Nevo tiija – uusi aika ja Tsetanes naal ovat Suomen romanien yhdenvertaisuuteen, osallisuuteen ja hyvinvointiin sekä koulutukseen ja työllisyyteen keskittyvät kaksi ESR-kehittämishanketta, jotka toteuttavat romanipoliittisen ohjelman seurantaraportin (2013) edellyttämiä toimenpiteitä. Hankkeiden päätavoitteena on ollut, että romanien osallisuus, hyvinvointi ja yhdenvertaisuus sekä työ- ja toimintakyky ja mahdollisuudet osallistua työelämään ja palveluiden piiriin paranevat. Niin Nevo tiija kuin Tsetanes naalkin ovat ensimmäiset suuret valtakunnalliset 16::sta eri osatoteuttajasta koostuva hankekonsertio. Ensimmäisiksi isoiksi hankekokonaisuuksiksi niissä on paljon opittavaa ja sovellettavaa onnistumisen ja erehtymisen kautta.

Hankkeissa on kokeiltu ja kehitetty paljonkin uusia asioita, joita osatoteuttajat eivät perustyönään tee. Osa nousee suoraan hanketekstissä luvatuista asioista ja tulostavoitteista mutta osa myös hanketekstin ulkopuolelta mutta hankkeessa innovoiduista asioista. Yhteensä sosiaalisia innovaatioita työstettiin malliksi 26 kpl.

Mikä hankkeissa on ollut hyvää?

Hankkeen näkyminen median kautta on ollut erinomaisen hyvää ja monipuolisesti eri medioita hyödyntävää. Median monimuotoisuutta käyttämällä on positiivista romanitietoutta viety eteenpäin kampanjoilla, mainoksilla ja tiedottamisilla sekä positiivisella provosoinnilla. Sisällöillä on vaikutettu sekä yhteiskuntaan että romaniyhteisöönpäin myönteisesti – tämä todentuu mm. saaduista palautteista. Yhteensä mediaosumia oli maksatusjaksolla 20 kattaen kaikki valtakunnalliset päämediat (IS, IL, YLE aamu-tv, MTV3 10-uutiset, HS + muut) joka on merkittävä määrä. Medianäkyvyydessä ja sen herättämässä yleisessä keskustelussa on käsitelty hankkeemme ydinasioita.

Hankkeessa on ollut myös selvästi tekemisen meininki, joka onkin näkynyt toiminta- ja tapahtumarikkaana maksatusjaksona samalla tavalla kuin edelliset maksatusjaksot. Romanien itsensä osallisuus hankkeen tavoitteiden ja toimenpiteiden suunnittelussa, kehittämisessä ja hankkeen toteutuksessa on ollut vahvaa koko hankkeen ajan, vaikka vieläkin enemmän olisi saanut olla mukana. Jo se, että hankkeessa itsessään 26 työntekijästä 17 työntekijää on romanitaustaista, on saavutus. Romanit ovat hankkeen tekemän työn kautta rohkaistuneet, voimaantuneet ja aktivoituneet itse toimijoiksi eikä vain palveluiden käyttäjiksi.

Hankkeen yleistavoitetta romanien yhdenvertaisuuden, osallisuuden ja hyvinvoinnin lisääntymistä on edistetty hankkeen kautta monin eri toimenpiteiden onnistuneesti. Hankkeessa kehitettyjä toimintakonsepteja on otettu käyttöön sekä osatoteuttajien että myös muiden kuin hankkeeseen osallistuneiden tahojen toiminnassa. Jotkut toimintakonseptit, kuten mahdollisuuksien päivä koulutus- ja työllisyysmessut jouduttiin laittamaan hyllylle, vaikka konseptina se olikin hyvä ja sai paljon hyvää aikaiseksi niin koimme kuitenkin, ettei sen vaikuttavuus ollut tarpeeksi kattava ja tulostavoitteita saavuttava. Messujen aikaikkuna ei ollut nyt mutta se voidaan ottaa uudelleen käyttöön myöhemmässä vaiheessa.

