Ansioituneita BMOL-toimijoita
Vuoden biologian ja maantieteen opettajaksi Riikka Korosalmi Kuopiosta
Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry on valinnut vuoden 2023 biologian ja maantieteen opettajaksi Riikka Korosalmen, joka toimii Kuopion klassillisen lukion biologian, maantieteen ja terveystiedon lehtorina.
”Riikka Korosalmi on työstään valtavan innostunut opettaja, joka kehittää aktiivisesti opetusmenetelmiä ja arviointia sekä myös kouluttaa ja valmentaa muita opettajia. Hänelle on tärkeää edistää sekä opiskelijoiden että opettajien hyvinvointia lukio-opetuksessa. Riikalla on erityinen kyky innostaa, olla läsnä ja kannustaa opiskelijoita parhaimpaansa”, kertoo valintaperusteista BMOL ry:n puheenjohtaja Ritu Savolainen.
Korosalmi käyttää opetuksessaan laajasti hyödyksi digitaalisten alustojen mahdollisuuksia tavoitteenaan tarjota opiskelijoille motivoinnin, valinnanvapauden ja oikea-aikaisen palautteen mahdollisuuksia. Hän on kehittänyt virtuaalitodellisuuden ja tekoälyn hyödyntämistä biologian ja maantieteen opetuksessa. Lisäksi hän käyttää pakohuonepelejä ja muuta pelillistämistä opetuksessaan.
Korosalmi kehittää opettajan työtään koko ajan opiskelijaa yksilöivään suuntaan. ”Erilaisia oppijoita motivoi eri asiat ja haluan tuoda omaan opetukseeni erilaisia elementtejä, jotka olisivat tukemassa oppijan oman motivaation heräämistä. Ilman sitä oppimista ei oikein voi tapahtua. Opetuksen ja arvioinnin kehittyminen voi luoda myös merkittävästi hyvinvointia lukio-opiskeluun”, kertoo Korosalmi.
Opettajan työssä on Korosalmen mielestä parasta monipuolisuus. ”Tätä työtä tehdään opiskelijoita varten ja he ovat kuitenkin aina se ykkösjuttu. Käytän paljon opetuksessani digiä ja käytän sitä tietoisesti myös mahdollistamaan paljon yksilöllistä opiskelijoiden kohtaamista. Nämä kohtaamiset antavat minulle tässä työssä kaikista eniten. Ihana on huomata, että voin elää opiskelijoiden kanssa onnistumisissa. Toisaalta joskus pystyn olla tukemassa opiskelijaa myös pettymysten hetkellä. Nämä hetket tekevät tästä työstä valtavan merkityksellistä.”
Korosalmi toimii Kuopion lukiotoimessa pedagogisena valmentajana kaupungin muille opettajille. Hän on kehittänyt monipuolisia koulutuspaketteja pedagogisista teemoista ja tarjoaa koulutuksia myös lukiotoimen ulkopuolelle oman yrityksensä kautta.
Kouluttajana Korosalmi haluaa olla uudistamassa lukiokenttää opetus- ja arviointimetodien kehittymisen kautta. ”Opetusmaailma on ollut valtavien muutosten keskellä, eikä opettajia ole mielestäni tuettu tämän kehityksen keskellä tarpeeksi. Osalle on erittäin luontaista ja motivoivaa vastata muuttuvan yhteiskunnan haasteisiin. Osa opettajista tarvitsee selvästi tarkempaa apua ja tukea. Kaikkineen myös opettajien yksilöllisuuteen ja hyvinvointiin pitäisi kiinnittää tässä kehityskaaressa huomioita ja haluaisin olla antamassa siihen oman panokseni Suomen lukiokentällä.”
Työyhteisössä Korosalmi on yhdistävä ja eteenpäin vievä voima, joka kannustaa kollegoita heittäytymään, tekemään yhdessä ja yltämään parhaimpaansa. Hän myös jakaa opetusideoitaan muille opettajille hyödynnettäviksi.
Korosalmi valmistui v. 2012 Jyväskylän yliopistosta pääaineenaan biologia ja sivuaineina maantiede sekä terveystieto. Lisäksi hän on valmistunut Itä-Suomen yliopistosta DigiErko-digipedagogiikan asiantuntijaksi. Hän on tehnyt työuransa pääasiassa Kuopion klassillisessa lukiossa ja opettanut lisäksi Varkauden lukiossa.
