asiantuntijoita (romanitaustaisia), niin sen haittapuoli ilmenee ammatillisuuden heikkoutena. Osallistujien saaminen täyttämään osallistujalomakkeita tai kykyviisarilomakkeita on tuottanut isoja haasteita. Kykyviisarin kysymykset sellaisenaan eivät toimi kulttuurisensitiivisestä näkökulmasta.

Aluekohtaisen haasteen on tuonut myös romanitaustaisten viranomaisten vastaisuus Nevo tiija -hanketta kohtaan, joka on ilmennyt vallankäyttönä tai käyttämättömyytenä. Saattanee olla myös niin, että syy on vauhdikkaan hanketyön ja perinteisemmän virkapohjaisen työn yhteensovittamisesta. Syy on kuitenkin kaikissa jäänyt hämärän peittoon. Romaniyhteisössä vaikuttavien henkilöiden hankevastaisuus on myös heijastunut osalle romanikenttää. Tätä vastaisuutta on kuitenkin kyetty purkamaan onnistuneesti tiedottamisen ja viestinnän avulla.

25446024_548285862173277_7730320518158181296_n.jpg

 

Muuta huomioitavaa

Hankkeessa kokonaisvaltainen työote on ollut alusta alkaen ennaltaehkäisevää ja ylisukupolvista syrjäytymiskierrettä katkaisevaa. Hankkeessa on myös tehty systemaattista etsivää työtä kaikkein heikoimmassa asemassa olevien romanien löytämiseksi. Kaikessa toiminnassa on tarkattu kulttuurisensitiivistä lähestymistapaa ottamalla huomioon romanien heterogeeninen monimuotoisuus.

Hankkeessa on kehitetty erilaisia vertaistuen muotoja ja sitä kautta myös vahvistettu romanien omaa toimijuutta sekä asiantuntemuksen käyttöön ottamista sekä hyödynnetty ja vahvistettu romaneiden valmiuksia käyttää erilaisia verkkopalveluita. Hyvänä esimerkkinä vertaistuenmuodosta on hankkeessa koulutetut 14 kokemusasiantuntijaa, joita kunnat, järjestöt ja laitokset voivat hyödyntää. Tätä kautta on haluttu vahvistaa romanien myönteistä näkyvyyttä eri alueilla.

Niin maksatusjaksolla kuin koko hankkeen ajan on myös työskennelty ennakoivasti ja ennaltaehkäisevästi sellaisten ryhmien kuten vankilasta vapautuvien ja päihteiden käyttämisen lopettaneiden kanssa, syrjäytymisvaarassa olevien aikuisten romanien sekä romaninuorten, joilla ei ole koulutusta ja joilla on vaara joutua työelämästä syrjään. Tähän työhön on panostettu erityisesti pääkaupunkiseudulla.

Yhä suurempi osa palveluista siirtyy verkkoon. Hankkeessa onkin vahvistettu romaneiden valmiuksia hyödyntää näitä palveluita. Suurin osa erityisesti hankkeen kohderyhmästä odottaa ja tarvitsee vielä kasvotusten tapahtuvaa palvelua ja ohjausta.

Maksatusjaksolla tuotettiin romaneista tehtyihin selvityksiin ja tutkimuksiin pohjautuva toimintakykyä ja työllisyyttä edistävä koulutusmalli intersubjektiivisesti romanien ja eri alojen asiantuntijoiden kanssa. Mallista tuotettiin myös ylempi korkeakoulutasoinen opinnäytetyö hankkeelle. Opinnäytetyössä tuodaan myös esille kootusti romanien osallisuuteen, syrjäytymiseen sekä työllisyyteen vaikuttavat tekijät. Opinnäytetyö on luettavissa: https://www.theseus.fi/handle/10024/145076

Hankkeessa on tuettu tarpeen mukaan romanien yrittäjyyttä yhtenä työllistymisen mahdollisuutena mutta se ei ole yltänyt sellaisiin tavoitteisiin kuin toimintasuunnitelmassa sille asetettiin. Hankkeen avulla kaksi erilaista yritystä on kuitenkin polkaistu käyntiin. Toinen catering-alalle ja toinen kiinteistöhuoltoalalle.

