Valistuksen aika - kohti Suomen sotaa
Hyödyn aika ja vapauden aika
Ajanjaksoa 1718–1772 on Suomen historiassa kutsuttu hyödyn ajaksi tai vapauden ajaksi.
1) Pohdi nimitysten hyödyn aika ja vapauden aika osuvuutta. (10 p)
2) Miksi Kustaa III katsoi parhaaksi keskittää vallan jälleen itselleen 1772. Mitä tästä seurasi? (10p)
1) Pohdi nimitysten hyödyn aika ja vapauden aika osuvuutta. (10 p)
2) Miksi Kustaa III katsoi parhaaksi keskittää vallan jälleen itselleen 1772. Mitä tästä seurasi? (10p)
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
Valistuksen ja hyödyn aika pähkinänkuoressa
- Ruotsi menettää suurvalta-aseman ja Venäjä on taas todellinen uhka Ruotsille > taistelut Itämaassa
-Kuningas Kaarle XII:n kuoltua säädyt ottavat vallan ja Ruotsi siirtyy säätyvaltiopäivien aikaan > puhutaan myös vapauden ajasta
- Säätyvaltiopäivien aika kesti 1718-1771
- Säädyt eivät saa tehtyä päätöksiä tehokkaasti > Ruotsin ensimmäiset puolueet syntyvät: Hatut ja Myssyt
- Hatut julistavat sodan Venäjälle >Suomessa pikkuviha ja Haminan menettäminen Venäjälle
- Viaporin eli Suomenlinnan rakentaminen alkaa
- Suuren Pohjansodan jälkeen Ruotsi kehittyy nopeasti tieteiden ja talouden taholla
- Myös Suomessa tehdään paljon tutkimuksia
- Papisto valjastetaan jakamaan tietoa esim. hyötykasveista ja muusta kansaa hyödyttävästä tiedosta
- Isojako tehostaa ja helpottaa maanviljelyä, tervakauppa tuo uusia tuloja myös Suomeen
- Sanomalehdet yleistyvät
- 1772 Kustaa III tekee itsestään itsevaltiaan ja teki uudistuksia: esim. rajoitettu uskonnonvapaus ja kidutuksen kieltäminen kuulusteluissa
- Kustaa III haaveili Ruotsin uudesta suurvaltakaudesta > epäonnistunut sotaretki Venäjälle
- Suomen sota alkaa 1808, kun Venäjä hyökkää Ruotsin itämaahan. Tavoitteena on taivutella Ruotsi kauppasaartoon Iso-Britanniaa vastaan. Tämän suunnitelman takana on puolesta Napoleonin johtaman Ranskan ja Venäjän Aleksanteri I:n solmima liitto.
-Kuningas Kaarle XII:n kuoltua säädyt ottavat vallan ja Ruotsi siirtyy säätyvaltiopäivien aikaan > puhutaan myös vapauden ajasta
- Säätyvaltiopäivien aika kesti 1718-1771
- Säädyt eivät saa tehtyä päätöksiä tehokkaasti > Ruotsin ensimmäiset puolueet syntyvät: Hatut ja Myssyt
- Hatut julistavat sodan Venäjälle >Suomessa pikkuviha ja Haminan menettäminen Venäjälle
- Viaporin eli Suomenlinnan rakentaminen alkaa
- Suuren Pohjansodan jälkeen Ruotsi kehittyy nopeasti tieteiden ja talouden taholla
- Myös Suomessa tehdään paljon tutkimuksia
- Papisto valjastetaan jakamaan tietoa esim. hyötykasveista ja muusta kansaa hyödyttävästä tiedosta
- Isojako tehostaa ja helpottaa maanviljelyä, tervakauppa tuo uusia tuloja myös Suomeen
- Sanomalehdet yleistyvät
- 1772 Kustaa III tekee itsestään itsevaltiaan ja teki uudistuksia: esim. rajoitettu uskonnonvapaus ja kidutuksen kieltäminen kuulusteluissa
- Kustaa III haaveili Ruotsin uudesta suurvaltakaudesta > epäonnistunut sotaretki Venäjälle
- Suomen sota alkaa 1808, kun Venäjä hyökkää Ruotsin itämaahan. Tavoitteena on taivutella Ruotsi kauppasaartoon Iso-Britanniaa vastaan. Tämän suunnitelman takana on puolesta Napoleonin johtaman Ranskan ja Venäjän Aleksanteri I:n solmima liitto.
1700 -luvun linkkejä
Suomenlinna
Augustin Ehrensvärd ja Suomenlinna
Hermans Historia Karl XII
Ruotuväkisotilas 1700-lla
Savupirtti
Suomalaiset talonpojat, eli maamme enemmistö, asui savupiiputtomissa savupirteissö vielä 1800-llakin. Savupiiput yleistyivät ns. rahvaan asumuksissa sitä mukaa, kun tiiliteollisuus lisääntyi 1800 -luvun lopulla. Savupirttien ikkunat olivat esim. keskiajalla vain lasittomia luukkuja, joten pirtit olivat pimeitä. Ikkunalasit yleistyivät 1700-luvun puolella.
Sääty näkyi siis selvästi myös asumisessa. Keskiajalla vain linnat ja aateliston & papiston kartanot olivat ns. savujohdollisia. Savupiiput muurattiin luonnon kivista. Keskiajalla ikkunalaseja alkoi ilmestyä aateliston asuntoihin. Renessanssin aikana kaupungeissa asuvat porvarit siirtyivät niin ikään savujohdollisiin asuntoihin ja ero kaupunkien ja maaseudun välillä oli selvä. Maaseudulla pappilat olivat kaikin tavoin edistyksellisiä mitä asumiseen ja viljelyyn tuli.
Sääty näkyi siis selvästi myös asumisessa. Keskiajalla vain linnat ja aateliston & papiston kartanot olivat ns. savujohdollisia. Savupiiput muurattiin luonnon kivista. Keskiajalla ikkunalaseja alkoi ilmestyä aateliston asuntoihin. Renessanssin aikana kaupungeissa asuvat porvarit siirtyivät niin ikään savujohdollisiin asuntoihin ja ero kaupunkien ja maaseudun välillä oli selvä. Maaseudulla pappilat olivat kaikin tavoin edistyksellisiä mitä asumiseen ja viljelyyn tuli.