Lisätietoja
Riikka Korosalmi, p. 041-3135853, riikka.korosalmi(at)opedu.kuopio.fi
Kati Vähä-Jaakkola, Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry, p. 050-3138409
Kuva: Ukko Juntunen Photography
Vuoden biologian ja maantieteen opettajaksi Anniina Virtanen Helsingistä
Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry on valinnut vuoden 2022 biologian ja maantieteen opettajaksi Anniina Virtasen, joka opettaa Vesalan peruskoulussa Helsingissä.
”Anniina Virtanen on työtään suurella sydämellä tekevä innovatiivinen opettaja, joka käyttää monipuolisia työskentelytapoja ja oppimisympäristöjä sekä jaksaa kehittää omaa työtään jatkuvasti”, kertoo BMOL ry:n puheenjohtaja Ritu Savolainen.
Virtasen työskentely pohjautuu seikkailupedagogiikkaan, jonka perusajatuksena on, että oppimista tapahtuu siellä, missä mukavuuskehystä siirretään ja venytetään. ”Opiskelun pitää herättää tunteita, jotta oppimista tapahtuu. Yksi suosikkini on ötökkämysteeri: oppilasryhmä saa eteensä petrimaljassa jauhopukkeja (toukka, kotelo, aikuinen) ja oppilaiden tehtävä on laatia kuvateksti siitä, miten eliöt liittyvät toisiinsa”, kertoo Virtanen.
Virtanen vastaa Vesalan peruskoulun 200 m2:n kokoisesta eläin- ja kasvihuoneesta eli kasvarista, jonka eläimiä hoitavat tehtävään koulutetut yläkoulun oppilaat. Kasvari tarjoaa hänen mukaansa valtavasti erilaisia mahdollisuuksia opetukseen niin oppitunneille kuin niiden ulkopuolellakin. ”Kasvarin pedagogiikan taustalla on ajatus, että nuoret ottavat tilan haltuun ja kokevat sen omakseen, jolloin he alkavat ottaa vastuuta ja huomata myös epäkohtia. Nuoria kannustetaan toteuttamaan ideoitaan, mikä on poikinut upeita juttuja ja parannuksia sekä nuorille tosi tärkeää minäpystyvyyttä”, kuvailee Virtanen.
Koulun retkeilykerho tekee 3-4 kahden yön telttaretkeä vuodessa. Virtanen vetää kerhoa yhdessä laaja-alaisen erityisopettajan kanssa. Kerho on Virtasen mukaan todella suosittu ja oppilaita lähtee mukaan myös valmistavalta luokalta. ”Retkillä parasta on se, että oppilaista oppii tuntemaan ihan eri puolen kuin luokkahuoneessa, kun tilaa on ympärillä ja se oikea nuori ehtii tulla esille. Näiden nuorien kanssa on ihan eri lailla yhteys myös oppitunneilla”.
Virtanen on innostunut myös pakopeleistä ja pyrkii lisäämään pelillisyyttä jatkuvasti opetukseensa. ”Olen tehnyt muutamia lyhyitä pakopelejä lähinnä ryhmäyttämiseen ja pieniksi "välipaloiksi", mutta tavoitteena olisi saada aikaan kaikkiin kursseihin päättöpakopeli, joka voisi olla myös osana arviointia.”
Parasta Virtasen työssä ovat nuoret. ”Valtaosa oppilaista puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea ja osalla on haasteita oppimisessa. Meidän nuoret ovat kuitenkin todella välittömiä ja kohteliaita ja heidän kanssaan on todella antoisaa viettää aikaa tunneilla, kasvarilla ja retkillä. Vuosi vuodelta minulle kirkastuu, että asioiden opettamisen sijaan pitäisi korostaa oppimisprosessia ja herättää oppilaan oma innostus ja motivaatio, jonka kautta he lähtevät opiskelemaan itse. Uskon, että kaikki se työ ja aika minkä vietän nuorten kanssa tuntien ulkopuolella eli kasvarilla ja retkillä, sataa suoraan tähän laariin”, sanoo Virtanen.