Romaniyhteisön sisälle on vaikutettu jokaisen osatoteuttajan tekemän henkilökohtaisen työn kautta mutta aivan erityisesti Teemapäivät konseptin kautta. Teemapäivillä on strukturoitujen keskustelujen aiheiksi nostettu esiin mm. asenteet, arvot, voimaantuminen uhriutumisen sijaan sekä parisuhteen ja perheen hyvinvointi. Teemapäivät-konseptilla on tavoitettu valtakunnallisesti romaneja ympäri suomea. Teemapäivät on koettu myös tärkeimmäksi keinoksi vaikuttaa romaniyhteisön muutokseen ja osallisuuden lisäämiseksi.

Erilaisten viranomais- ja opiskelijavalmennuksien (koulutuspäivien) kautta on kyetty vaikuttamaan työllisyys-, sosiaali- ja terveys- ja ohjauspalveluiden kehittymiseen sekä asenteisiin sekä romaniasiakkaita että muita vähemmistöasiakkaita kohtaan. Saadut palautteet ovat olleet 99% positiivisia. Pidettyjen valmennus/koulutuspäivien, kuten Monimuotoinen Suomi – työpaja romanikulttuurista ja Kotimaani ompi Suomi – Romanit 500 vuotta 100-vuotisessa suomessa on voitu vaikuttaa laajasti eri puolella Suomea useiden eri alojen viranomaisiin ja tuleviin työntekijöihin. Erityinen lähestymiskulma on ollut tilaisuuksissa hyvä asiakaskohtaaminen, enemmän samanlaista kuin erilaista sekä kulttuurista nousevat hyveet työelämän käyttöön.

Hankkeessa toteutetun avoimen tiedottamisen ja viestinnän kautta uskotaan, että romaniväestöllä on aikaisempaa tietoisempi ymmärrys Nevo tiija -hankkeesta, yhteiskunnan palveluista sekä niiden saavutettavuudesta ja vaikutuksesta omaan elämään kuin myös eri palveluiden sisällöistä ja käyttömahdollisuuksista. Romaniväestön luottamusta on vahvistettu yhteiskunnallisiin palveluihin.

Hankkeessa on tehty laajaa ja monipuolista yhteistyötä erilaisten romanijärjestöjen ja -yhdistysten, oppilaitosten, kuntien ja valtakunnallisten laitosten kesken niin paikallisesti kuin valtakunnallisesti.

Näemme myös, että romaniasioiden osaaminen on levinnyt keskushallintotasolle asti. Joidenkin asioiden kohdalla paremmin ja joidenkin asioiden kohdalla tarvitaan vielä petrausta.

401.JPG

 

Tilastotietoja koko hanke ajalla 1.8.2016–1.9.2018:

Kohderyhmän asiakastapaamiset 2049
Kohderyhmän puhelin/some/e-mail kontaktit  9236
Työ- ja opiskelupaikkailmoituksia (FB) 675
Yhteistyötahojen tapaaminen 302
Yhteistyötahojen sähköpostikontaktit 629
Yhteistyötahojen puhelin/ some kontaktit 519
Viranomaistapaamiset 133
Seminaarit/Koulutustilaisuudet krt. 143
Viranomaisten sähköpostikontaktit 286

Aikuisperuskoulu 11
Jatko-opiskelemaan lähteneet 42
Työllistyneiden kokonaismäärä 103
- josta oppisopimuksia 10
Yrityksen/toiminimen perustaneita 6
Työkokeilijat 19
Mentorointiohjelma - työllisyyttä edistävä 12

Osallistujia saavutettu hankkeen alusta 483/625
- joista naisia 298/403
- epäselviä 13
THL:n tutkimukseen osallistuneita hankkeen alusta n.280/300/1000

Someseuraajia Romanien osallisuus -sivuilla 1260
Sivuja katsottu koko hankkeen aikana 700 732

20882397_498722143796316_2022629227504292188_n.jpg



 

 

Unelmista totta -videosarja nyt YouTubessa!

