Ruotsin suurvalta-aika
Aineistotehtävä Per Brahesta (20p)
Tutustu Per Brahen perhe-elämään vastaa sitten kysymyksiin.
Teksti:
Erittäin loistava vaimo, lempeä, hurskas, siveä, suloinen, suomalaisille rakas ja visingsborgilaisille (Brahen suvun kreivikunnan nimi), erinomainen, parhain, oikeudenmukainen.
– Per Brahe ensimmäisestä vaimostaan Kristina Stenbockista (1608–1650).
Toinen avioliitto solmittiin vuonna 1653 vapaaherratar Beata De la Gardien (1612–1680) kanssa. Avioliitto oli lapseton. Ensimmäisessä avioliitossa oli syntynyt neljä lasta, mutta ainoana henkiin jäi tytär. Hänen kuoltua vailla perijää, oli Brahen adoptoitava perillisekseen veljenpoika Nils, jonka isä oli kuollut Lützenin taistelussa (1632).
Hallitsijat olivat kiitollisia Brahen pitkästä ja ansiokkaasta palveluksesta. Palkinnoksi hänelle annettiin laajoja läänityksiä. Läänityksen haltija sai valtion sijaan periä alueen verot. Heti Per Brahen kuoleman jälkeen kuningas Kaarle XI määräsi ison reduktion mukaisesti Nils Brahen palauttamaan setänsä saamat läänitykset sekä luovuttamaan suuren osan Brahen suvun kreivikunnan maista valtiolle. Myöhemmin Nils sai kuulla, että hänen perimänsä paikka valtakunnanneuvostossa oli myös peruttu. Itsevaltias kuningas halusi vapaasti päättää hallituksensa kokoonpanosta.
Kysymykset:
a)Millaisia ominaisuuksia kreivi Brahe vaimossaan arvosti? Pohdi, miksi hän piti näitä arvossaan? (5p)
b) Tee Google-haku vaimojen Stenbock ja De la Gardie sukunimillä. Millaisia titteleitä heidän sukulaisillaan oli? Molemmat ovat aatelissukuja, mutta kuuluvatko ne tittelien perusteella ylempään aateliin, joka toimi maan johtavissa viroissa vaiko alempaan aateliin, joiden tehtävät olivat paikallisia johtotehtäviä. (5p)
c) Pohdi, miksi Per Brahen tytär ei voinut periä isäänsä? (5p)
d) Pohdi, miksi kuningas Kaarle XI määräsi reduktion ja valtakunnanneuvoston paikan menetyksen vasta Per Brahen kuoltua? (5p)
Teksti:
Erittäin loistava vaimo, lempeä, hurskas, siveä, suloinen, suomalaisille rakas ja visingsborgilaisille (Brahen suvun kreivikunnan nimi), erinomainen, parhain, oikeudenmukainen.
– Per Brahe ensimmäisestä vaimostaan Kristina Stenbockista (1608–1650).
Toinen avioliitto solmittiin vuonna 1653 vapaaherratar Beata De la Gardien (1612–1680) kanssa. Avioliitto oli lapseton. Ensimmäisessä avioliitossa oli syntynyt neljä lasta, mutta ainoana henkiin jäi tytär. Hänen kuoltua vailla perijää, oli Brahen adoptoitava perillisekseen veljenpoika Nils, jonka isä oli kuollut Lützenin taistelussa (1632).
Hallitsijat olivat kiitollisia Brahen pitkästä ja ansiokkaasta palveluksesta. Palkinnoksi hänelle annettiin laajoja läänityksiä. Läänityksen haltija sai valtion sijaan periä alueen verot. Heti Per Brahen kuoleman jälkeen kuningas Kaarle XI määräsi ison reduktion mukaisesti Nils Brahen palauttamaan setänsä saamat läänitykset sekä luovuttamaan suuren osan Brahen suvun kreivikunnan maista valtiolle. Myöhemmin Nils sai kuulla, että hänen perimänsä paikka valtakunnanneuvostossa oli myös peruttu. Itsevaltias kuningas halusi vapaasti päättää hallituksensa kokoonpanosta.
Kysymykset:
a)Millaisia ominaisuuksia kreivi Brahe vaimossaan arvosti? Pohdi, miksi hän piti näitä arvossaan? (5p)
b) Tee Google-haku vaimojen Stenbock ja De la Gardie sukunimillä. Millaisia titteleitä heidän sukulaisillaan oli? Molemmat ovat aatelissukuja, mutta kuuluvatko ne tittelien perusteella ylempään aateliin, joka toimi maan johtavissa viroissa vaiko alempaan aateliin, joiden tehtävät olivat paikallisia johtotehtäviä. (5p)
c) Pohdi, miksi Per Brahen tytär ei voinut periä isäänsä? (5p)
d) Pohdi, miksi kuningas Kaarle XI määräsi reduktion ja valtakunnanneuvoston paikan menetyksen vasta Per Brahen kuoltua? (5p)
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
Suurvalta-aikausi pähkinänkuoressa
- alkoi 1600 -luvulla: menestys 30 -vuotisessa sodassa ja päättyi suureen Pohjan sotaan 1721.