Opettajan uralle Virtasen tietä ovat johdattaneet hänelle merkittävät opettajat, ”opeidolit”, joista ensimmäinen oli silloinen Alppilan lukion biologian opettaja Marjut Pitkälä. Omalle opettajuudelleen tärkeänä mallina Virtanen pitää opetusneuvos Kirsi Arinoa, joka ohjasi häntä opintojen soveltavassa harjoittelussa Käpylän peruskoulussa.
Anniina Virtanen valmistui Helsingin yliopistosta vuonna 2017. Hän on työskennellyt Vesalan peruskoulun lisäksi Järvenpään yhteiskoulussa ja Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulussa.
Lisätietoja:
-Anniina Virtanen, anniina.virtanen(at)edu.hel.fi
-Kati Vähä-Jaakkola, Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry, p. 050-3138409
Vuoden biologian ja maantieteen opettajaksi Merja Kuisma Pirkkalasta
Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry on valinnut vuoden 2021 biologian ja maantieteen opettajaksi Merja Kuisman, joka opettaa Tampereen yliopiston normaalikoulussa.
”Merja Kuisma on tehnyt pitkäjänteistä työtä yläkoulun ja lukion maantieteen ja biologian opetuksen kehittämisessä. Hän hyödyntää opetuksessaan laajasti erilaisia yhteistyöverkostoja ja uusinta tutkimustietoa sekä viimeistelee opetustyön ohella myös väitöskirjaa tutkivasta oppimisesta. Opettajana Kuisma on erittäin innostava ja kannustava” kertoo Biologian ja maantieteen opettajien liiton puheenjohtaja Minttu Kalmi.
Yhteistyö eri toimijoiden kanssa on tärkeä lähtökohta Kuisman opetustyössä. Hän on muun muassa ideoinut Norssin lukioon sMed (Science and Medicine) opintopolun, jossa lukiolaiset pääsevät syventymään terveyteen ja lääketieteeseen liittyviin aiheisiin biologian, kemian, fysiikan ja psykologian kursseilla/opintojaksoilla. Kokonaisuus on suunniteltu ja toteutetaan yhdessä ko. aineenopettajien kanssa.
Yhteistyössä Tampereen yliopiston Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnan kanssa Kuisma on kehittänyt Pirkanmaan kaikille lukiolaisille avoimen molekyylibiologian laborointiviikonlopun, jolla opitaan laborointitaitoja kuten automaattipipetin, geelielektroforeesin ja PCR-laitteen käyttöä DNA- ja proteiinitöissä. Laborointiviikonlopun toteuttaa Juniversity.
Kuisma tekee yhteistyötä myös Helsingin yliopiston tutkijoiden kanssa Maastoekologian opintojakson parissa. Opintojaksolla nuoret toteuttavat omia maastotutkimuksia ja tutustuvat kansainväliseen ilmaston ja ilmastonmuutoksen huippututkimukseen Hyytiälän metsäaseman SMEAR II:ssa. Lisäksi Kuisma tekee lukiokursseillaan yhteistyötä Tampereen yliopiston Rauhan- ja konfliktintutkimuskeskuksen sekä Tampereen luonnontieteellisen museon kanssa.
Rakkaus luontoon ja halu työskennellä nuorten kanssa innoittivat Kuisman aikoinaan hakeutumaan biologian ja maantieteen opettajan uralle. ”Tämä on ihana ammatti, jossa yhdistyvät nämä kaksi minulle tärkeää asiaa. Halusin myös ammatin, jossa voin toimia ympäristökasvattajana ja itsekin oppia koko ajan uutta” Kuisma kertoo.
Kuisman mukaan on erittäin palkitsevaa nähdä nuorten innostuvan ja tarttuvan biologian ja maantieteen eri näkökulmiin ja oivaltavan syy-seuraussuhteita. ”On hienoa nähdä, kuinka heille avautuu uusia maailmoja oppimisen myötä ja näin myös luonnon arvostus vahvistuu. Työn suolana pääsee näkemään nuoren kokonaisvaltaisen kasvun ja kehityksen yhteisen taipaleemme aikana.” sanoo Kuisma.
Merja Kuisma valmistui filosofian maisteriksi Oulun yliopistosta vuonna 1994 ja on työskennellyt Tampereen yliopiston normaalikoulun lisäksi myös Ähtärin yläasteella ja Parolan yläasteella. Opetustyönsä ohessa hän valmistelee parhaillaan väitöskirjaa tutkivan oppimisen opetus- ja oppimismalleista yläkoulun ja lukion maantieteessä ja monialaisessa opetuksessa.
