VST ry:n julkilausuma kotoutumiskoulutukset* maaliskuu 2025

Taustaksi 

TEM on asettanut työryhmän koskien kototutumispalveluiden uudistamista pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelmassa olevien kirjausten mukaisesti. Uudistuksessa pyritään kokoamaan kotoutumispalveluiden rahoitus yhteen kanavaan. Kotoutumiskoulutuksen uudistus jatkuu edelleen TEM:ssä, ja muutosten on määrä astua voimaan 1.1.2027.

Kotoutumispalveluiden uudistus siirtää vapaan sivistystyön kotoutumiskoulutukset koulutus-lainsäädännön ulkopuolelle

Kotoutumiskoulutusta ollaan muuttamassa tavalla, joka siirtäisi sen koulutuslainsäädännön ulkopuolelle. Tämä veisi vapaan sivistystyön oppilaitoksilta tärkeän tehtävän, jossa oppilaitoksilla on kokemusta, kapasiteettia ja valmiuksia tukea maahanmuuttajia heidän sopeutumisessaan yhteiskuntaan.

Vapaan sivistystyön toimijoista noin 120 oppilaitosta (kansanopistot, kansalaisopistot, kesäyliopistot ja opintokeskukset) järjestävät kotoutumis-, kielitaito- sekä aikuisten luku- ja kirjoitustaidon koulutusta maahanmuuttaneille lakisääteisenä tehtävänään. Lisäksi kansanopistot tarjoavat oppivelvollisuuslain mukaista koulutusta maahanmuuttaneille nuorille oppivelvollisille. Kotoutumissuunnitelman mukaisesti opiskelevia oli vapaassa sivistystyössä vuonna 2023 noin 7000 ja lisäksi muita maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita 36 000. On tärkeätä, että maahanmuuttaneiden moninaisiin oppimistarpeisiin vastaava vapaan sivistystyön vahva kotoutumiskoulutusten verkosto säilyy Suomessa.

Oppilaitokset ovat kehittäneet koulutusta vuosikymmenten ajan. Niillä on pätevät ja koulutetut opettajat, kielitaidon arviointiosaaminen, laadukkaat oppimisympäristöt, hyvät työelämäyhteydet, toimivat ohjauspalvelut sekä osallisuutta tukevaa vapaa-ajantoiminnan ohjausta. Tätä arvokasta osaamista ei kannata hukata. Maahanmuuttajaväestö on kasvanut, ja joustaville palveluille on entistä enemmän tarvetta. 

Kotoutumispalveluiden uudistuksessa tehdään jo toinen leikkaus vapaan sivistystyön rahoitukseen tällä hallituskaudella

TEM:ssä toteutettavaan valmistelutyöhön sisältyy suunnitelma rahoituksen kokoamisesta yhteen kanavaan ja säästötavoite, jonka mukaan kotoutumiskoulutuksen rahoitusta vähennetään 15 miljoonaa euroa. Osa vapaan sivistystyön rahoituksesta aiotaan siirtää TEM:lle ja sieltä kunnille työvoimakoulutuksena järjestettävään kotoutumiskoulutukseen. Nykyisin työvoimakoulutuksena toteutettavaa kotoutumiskoulutusta rahoittaa TEM. Vapaan sivistystyön koulutusta rahoittaa osana suomalaista koulutusjärjestelmää OKM. 

Vapaan sivistystyön rahoituksen siirtäminen TEM:n hallinnonalalle olisi käytännössä koulutuksen rahoituksen leikkaamista, joka osuisi erittäin rajusti vapaan sivistystyön oppilaitoksiin. Kotoutumiskoulutuksen uudistuksessa kuntien vastuu kotoutumiskoulutuksen järjestämi-sestä kasvaisi samalla, kun resursseja vähennettäisiin.

Vuonna 2023 työvoimakoulutuksena toteutetun kotoutumiskoulutuksen rahoitus oli 67,4 miljoonaa euroa, osallistujia oli 16 000 ja koulutuksen järjestäjiä 30. Vapaana sivistystyönä toteutetun kotoutumiskoulutuksen vastaavat luvut samana vuonna olivat: rahoitus 16,8 miljoonaa euroa, noin 7000 osallistujaa ja 120 toteuttajaa. Näitä lukuja suhteuttamalla voidaan todeta, että vapaan sivistystyön kotoutumiskoulutukset ovat kustannustehokkaita. Erikokoisten kuntien haasteena on volyymin kasvuun vastaaminen pienemmällä rahoituksella, sekä kotoutujien hyvin moninaisista koulutustaustoista nouseviin osaamistarpeisiin vastaaminen.

Miten turvataan heikoimmassa asemassa olevien osaamistarpeet ja ruotsinkielisen oppilaitos-verkoston kotoutumiskoulutukset? 

Kotoutumis- ja kielitaidon koulutuksissa on otettava huomioon kaikkein heikoimmassa asemassa olevat oppijat, jotka tarvitsevat joustavia koulutusratkaisuja sekä usein myös kertausta. Kotoutumiskoulutuksen ja sen rahoituksen uudistus heijastuu myös ruotsinkieliseen oppilaitosverkostoon. Tällä hetkellä kaikki kaksikieliset kunnat eivät tarjoa kotoutumiskoulutusta ruotsiksi, jolloin vapaan sivistystyön oppilaitokset ovat kyenneet vastaamaan paikallisiin tarpeisiin ja järjestäneet ruotsinkielistä kotoutumiskoulutusta. Jos osa kansanopistoista ei enää pysty jatkamaan koulutustoimintaansa taloudellisten edellytysten puuttuessa, ruotsinkielisen koulutuksen määrä vähenee merkittävästi monilla alueilla. Tämä vaikuttaisi myös ruotsinkielisten oppivelvollisten koulutustarjontaan ja yleisesti ruotsinkielisten mahdollisuuksiin osallistua elinikäiseen oppimiseen. 


Lisätiedot: Björn Wallén, puheenjohtaja Vapaa Sivistystyö ry, Fritt Bildningsarbete rf
bjorn.wallen@sivistystyo.fi
040-747 88 41  

*) Julkilausuman ovat hyväksyneet Bildningsalliansen rf, Kansanvalistusseura sr, Opintokeskukset ry – Studiecentralerna rf, Suomen Kansanopistoyhdistys ry – Finlands Folkhögskolförening rf, Suomen Kesäyliopistot ry, Urheiluopistojen yhdistys.