- Suurvalta-aikana Ruotsin talous ja keskushallinto kehittyivät, Suomi oli idän ja lännen välissä, mutta Venäjä oli heikko aina 1700 -luvun alkuun asti
- Jatkuvat sodat aiheuttivat sen, että Ruotsin sotalaitosta piti uudistaa. Perustettiin ruotujakolaitos, joka tarkoitti sitä, että saman alueen talonpojat määrättiin rakentamaan ja yllä pitämään sotilastorppia, jotka olivat tarkasti säädeltyjä kooltaan ja mailtaan. Sotilastorpat kiinnostivat maaseudun tilatonta väestöä siitäkin huolimatta, että torppaan pääsyn hintana oli mahdollinen kuolema Ruotsin armeijan riveissä. Ruotujakolaitos muutti paitsi yhteiskunnallista jako myös sotilaiden perheiden asemaa: enää perheet eivät seuranneet sotilasta taistelutantereille, vaan jäivät huolehtimaan torpasta.
- Koska sotilaat piti pystyä yksilöimään, alettiin heille antaa sukunimiä. Ruotujakolaitos lakkasi Suomessa 1809, kun Aleksanteri I suostui siihen, että suomalaiset maksoivat erityistä veroa siitä hyvästä, että heidän ei tarvinnut jatkaa ruotuväkilaitosta. Ruotsissa ruotuväkilaitos lakkautettiin 1901.
- Suomalaiset olivat sotilaina 1618 -1648 30 vuotisessa sodassa kuten myös Pohjansodassa
- Sotien väliin jää aika, jolloin myös Ruotsin Itämaata uudistettiin mm. yliopisto, postilaitos, uusia kaupunkeja. Erityisesti uudistukisa tapahtui Per (suom. Pietari) Brahen kenraalikuvernööri aikana, jota alettiinn 1800 -kutsua kreivin ajaksi
- sääty-yhteiskunta oli voimissaan, suurin osa suomalaisista asui maaseudulla
- 1600 -luvun lopulla olivat suuret nälkävuodet: Suomessa oli n. 500 000 asukasta ja vuosine 1695-1697 kuolin. 140 000 suomalaista.
- Suurvalta-aikana Ruotsin talous ja keskushallinto kehittyivät, Suomi oli idän ja lännen välissä, mutta Venäjä oli heikko aina 1700 -luvun alkuun asti
- Jatkuvat sodat aiheuttivat sen, että Ruotsin sotalaitosta piti uudistaa. Perustettiin ruotujakolaitos, joka tarkoitti sitä, että saman alueen talonpojat määrättiin rakentamaan ja yllä pitämään sotilastorppia, jotka olivat tarkasti säädeltyjä kooltaan ja mailtaan. Sotilastorpat kiinnostivat maaseudun tilatonta väestöä siitäkin huolimatta, että torppaan pääsyn hintana oli mahdollinen kuolema Ruotsin armeijan riveissä. Ruotujakolaitos muutti paitsi yhteiskunnallista jako myös sotilaiden perheiden asemaa: enää perheet eivät seuranneet sotilasta taistelutantereille, vaan jäivät huolehtimaan torpasta.
- Koska sotilaat piti pystyä yksilöimään, alettiin heille antaa sukunimiä. Ruotujakolaitos lakkasi Suomessa 1809, kun Aleksanteri I suostui siihen, että suomalaiset maksoivat erityistä veroa siitä hyvästä, että heidän ei tarvinnut jatkaa ruotuväkilaitosta. Ruotsissa ruotuväkilaitos lakkautettiin 1901.
- Suomalaiset olivat sotilaina 1618 -1648 30 vuotisessa sodassa kuten myös Pohjansodassa
- Sotien väliin jää aika, jolloin myös Ruotsin Itämaata uudistettiin mm. yliopisto, postilaitos, uusia kaupunkeja. Erityisesti uudistukisa tapahtui Per (suom. Pietari) Brahen kenraalikuvernööri aikana, jota alettiinn 1800 -kutsua kreivin ajaksi
- sääty-yhteiskunta oli voimissaan, suurin osa suomalaisista asui maaseudulla
- 1600 -luvun lopulla olivat suuret nälkävuodet: Suomessa oli n. 500 000 asukasta ja vuosine 1695-1697 kuolin. 140 000 suomalaista.
Suurvaltakauden linkkejä
Suomen osuus Ruotsin suurvalta-ajassa - teksti
30 years war in 3 minute
det 30 -åriga kriget
Kustaa II Aadolf - kuningas Kaarle Herttuan jälkeen ja Ruotsin suurvalta-aseman luoja
Kuningatar Kristiina - viimeinen Vaasa -suvun hallitsija
Maamme kirjan luku Pietari Brahesta (nyk. Per Brahe)
Kun luet tätä artikkelia, huomioi että se on kirjoitettu kansallisromantiikan aikana.