Lisätietoja:
-Merja Kuisma, merja.kuisma(at)tuni.fi
-Kati Vähä-Jaakkola, Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry, p. 050-3138409
Kuva: Jenni Kuisma
Ympäristökasvatuksen Ruusu -tunnustuspalkinto Pinja Siparille
Biologian ja maantieteen opettajien liitossa ympäristökasvatuksen asiantuntijana työskentelevä Pinja Sipari on saanut Ympäristökasvatuksen Ruusu -tunnustuspalkinnon!
Ympäristökasvatusjärjestö FEE Suomi on myöntänyt vuoden 2020 Ympäristökasvatuksen Ruusu -tunnustuspalkinnot Siparin lisäksi Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy:lle, professori Sirpa Tanille ja Upseerin päiväkodille. BMOL onnittelee lämpimästi kaikkia Ruusun saajia!
FEE Suomen hallitus valitsi tunnustuspalkinnon saajat ympäristökasvatusalan toimijoiden antamien ehdotusten joukosta. Ehdotuksia annettiin tänä vuonna yhteensä 26. ”Saimme useita hyviä ehdotuksia, joiden joukosta valinnat tehtiin huolellisesti punniten. Lämmin kiitos kaikille ehdotuksia antaneille! On hienoa tuoda tunnustuspalkinnolla esiin ansiokasta ja arvokasta ympäristökasvatustyötä”, hallituksen puheenjohtaja Emma Kurenlahti sanoo.
Ympäristökasvatuksen Ruusu -tunnustuspalkinnot myönnettiin tänä vuonna jo 19. kerran. Palkinnon saajat julkistettiin FEE Suomen syyskokouksessa 19.11.2020.
Pinja Sipari: Aktiivinen ilmastokasvatuksen kehittäjä
Ympäristökasvatuksen Ruusu myönnetään Pinja Siparille (FM, maantieteen opettaja) aktiivisesta, sinnikkäästä ja ansiokkaasta ilmastokasvatuksen kehittämisestä ja edistämisestä. Siparin ansiosta opettajien on helpompaa löytää ilmastonmuutokseen liittyvää tietoa koululaisille sopivassa muodossa.
”Tuntuu valtavan hienolta päästä osaksi Ruusun saaneiden, ihailemieni ympäristökasvattajien ketjua! Palkinto tuntuu supertärkeältä tässä hanketyöläisen arjessa, jossa omaa osaamistaan joutuu arvioimaan jatkuvasti jokaisen hankehaun yhteydessä. Ruusussa on jotakin pysyvää ja juuri nyt se lisää uskoani siihen, että lopussa kiitos seisoo, kun työtä tekee koko sydämellään”, Sipari kuvailee tuntemuksiaan Ruusun saamisesta.
Pinja Sipari on edistänyt ilmastokasvatuksen lisäksi puutarhakasvatusta ja kaupunkiviljelyä. Kuva: Janne Salo.
Sipari on luonut verkkosivuston Open ilmasto-opas sekä toiminut merkittävänä apuna Luokanopen ilmasto-oppaan laatimisessa. Hän on edistänyt ilmastokasvatuksen lisäksi jo vuosien ajan puutarhakasvatusta, kaupunkiviljelyä ja kestävän kehityksen kasvatusta.
Sipari on työskennellyt monissa ympäristö- ja ilmastokasvatusta edistävissä hankkeissa, kuten Maaperän sankarit, Ilmastoterveisiä Etelästä, Open ruokaopas sekä Global Meal – vastamainontaa ruuasta. Hankkeissa hän on jakanut osaamistaan laajasti muun muassa kouluttamalla opettajia sekä valmistamalla opetusmateriaaleja.
Tällä hetkellä Sipari työskentelee BMOL ry:ssä ympäristökasvatuksen asiantuntijana Toivoa ja toimintaa-hankkeessa. Hän myös ylläpitää Ilmastokasvattajat Facebook-ryhmää, jossa ilmastokasvattajat jakavat tietoa, vinkkejä ja ajatuksia.
Lue lisää Ruusujen perusteluista FEE Suomen tiedotteesta täältä
Kuva: Janne Salo
Vuoden biologian ja maantieteen opettajaksi Janne Riehunkangas Helsingistä
Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry valitsi vuoden 2020 biologian ja maantieteen opettajaksi Janne Riehunkankaan, joka opettaa biologiaa ja maantietoa Käpylän peruskoulussa Helsingissä.