Uusi videosarja esittelee romanitaustaisia oman elämänsä onnistujia. Julkaisemme syksyn 2017 aikana 12 videota, joiden päähenkilöistä jokainen on saavuttanut unelmansa. Kaikki on mahdollista!

RositaM.jpg
Rosita Mäntyniemi kertoo tarinansa sarjan videossa "Kohti musiikkipedagogin uraa".


Videoita julkaistaan noin kaksi videota viikossa. Katso tähänastiset videot hankkeen YouTube-soittolistalta.

FBcover_uskalla.png

Lehdistötiedote 23.10.2017 Enemmän yhteistä kuin erilaista – valtakunnallinen romani-infokiertue käynnistyi

​Kuudelle paikkakunnalle ulottuva infokiertue romanikulttuurista sekä romanien koulutus- ja työllisyyspoluista käynnistyy tänään Tampereelta. Kiertue huipentuu Oulussa 2.11. järjestettäviin Mahdollisuuksien päivä -koulutus- ja työllisyysmessuihin sekä Mustalaismusiikin virtuoosit -konserttiin. Muita paikkakuntia kiertueella ovat Kajaani, Jyväskylä, Kuopio ja Vantaa.

naisia.jpg

Tässä mittakaavassa ensimmäistä kertaa Suomessa toteutettava infokiertue tavoittaa kiertuepaikkakuntien romaniperheitä, koululaisia, opiskelijoita ja viranomaisia. Tavoitteena on esitellä, kuinka Suomessa 500 vuotta eläneen kansanosan ja pääväestön kulttuureissa on lukematon määrä yhtymäkohtia sekä yhteistä historiaa. Samalla on tarkoitus tukea romanien koulutus- ja työllisyyspolkuja.

Koululaisten ja opiskelijoiden lisäksi kiertueella tavoitellaan myös romaniperheitä paikallisten romaniyhdistysten kautta.

Viranomaistapaamisissa etsitään yhdessä työvälineitä monikulttuurisuuden kohtaamiseen asiakastyössä ja pureudutaan työstä nouseviin monimuotoisuuden mahdollisuuksiin ja haasteisiin.

- On ollut ilo huomata, kuinka mielellään koulut ja oppilaitokset sekä ohjaus- ja palvelutyötä tekevät ovat halunneet ottaa työpajakoulutuksemme vastaan eri paikkakunnilla. Näyttää siltä, että olemme osuneet tarpeeseen, toteaa projektipäällikkö Mertsi Ärling Diakista.

Koulujen ja oppilaitosten työpajat on tarkoitettu peruskoulun yhdeksäsluokkalaisille ja ensimmäisen vuoden opiskelijoille toisella asteella.

- Toivon, että oppilaat ja opiskelijat osallistuvat keskusteluun, uskaltautuvat kysymään ja löytävät kulttuurin takaa ihmisen inhimillisine piirteineen, toteaa asiantuntija Satu Blomerus Opetushallituksesta.

Mahdollisuuksien päivä Oulussa

Infokiertue huipentuu 2.11.2017 Ouluun, jossa järjestetään Pohjois-Suomen ensimmäiset Mahdollisuuksien päivä – koulutus- ja työllisyysmessut romaneille. Messuilla esittäytyy runsaasti eri oppilaitosten, työnantajien ja hyvinvointijärjestöjen edustajia. Päivän aikana paikalliset romanit kertovat omia onnistumisen tarinoita (Pohjankartanon koulu klo 13–16, vapaa pääsy).

Päivätapahtuman jälkeen sukelletaan Mustalaismusiikin virtuoosien konserttiin, kun yli 10 soittajan orkesteri valloittaa estradin Pohjankartanon auditoriossa klo 19. Konserttiin on vapaa pääsy.