Hankkeen toimenpiteisiin, sosiaaliseen kuntoutukseen ja toimintakyvyn edistämistoimiin on ohjautunut hyvin väkeä. Sosiaalisen kuntoutuksen kautta on tuettu syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla kuntoutettavan sosiaalista toimintakykyä ja sosiaalisen vuorovaikutuksen edellytyksiä. Hankkeen toimien kautta työllistyneiden määrä on mitattavissa. Työllistymisen muodot ovat monimuotoiset niin kuin olettaa saattaa. Kuntien toimijoita, viranomaisia ja päättäjiä hankkeen tapahtumiin ja koulutuksiin on osallistunut toista sataa.

Erityisen hyväksi hankkeessa on koettu yhteishenki ja innovatiivisuus. On uskallettu rohkeasti kokeilla erilaisia toimintoja osallisuuden, hyvinvoinnin ja työllisyyden edistämiseksi. Jokainen hankkeen osatoteuttaja on syventänyt kehittämistyötään arvioiden ja myötäillen kentän tarpeita.

Hankkeella on ollut vahva ja selvä vaikutus useaan eri suuntaan (360˚). Hankkeen kautta on kyetty herättämään hyvää, kriittistä ja rakentavaa keskustelua sekä yhteiskunnallisesti että yhteisön sisällä. Hankkeen avulla on tavoitettu varsinaista primaarikohderyhmää hyvin mutta sen ohella myös sekundaariryhmiä.

Mitä haasteita on ollut hankkeissa?

Useissa pohdinnoissa ja keskusteluissa sekä peilatessa hankkeiden tulostavoitteisiin on tullut vahva ajatus, että kohderyhmänämme (työelämän ulkopuolella) olevat romanitaustaiset henkilöt eivät ole omassa kasvussaan tai urakehityksessään vielä siinä vaiheessa, että he näkisivät hankkeiden kautta saadun avun ja hyödyn ajankohtaisuutta tai että sillä olisi selvästi positiivisia vaikutuksia omaan elämäntilanteeseen.

Hankkeen avulla on kylläkin vahvasti vaikutettu romanien työ- ja toimintakykyyn sekä mahdollisuuksiin osallistua työelämään. Mutta näyttänee siltä, että kynnyksien madaltamisista huolimatta työskentelemme vielä liian korkeissa tavoitteissa, kun puhumme työllistymisestä ja osallistumisesta johonkin. Tarvitaan vieläkin enemmän yksilöllisempää kohtaamista ja ns. asiakasrajapinnalle menemistä ja siellä viipymistä. Hanke on pyrkinyt parhaansa mukaan toimimaan tuolla rajapinnalla. Erityisen vaikuttavana toimintana, joka on saanut myös kentältä hyvää palautetta, on ollut teemapäivät. Niiden kautta on päästy vaikuttamaan ja käsittelemään mahdollisia esteitä ja mahdollisuuksia, joita elämään, osallisuuteen ja osallistumiseen sekä kouluttautumiseen ja työllistymiseen liittyy. Mutta niin kuin olettaa saattaa työ on hidasta.

Erityisenä huomiona hankkeen kautta on todettu, että yhteiskuntaan vaikuttamisen sijaan painopiste tulisi olla tällä hetkellä enemmän yhteisöön päin. Hankkeen kautta on tullut vahva luottamus siihen, että yhteiskunnan ovet kyllä saadaan auki. Isompi haaste on, että saadaanko ovesta sisään astujia.

Erityisesti hankkeessa esiin nostettuja haasteita ovat olleet työntekijärekrytoinnit. Vaikka hankkeessamme on positiivista se, että 17/26 työntekijästä on romanikulttuurin asiantuntijoita (romanitaustaisia), niin sen haittapuoli ilmenee ammatillisuuden heikkoutena. Osallistujien saaminen täyttämään osallistujalomakkeita tai kykyviisarilomakkeita on tuottanut isoja haasteita. Kykyviisarin kysymykset sellaisenaan eivät toimi kulttuurisensitiivisestä näkökulmasta.

