Tutustu Per Brahen perhe-elämään vastaa sitten kysymyksiin.

Teksti:
Erittäin loistava vaimo, lempeä, hurskas, siveä, suloinen, suomalaisille rakas ja visingsborgilaisille (Brahen suvun kreivikunnan nimi), erinomainen, parhain, oikeudenmukainen.
– Per Brahe ensimmäisestä vaimostaan Kristina Stenbockista (1608–1650).

Toinen avioliitto solmittiin vuonna 1653 vapaaherratar Beata De la Gardien (1612–1680) kanssa. Avioliitto oli lapseton. Ensimmäisessä avioliitossa oli syntynyt neljä lasta, mutta ainoana henkiin jäi tytär. Hänen kuoltua vailla perijää, oli Brahen adoptoitava perillisekseen veljenpoika Nils, jonka isä oli kuollut Lützenin taistelussa (1632).

Hallitsijat olivat kiitollisia Brahen pitkästä ja ansiokkaasta palveluksesta. Palkinnoksi hänelle annettiin laajoja läänityksiä. Läänityksen haltija sai valtion sijaan periä alueen verot. Heti Per Brahen kuoleman jälkeen kuningas Kaarle XI määräsi ison reduktion mukaisesti Nils Brahen palauttamaan setänsä saamat läänitykset sekä luovuttamaan suuren osan Brahen suvun kreivikunnan maista valtiolle. Myöhemmin Nils sai kuulla, että hänen perimänsä paikka valtakunnanneuvostossa oli myös peruttu. Itsevaltias kuningas halusi vapaasti päättää hallituksensa kokoonpanosta.
Kysymykset:
a)Millaisia ominaisuuksia kreivi Brahe vaimossaan arvosti? Pohdi, miksi hän piti näitä arvossaan? (5p)
b) Tee Google-haku vaimojen Stenbock ja De la Gardie sukunimillä. Millaisia titteleitä heidän sukulaisillaan oli? Molemmat ovat aatelissukuja, mutta kuuluvatko ne tittelien perusteella ylempään aateliin, joka toimi maan johtavissa viroissa vaiko alempaan aateliin, joiden tehtävät olivat paikallisia johtotehtäviä. (5p)
c) Pohdi, miksi Per Brahen tytär ei voinut periä isäänsä? (5p)
d) Pohdi, miksi kuningas Kaarle XI määräsi reduktion ja valtakunnanneuvoston paikan menetyksen vasta Per Brahen kuoltua? (5p)