- Mustalaismusiikki on maailmanlaajuisesti tunnettua. Tuomalla estradille mustalaismusiikin virtuoosit tarjoamme oululaisille jotain ainutlaatuista. Taiteiden ja kulttuurin vaikutus ihmisen kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille on tutkitusti kiistaton, toteaa läänintaitelija Mertsi Lindgren Taiteen edistämiskeskuksesta.

Syksyn infokiertue, Oulun messut ja konsertti ovat useiden toimijoiden yhteistyön tulosta. Diakin koordinoimat, Euroopan sosiaalirahaston tukea saavat Nevo tiija ja Tšetanes naal -hankkeet ovat mukana toteuttamassa tapahtumakokonaisuutta. Muita päätoteuttajia ovat Opetushallitus, Taiteen edistämiskeskus, Oulun kaupunki ja lukuisat romanijärjestöt ja -toimijat.

Lue koko lehdistötiedote

Lehdistötiedote 16.11.2016: Ensimmäiset valtakunnalliset romanimessut Helsingissä

Romanien työllisyys- ja koulutusmessut kokoavat romaniväestöä Helsinkiin 23.11.2016

Suomen romanien ura- ja koulutustasoa pyritään nostamaan laajalla hanketyöllä

Valtakunnalliset romanien koulutus- ja työllisyysmessut järjestetään 23.11.2016 klo 13–18 Diakonia-ammattikorkeakoulussa (Kyläsaarenkuja 2, Helsinki). Mahdollisuuksien päivä on ensimmäinen romaniväestölle suunnattu valtakunnallinen uratapahtuma Suomessa. Tilaisuuteen on vapaa pääsy, ja toivotamme myös median edustajat tervetulleiksi tapahtumaan. Tilaisuuden järjestävät Diakin hallinnoimat romanihankkeet, jotka pyrkivät romaniväestön koulutus- ja työllisyystason parantamiseen.

Mahdollisuuksien päivään on kutsuttu laajalti mukaan romaniväestöä, ja tietoa koulutus- ja uramahdollisuuksista on kertomassa lukuisat kouluttaja- ja työnantajatahot. Päivän paneelissa klo 14.30 kysytään, mikä on romanin paikka työ- ja opiskelumarkkinoilla. Paneelissa on mukana oppilaitoksen, työnantajan, romanijärjestön ja viranomaiskentän edustajia sekä kokemusasiantuntija. Paneelin puheenjohtajana toimii Janita Nyman Suomen Romaniyhdistyksestä.

Messujen viihteestä vastaavat romanitaiteilijat, kuten kitaravirtuoosi Viki Baltzar ja Gypsy Rythm, Tummat soundit -lauluryhmä sekä Gypsy Legion -taistelulajiryhmä.

- Hyvän musiikin ja purtavan lisäksi messuilla halutaan ohjata ja tukea messukävijöitä kohti unelmiaan laajan yhteistyöverkoston avulla ja luoda henkilökohtaisia polkuja niin koulutuksen kuin mahdollisen työn saannin suhteen. Nyt halutaan antaa unelmille siivet, kertoo Nevo tiija -hankkeen projektipäällikkö Mertsi Ärling Diakista.

Uusi aika romaniväestölle

Messut ovat juuri rahoituspäätöksensä STM:stä saaneen Nevo tiija – uusi aika -hankkeen ja Tšetanes naal – koulutuspoluilla - hankkeen työstämä tapahtuma, jossa hankkeet esittäytyvät ensi kertaa kohderyhmilleen. Päätavoite kolmevuotisilla ESR-hankkeilla on Suomen romaneiden aseman parantaminen työ- ja koulutusmarkkinoilla. Tavoitteena on myös vaikuttaa romanien yhdenvertaisuuteen, osallisuuteen ja hyvinvointiin laajemminkin.

- Hyväkään koulutus ei takaa romanitaustaiselle henkilölle työpaikkaa etnisen taustansa takia – itsellänikin on tästä hyvin tuore kokemus. Nyt on kuitenkin aika nostaa pää pystyyn ja uskoa, että nyt on tullut romanien vuoro, Ärling toteaa.