Aluekohtaisen haasteen on tuonut myös romanitaustaisten viranomaisten vastaisuus Nevo tiija -hanketta kohtaan, joka on ilmennyt vallankäyttönä tai käyttämättömyytenä. Saattanee olla myös niin, että syy on vauhdikkaan hanketyön ja perinteisemmän virkapohjaisen työn yhteensovittamisesta. Syy on kuitenkin kaikissa jäänyt hämärän peittoon. Romaniyhteisössä vaikuttavien henkilöiden hankevastaisuus on myös heijastunut osalle romanikenttää. Tätä vastaisuutta on kuitenkin kyetty purkamaan onnistuneesti tiedottamisen ja viestinnän avulla.

 

Muuta huomioitavaa

Hankkeessa kokonaisvaltainen työote on ollut alusta alkaen ennaltaehkäisevää ja ylisukupolvista syrjäytymiskierrettä katkaisevaa. Hankkeessa on myös tehty systemaattista etsivää työtä kaikkein heikoimmassa asemassa olevien romanien löytämiseksi. Kaikessa toiminnassa on tarkattu kulttuurisensitiivistä lähestymistapaa ottamalla huomioon romanien heterogeeninen monimuotoisuus.

Hankkeessa on kehitetty erilaisia vertaistuen muotoja ja sitä kautta myös vahvistettu romanien omaa toimijuutta sekä asiantuntemuksen käyttöön ottamista sekä hyödynnetty ja vahvistettu romaneiden valmiuksia käyttää erilaisia verkkopalveluita. Hyvänä esimerkkinä vertaistuenmuodosta on hankkeessa koulutetut 14 kokemusasiantuntijaa, joita kunnat, järjestöt ja laitokset voivat hyödyntää. Tätä kautta on haluttu vahvistaa romanien myönteistä näkyvyyttä eri alueilla.

Niin maksatusjaksolla kuin koko hankkeen ajan on myös työskennelty ennakoivasti ja ennaltaehkäisevästi sellaisten ryhmien kuten vankilasta vapautuvien ja päihteiden käyttämisen lopettaneiden kanssa, syrjäytymisvaarassa olevien aikuisten romanien sekä romaninuorten, joilla ei ole koulutusta ja joilla on vaara joutua työelämästä syrjään. Tähän työhön on panostettu erityisesti pääkaupunkiseudulla.

Yhä suurempi osa palveluista siirtyy verkkoon. Hankkeessa onkin vahvistettu romaneiden valmiuksia hyödyntää näitä palveluita. Suurin osa erityisesti hankkeen kohderyhmästä odottaa ja tarvitsee vielä kasvotusten tapahtuvaa palvelua ja ohjausta.

Maksatusjaksolla tuotettiin romaneista tehtyihin selvityksiin ja tutkimuksiin pohjautuva toimintakykyä ja työllisyyttä edistävä koulutusmalli intersubjektiivisesti romanien ja eri alojen asiantuntijoiden kanssa. Mallista tuotettiin myös ylempi korkeakoulutasoinen opinnäytetyö hankkeelle. Opinnäytetyössä tuodaan myös esille kootusti romanien osallisuuteen, syrjäytymiseen sekä työllisyyteen vaikuttavat tekijät. Opinnäytetyö on luettavissa: https://www.theseus.fi/handle/10024/145076

Hankkeessa on tuettu tarpeen mukaan romanien yrittäjyyttä yhtenä työllistymisen mahdollisuutena mutta se ei ole yltänyt sellaisiin tavoitteisiin kuin toimintasuunnitelmassa sille asetettiin. Hankkeen avulla kaksi erilaista yritystä on kuitenkin polkaistu käyntiin. Toinen catering-alalle ja toinen kiinteistöhuoltoalalle.