”Riehunkangas suhtautuu opettamiseen intohimoisesti ja jaksaa jatkuvasti myös kehittää opetustaan. Hän on osaava ammattilainen, joka tukee työkavereitaan ja laittaa aina koko persoonansa peliin oppilaiden hyväksi”, kertoo Biologian ja maantieteen opettajien liiton puheenjohtaja Minttu Kalmi.
Kartat kiinnostivat Riehunkangasta jo lapsena ja hän kertoo koulussa piirrelleensä pulpettivihkonsa karttakirjoiksi. Maantieteestä tuli lopulta hänen suosikkiaineensa Helsingin Yhtenäiskoulussa biologiaa ja maantiedettä opettaneen Eeva Riitta Salemaan ansiosta. Opettajan ammatti kirkastui Riehunkankaan tavoitteeksi jo lukio-opintojen aikana.
”Biologia ja maantieto tarjoavat oppiaineina loputtoman haasteen opettajalle. Olet opettajana aina olennaisten kysymysten parissa, eikä esimerkiksi toiminnallisen oppimisen ideoita tarvitse hakea kaukaa. Erityisesti ympäristöteemoja käsitellessään voi olla varma, että on muuttamassa maailmaa joka päivä” sanoo Riehunkangas.
Ulkona oppiminen ja toiminnallisuus ovat tärkeässä roolissa Riehunkankaan opetuksessa. Hän kertoo perineensä Käpylän peruskoulun aiemmilta opettajilta työkalupakillisen maasto-opetuksen ideoita, joita toteuttaa työparinsa Saana Kempin kanssa koulun kasvitarhassa sekä lähimetsissä. ”Oppilaat rakastavat erityisesti seitsemännen luokan metsäbiologian kurssia, joka toteutuu lähes kokonaan ulkona opiskellen.”
Riehunkangas myös vetää yhdessä kollegoidensa kanssa yläkoululaisten retkeilykerhoa, jossa toteutetaan neljä viikonloppuretkeä vuosittain. Retkeilytoimintaa aloittaessaan hän kertoo ymmärtäneensä nopeasti, että ”tämä on se, mitä monet nuoret haluavat ja tarvitsevat.”
Retkien merkitys on korostunut erityisesti tänä vuonna, kun korona on rajoittanut retkeilyä. Riehunkangas sai kuitenkin viedä uudet 7.-luokkalaiset päiväretkille Sipoonkorpeen, jossa he viettivät työparinsa kanssa viikon metsässä eri ryhmien kanssa. ”Tuntui, että olimme taas kasvatuksen ja koulutuksen ytimessä, kun päivät vietettiin pilkkomalla halkoja, ihmettelemällä nuotiota ja opettelemalla metsätyyppejä samalla kun aina välillä piti irrottaa oppilaan hiuksista hirvikärpäsiä. Vaikka välillä kirosanat lentelivät, suurin osa olisi halunnut heti seuraavana päivänä takaisin metsään. Ei opettaja voi parempaa toivoa.”
Työyhteisö on Riehunkankaalle tärkeä voimavara, ja hän pitää itseään onnekkaana saadessaan työskennellä taitavien opettajien kanssa, joiden ansiosta työstä on tullut jatkuvaa oppimista ja uusista asioista innostumista. ”Olen monesti sanonut, että minä olen opettajana kaikkien kohtaamieni ihmisten ja heidän kanssaan käymieni keskustelujen summa.”
Janne Riehunkangas valmistui Helsingin yliopiston maantieteen laitokselta vuonna 2011 ja hän on työskennellyt Käpylän peruskoulun lisäksi myös Helsingin Yhtenäiskoulussa sekä Tiistilän peruskoulussa Espoossa. Opettajan työnsä ohella hän on osallistunut myös valtakunnalliseen opetuksen kehittämiseen sekä toiminut pitkään puheenjohtajana Biologian ja maantieteen opettajien liiton Uudenmaan piirissä.
Kirsi Arinosta opetusneuvos
Tasavallan presidentti on myöntänyt pitkän uran biologian ja maantiedon lehtorina tehneelle Kirsi Arinolle opetusneuvoksen arvonimen 12.6.2020. Arino on tehnyt valtakunnallisesti merkittävää työtä opetuksen kehittämisen saralla ja toiminut ympäristökasvatuksen puolestapuhujana.