Hankeyhteistyössä on mukana lukuisia osatoteuttajia kunnista oppilaitoksiin. Romanijärjestöjen tuki on tärkeää arvokeskustelun herättäjänä ja kentän oman äänen mahdollistajana.

- Romanijärjestöjen kattojärjestö Suomen Romanifoorumi haluaa kannustaa romaniväestöä muun muassa sisäiseen arvokeskusteluun kouluttautumisen ja osallisuuden tärkeydestä. Haluamme toimia myös sillanrakentajina romaniväestön ja työnantajien välillä, sanoo Romanifoorumin toiminnanjohtaja Allan Armas Lindberg.

Uunituoreen Nevo tiija -hankkeen kanssa saumattomassa yhteistyössä toimii koulutuksen näkökulmaan keskittyvä Tšetanes naal, joka on saanut rahoituspäätöksen aiemmin tänä vuonna OKM:ltä. Romanien koulutustaso on noussut huimasti viime vuosikymmeninä, mutta esimerkiksi korkeakoulutukseen jatkaa edelleen harva.

- On hienoa, että voimme yhdessä kehittää toimivia polkuja eri koulutusasteilta toisille siirtyville romaneille. Samalla tuomme koulutuskysymysten parissa työskentelevien ja suuren yleisön ulottuville esimerkkejä, jotka monipuolistavat vallitsevaa kuvaa romanikulttuurista, toteaa Tšetanes naal -hankkeen projektipäällikkö Sari Hammar Diakista.

FAKTAA

  • Nevo tiija – uusi aika ja Tšetanes naal – koulutuspoluilla -hankkeet ovat valtakunnallisia ESR-hankkeita, joita hallinnoi Diakonia-ammattikorkeakoulu.
  • Hankkeilla pyritään Suomen romaniväestön koulutus- ja työllisyystason parantamiseen sekä yhteiskunnallisen osallisuuden lisäämiseen.
  • Hankkeiden yhteisbudjetti on noin 3 miljoonaa euroa.
  • Hankkeiden toiminta-aika on vuoden 2018 loppuun.
  • Nevo tiija -hankkeen kotimaisena rahoittajana toimii STM, ja Tšetanes naal -hankkeen rahoittajana toimii OKM ja Pohjois-Pohjanmaan ELY.
  • Osatoteuttajia on yli 10, joita on ympäri Suomea:

Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö, Helsingin, Tampereen, Salon ja Vantaan kaupungit, KRIS Etelä-Suomi, Otavan opisto, Oulun Diakonissalaitos, Seurakuntaopisto, Suomen Romanifoorumi ry ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Kuopion kaupunki/ViaDia on mukana hankkeessa osarahoittajana ja yhteistyötahona.

Hankkeet tekevät yhteistyötä romaniasiain neuvottelukuntien ja romaniyhdistysten kanssa niin paikallisesti kuin valtakunnallisestikin.

Lue koko tiedote
ePressissä

Romanit halutaan opin tielle

Diakonia-ammattikorkeakoulu aloittaa valtakunnalliset toimet romaniväestön koulutustason parantamiseksi. Samalla halutaan kohentaa romanien yhteiskunnallista osallisuutta ja yhdenvertaisuutta. Hankeyhteistyössä on mukana kuntia, kaupunkeja, oppilaitoksia ja romanijärjestöjä eri puolilta Suomea. (Tiedote, julkaistu 23.3.2016)

93310911b5371b48_800x800ar.jpg
Ramona Grönstrand ja Tanja Lindgren osallistuivat tänään Romanikulttuurin ohjaajien päivään Kuopiossa. Koulutuspolkuja sujuvoitetaan myös juuri alkaneessa Diakin koordinoimassa Tšetanes naal - koulutuspoluilla -hankkeessa. Kuva: Sanna Lindberg

Suomen romanien koulunkäynti loppuu edelleen muuta väestöä aiemmin. Peruskoulun päättötodistuksen saa jo valtaosa romaninuorista, mutta vain osa jatkaa peruskoulun jälkeen ammatilliseen koulutukseen. Lukioon jatkaa sitäkin harvempi, ja korkeakoulutus on romanien keskuudessa edelleen harvinaista. Osalta peruskoulu jää kesken tai arvosanat voivat olla niin heikkoja, ettei jatkaminen toisen asteen koulutukseen onnistu.