Romaniyhteisön sisälle on vaikutettu jokaisen osatoteuttajan tekemän henkilökohtaisen työn kautta mutta aivan erityisesti Teemapäivät konseptin kautta. Teemapäivillä on strukturoitujen keskustelujen aiheiksi nostettu esiin mm. asenteet, arvot, voimaantuminen uhriutumisen sijaan sekä parisuhteen ja perheen hyvinvointi. Teemapäivät-konseptilla on tavoitettu valtakunnallisesti romaneja ympäri suomea. Teemapäivät on koettu myös tärkeimmäksi keinoksi vaikuttaa romaniyhteisön muutokseen ja osallisuuden lisäämiseksi.

Erilaisten viranomais- ja opiskelijavalmennuksien (koulutuspäivien) kautta on kyetty vaikuttamaan työllisyys-, sosiaali- ja terveys- ja ohjauspalveluiden kehittymiseen sekä asenteisiin sekä romaniasiakkaita että muita vähemmistöasiakkaita kohtaan. Saadut palautteet ovat olleet 99% positiivisia. Pidettyjen valmennus/koulutuspäivien, kuten Monimuotoinen Suomi – työpaja romanikulttuurista ja Kotimaani ompi Suomi – Romanit 500 vuotta 100-vuotisessa suomessa on voitu vaikuttaa laajasti eri puolella Suomea useiden eri alojen viranomaisiin ja tuleviin työntekijöihin. Erityinen lähestymiskulma on ollut tilaisuuksissa hyvä asiakaskohtaaminen, enemmän samanlaista kuin erilaista sekä kulttuurista nousevat hyveet työelämän käyttöön.

Hankkeessa toteutetun avoimen tiedottamisen ja viestinnän kautta uskotaan, että romaniväestöllä on aikaisempaa tietoisempi ymmärrys Nevo tiija -hankkeesta, yhteiskunnan palveluista sekä niiden saavutettavuudesta ja vaikutuksesta omaan elämään kuin myös eri palveluiden sisällöistä ja käyttömahdollisuuksista. Romaniväestön luottamusta on vahvistettu yhteiskunnallisiin palveluihin.

Hankkeessa on tehty laajaa ja monipuolista yhteistyötä erilaisten romanijärjestöjen ja -yhdistysten, oppilaitosten, kuntien ja valtakunnallisten laitosten kesken niin paikallisesti kuin valtakunnallisesti.

Näemme myös, että romaniasioiden osaaminen on levinnyt keskushallintotasolle asti. Joidenkin asioiden kohdalla paremmin ja joidenkin asioiden kohdalla tarvitaan vielä petrausta.

 

Tilastotietoja koko hanke ajalla 1.8.2016–1.9.2018:

Kohderyhmän asiakastapaamiset 2049
Kohderyhmän puhelin/some/e-mail kontaktit  9236
Työ- ja opiskelupaikkailmoituksia (FB) 675
Yhteistyötahojen tapaaminen 302
Yhteistyötahojen sähköpostikontaktit 629
Yhteistyötahojen puhelin/ some kontaktit 519
Viranomaistapaamiset 133
Seminaarit/Koulutustilaisuudet krt. 143
Viranomaisten sähköpostikontaktit 286

Aikuisperuskoulu 11
Jatko-opiskelemaan lähteneet 42
Työllistyneiden kokonaismäärä 103
- josta oppisopimuksia 10
Yrityksen/toiminimen perustaneita 6
Työkokeilijat 19
Mentorointiohjelma - työllisyyttä edistävä 12

Osallistujia saavutettu hankkeen alusta 483/625
- joista naisia 298/403
- epäselviä 13
THL:n tutkimukseen osallistuneita hankkeen alusta n.280/300/1000

Someseuraajia Romanien osallisuus -sivuilla 1260
Sivuja katsottu koko hankkeen aikana 700 732