Tšetanes naal – koulutuspoluilla- ja Nevo tiija – uusi aika -hankkeet ovat
tiiviissä yhteistyössä vuosina 2016–2018 toimineita ESR-rahoitteisia,
valtakunnallisia kehittämishankkeita. Diakonia-ammattikorkeakoulun
hallinnoimissa hankkeissa on tuettu Suomen romanien mahdollisuuksia
kouluttautua ja päästä mukaan työelämään monenlaisin toimin. Lisäksi
hankkeissa on edistetty laajemminkin romanien osallisuutta, hyvinvointia ja
yhdenvertaisuutta. Mukana työssä on ollut lukuisia kuntia, kaupunkeja, oppilaitoksia
ja romanijärjestöjä eri puolilta Suomea. Euroopan sosiaalirahaston rahoittamien
hankkeiden kansallisena rahoittajatahona Nevo tiijassa on toiminut
sosiaali- ja terveysministeriö (STM) ja Tšetanes naalissa opetus- ja kulttuuriministeriö
(OKM).

Tšetanes naal – koulutuspoluilla -hankkeessa on madallettu kynnystä hakeutua
koulutukseen ja sujuvoitettu opintoja niiden kuluessa ja etenkin nivelvaiheissa
koulutusasteelta toiselle. Oppilaitosten henkilöstölle ja viranomaisille on tarjottu
myös tietoa romanikulttuurista. Nevo tiija – uusi aika -hanke puolestaan on pureutunut
romanien osallisuuden ja yhdenvertaisuuden sekä työllisyyteen liittyviin
kysymyksiin tarjoten koulutusta, tukea ja ohjausta romaneille, yrittäjille, palveluntuottajille,
viranomaisille ja päättäjille.

Lisäksi hankkeissa on tehty merkittävää vaikuttamistyötä niin romaniyhteisöön
kuin pääväestönkin suuntaan. Yhteistyön onnistuminen kiteytyy useissa
kirjoituksissa molemminpuolisen luottamuksen rakentumiseen romaniyhteisön
ja pääväestön välillä. Romanitaustaisten työntekijöiden mukanaolo koettiin yhteistyötä
rakentavaksi, välttämättömäksi tekijäksi.

Hanketyöllä on saavutettu konkreettisia tuloksia: kymmeniä päättötodistuksia,
henkilökohtaisia havahtumisia oman tulevaisuuden mahdollisuuksista, alempien
ja ylempien korkeakoulujen opinnäytteitä, yli 100 työllistymistapausta sekä
ihmisenä kasvamista. Hankkeissa on otettu huomioon myös yhteiskunnan laidalla
olevat romanit, jotka olivat ajautuneet vankila- ja päihdekierteeseen sekä usein
myös oman yhteisönsä ulkopuolelle.

Tässä julkaisussa kuvataan valtakunnallisten hankkeiden toimintaa etenkin
osatoteuttajien silmin heidän omasta asiantuntijuudestaan käsin. Romanien osallisuus
on ollut kantava teema molemmissa hankkeissa, ja hankkeiden romanitaustaisten
työntekijöiden ääni kuuluu vahvasti myös hankkeen loppujulkaisussa.
Hankekokonaisuudessa on luotu 25 sosiaalista innovaatiota eli mallinnusta, joissa
kuvataan taulukkomuodossa toimiviksi havaittuja romanityön hyviä käytäntöjä.
Mallinnukset on esitetty tämän julkaisun liitteinä.

Aiemmissa selvityksissä romanien opiskeluun liittyviksi esteiksi on nostettu
esimerkiksi talousasiat, varhain perustettu perhe, heikot opiskelutaidot, huonot
kokemukset koulumaailmasta sekä syrjintä työnhakutilanteissa. Hanketyössä
esiin tulleet kokemukset vahvistavat aiempia havaintoja. Toisaalta romaniyhteisö
näyttäytyy hyvin heterogeenisenä näennäisestä yhtenäiskulttuurista huolimatta.
Koulutustarinoita löytyy yliopistotasolle saakka, ja yhteisö arvostaa koulutusta.
Omaan oppijuuteen ja täysivaltaiseen kansalaisuuteen herääminen yksilötasolla,
yhteisön avainhenkilöiden positiivinen esimerkki ja toisaalta yhteiskunnan avartuminen
ja syrjivien rakenteiden purkaminen ovat tämän julkaisun kirjoitusten
mukaan avainasemassa romanien osallisuuden paranemiseen jatkossakin.

Asiasanat: romanit, koulutus, työelämä, tukeminen, osallisuus, yhdenvertaisuus