Diakonia-ammattikorkeakoulu aloittaa valtakunnalliset toimet romaniväestön koulutustason parantamiseksi. Samalla halutaan kohentaa romanien yhteiskunnallista osallisuutta ja yhdenvertaisuutta. Hankeyhteistyössä on mukana kuntia, kaupunkeja, oppilaitoksia ja romanijärjestöjä eri puolilta Suomea. (Tiedote, julkaistu 23.3.2016)


Ramona Grönstrand ja Tanja Lindgren osallistuivat tänään Romanikulttuurin ohjaajien päivään Kuopiossa. Koulutuspolkuja sujuvoitetaan myös juuri alkaneessa Diakin koordinoimassa Tšetanes naal - koulutuspoluilla -hankkeessa. Kuva: Sanna Lindberg

Suomen romanien koulunkäynti loppuu edelleen muuta väestöä aiemmin. Peruskoulun päättötodistuksen saa jo valtaosa romaninuorista, mutta vain osa jatkaa peruskoulun jälkeen ammatilliseen koulutukseen. Lukioon jatkaa sitäkin harvempi, ja korkeakoulutus on romanien keskuudessa edelleen harvinaista. Osalta peruskoulu jää kesken tai arvosanat voivat olla niin heikkoja, ettei jatkaminen toisen asteen koulutukseen onnistu.

- Motivaation ja malliesimerkkien puute ovat tyypillisiä syitä romanien koulun keskeyttämiseen opetushallituksen selvityksen mukaan. Lisäksi perhe perustetaan romaniyhteisössä usein aikaisin, mikä siirtää koulunkäyntiä myöhemmäksi. Monella on uusi herääminen ja polttava tarve noin 30-vuotiaana päästä opiskelemaan, mikä on sinänsä hieno asia, pohtii verkostokoordinaattori Sanna Lindberg Suomen Romanifoorumista.

Nyt käynnistyneellä, valtakunnallisella Tšetanes naal – koulutuspoluilla -hankkeella halutaan kääntää romanien koulutusurat nousuun ja samalla edistää romanien yhteiskunnallista asemaa. Koulutusuralta putoaminen lisää huomattavasti syrjäytymisriskiä ja se on myös keskeinen romanien työllistymisen este.

- Haluamme edistää korkeakoulutuksessa aliedustettuja ryhmien mahdollisuuksia. Tähtäämme siihen, että romaneilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet opinnoissa etenemiseen ja siirtymiseen koulutusuralla eteenpäin aina korkeakoulutukseen asti, sanoo Diakin vararehtori Pirjo Hakala .

Tietoa romanikulttuurista

Romanifoorumin toiminnanjohtaja Allan Armas Lindberg ei kaipaa romaneille erityiskohtelua tai suuria muutoksia olemassa oleviin järjestelmiin. Kulttuurisensitiivistä näkemystä kylläkin. Tähän hankkeessa pyritään tiedotuksen kautta.

- Suomessa on vallalla hyvin monokulttuurinen tapa kohdata asioita ja ihmisiä. On tärkeää, että viranomaisilla ja kouluttajilla on taustatietoa, jonka valossa kohdata romaneja työssään, Lindberg pohtii.

Erityisesti koulutusten nivel- ja siirtymävaiheisiin tarvitaan myös konkreettisia toimia ja tukea, jotta koulutusurat eivät katkea. Nuorille sopivia vertaistoiminnan ja yhteisöllisen oppimisen muotoja kehitetään hankkeessa. Yhtenä ratkaisuna Pirjo Hakala mainitsee tukipajat.

- Pajat ovat yksi ratkaisu kirjallisten tehtävien vaikeuksiin, joita romaniväestöllä on havaittu, ja pajoissa tuetaan myös esimerkiksi modernien oppimisvälineiden haltuunottoa ja monimuotokoulutuksessa opiskelua, Hakala kertoo.

Osaksi yhteiskuntaa

Toiminnanjohtaja Allan Armas Lindberg pitää erittäin tärkeänä sitä, että hankkeeseen rekrytoidaan romanitaustaisia henkilöitä.

- Ymmärrys ja luottamus löytyy näin paljon helpommin ja tuloksia saadaan aikaan. Esimerkki puhuu puolestaan – romani voi työllistyä. Liian usein nuoret romanit eivät onnistu saamaan edes harjoittelupaikkaa opinnoissaan. Ennakkoluulot puolin ja toisin hidastavat asioita, pohtii Lindberg.

Hanketta on rakennettu tiiviissä yhteistyössä toimijoiden ja kohderyhmän kanssa, minkä Lindberg kokee suurena voimavarana.

- Olemme yhdessä rakentamassa tätä maailmaa. Enää ei voi jäädä menneeseen, sillä mahdollisuuksia on kyllä olemassa, ja me haluamme olla kertomassa niistä.