- Motivaation ja malliesimerkkien puute ovat tyypillisiä syitä romanien koulun keskeyttämiseen opetushallituksen selvityksen mukaan. Lisäksi perhe perustetaan romaniyhteisössä usein aikaisin, mikä siirtää koulunkäyntiä myöhemmäksi. Monella on uusi herääminen ja polttava tarve noin 30-vuotiaana päästä opiskelemaan, mikä on sinänsä hieno asia, pohtii verkostokoordinaattori Sanna Lindberg Suomen Romanifoorumista.

Nyt käynnistyneellä, valtakunnallisella Tšetanes naal – koulutuspoluilla -hankkeella halutaan kääntää romanien koulutusurat nousuun ja samalla edistää romanien yhteiskunnallista asemaa. Koulutusuralta putoaminen lisää huomattavasti syrjäytymisriskiä ja se on myös keskeinen romanien työllistymisen este.

- Haluamme edistää korkeakoulutuksessa aliedustettuja ryhmien mahdollisuuksia. Tähtäämme siihen, että romaneilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet opinnoissa etenemiseen ja siirtymiseen koulutusuralla eteenpäin aina korkeakoulutukseen asti, sanoo Diakin vararehtori Pirjo Hakala .

Tietoa romanikulttuurista

Romanifoorumin toiminnanjohtaja Allan Armas Lindberg ei kaipaa romaneille erityiskohtelua tai suuria muutoksia olemassa oleviin järjestelmiin. Kulttuurisensitiivistä näkemystä kylläkin. Tähän hankkeessa pyritään tiedotuksen kautta.

- Suomessa on vallalla hyvin monokulttuurinen tapa kohdata asioita ja ihmisiä. On tärkeää, että viranomaisilla ja kouluttajilla on taustatietoa, jonka valossa kohdata romaneja työssään, Lindberg pohtii.

Erityisesti koulutusten nivel- ja siirtymävaiheisiin tarvitaan myös konkreettisia toimia ja tukea, jotta koulutusurat eivät katkea. Nuorille sopivia vertaistoiminnan ja yhteisöllisen oppimisen muotoja kehitetään hankkeessa. Yhtenä ratkaisuna Pirjo Hakala mainitsee tukipajat.

- Pajat ovat yksi ratkaisu kirjallisten tehtävien vaikeuksiin, joita romaniväestöllä on havaittu, ja pajoissa tuetaan myös esimerkiksi modernien oppimisvälineiden haltuunottoa ja monimuotokoulutuksessa opiskelua, Hakala kertoo.

Osaksi yhteiskuntaa

Toiminnanjohtaja Allan Armas Lindberg pitää erittäin tärkeänä sitä, että hankkeeseen rekrytoidaan romanitaustaisia henkilöitä.

- Ymmärrys ja luottamus löytyy näin paljon helpommin ja tuloksia saadaan aikaan. Esimerkki puhuu puolestaan – romani voi työllistyä. Liian usein nuoret romanit eivät onnistu saamaan edes harjoittelupaikkaa opinnoissaan. Ennakkoluulot puolin ja toisin hidastavat asioita, pohtii Lindberg.

Hanketta on rakennettu tiiviissä yhteistyössä toimijoiden ja kohderyhmän kanssa, minkä Lindberg kokee suurena voimavarana.

- Olemme yhdessä rakentamassa tätä maailmaa. Enää ei voi jäädä menneeseen, sillä mahdollisuuksia on kyllä olemassa, ja me haluamme olla kertomassa niistä.