Kirsi Arinon tunneilla opittiin ulkona, luonto luokkahuoneena. Luontoympäristö antaa erinomaiset puitteet tutkivalle ja elämykselliselle oppimiselle, joka on ollut keskeinen lähtökohta Arinolle tärkeiden retkeily- ja koulukasvitarhatoiminnan toteuttamisessa ja kehittämisessä.
Koulukasvitarhat ovat lähellä Arinon sydäntä ja hän on kehittänyt merkittävällä tavalla sekä Käpylän että Vesalan peruskoulujen koulukasvitarhojen toimintaa ja hyödyntämistä opetuksessa. Hän on myös innovoinut eläinten tuomista mukaan opetukseen ja kehittänyt Vesalan peruskoulun eläintarhan toimintaa.
Opettajana Arino oli innostava ja inspiroi myös kollegoitaan. Hän uudisti jatkuvasti rohkeasti opetustaan ja oli aloitteellinen ja aktiivinen kehittäjä työyhteisöissään. Arino on saanut työstään myös valtakunnallista tunnustusta, kun hänet valittiin vuoden 2013 biologian ja maantieteen opettajaksi.
Kirsi Arino on myös oppikirjailija ja opettajien kouluttaja, joka on tehnyt merkittävää työtä suomalaisen biologian opetuksen hyväksi neljällä eri vuosikymmenellä. Hän on lisäksi kirjoittanut lukuisia asiantuntija-artikkeleita Biologian ja maantieteen opettajien liiton Natura-lehteen.
Ympäristökasvatuksen edistäminen on ollut Arinolle tärkeää jo työuran alkuvaiheista lähtien. Hän on työllään vahvistanut ympäristökasvatusalan asemaa Suomessa biologian ja maantiedon opettajana, ympäristökasvattajana, oppikirjailijana, opettajien kouluttajana ja opetussuunnitelmatyön asiantuntijana. Lisäksi hän on antanut merkittävän panoksen lukuisissa luottamustoimissa alan järjestöissä kuten Biologian ja maantieteen opettajien liitossa, Maa- ja metsätalouden ja puutarhanhoidon opettajien yhdistyksessä sekä WWF Suomessa, jossa hän on ollut mukana kehittämässä WWF:n opetusmateriaaleja ja ympäristökasvatuksen toimintatapoja. WWF myös myönsi v. 2006 Käpylän peruskoululle Naturewatch -stipendin aktiivisesta osallistumisesta WWF:n ympäristökasvatusohjelmaan Kirsi Arinon johdolla.
Arino on vienyt kaupunkikouluissa rohkeasti eteenpäin myös maa- ja metsätalouden opetusta. Hän kannusti kollegoitaan lähtemään rohkeasti metsään oppilaiden kanssa ja unohtamaan liian teoretisoinnin, sillä “saappaat eivät turhaan enää kulu nuorison jaloissa”, kuten hän on sanonut. Arino halusi antaa oppilailleen mahdollisuuden löytää oman metsänsä. Hänellä olikin opetuksessaan monipuolinen lähestymiskulma metsään: hänen mielestään tulevaisuudessakin on tärkeää rakentaa kulttuuria ja toimeentuloa metsäluonnon varaan. Kirsi Arino sai vuonna 2016 Suomen Metsäyhdistyksen hopeisen ansiomerkin metsäopetuksen kehittämisestä peruskoulussa.
Vuoden 2019 biologian ja maantieteen opettajaksi on valittu Katja Tauriainen Turusta
Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL on valinnut vuoden biologian ja maantieteen opettajaksi Turun suomalaisen yhteiskoulun lukion lehtorin Katja Tauriaisen. Valinta tehtiin liiton syyspäivillä 16.11.2019 Vantaalla.
”Tauriainen on lämmin ja monipuolinen opettaja, joka työssään yhdistää tiedettä, luovuutta ja useita eri oppiaineita innostavalla tavalla”, sanoo biologian ja maantieteen opettajien liiton puheenjohtaja Minttu Kalmi.
Tauriainen kertoo olevansa edelleen lapsellisen innostunut biologian ilmiöistä, vaikka hän onkin jo kokenut ammattilainen. ”Minusta on ihan älyttömän hienoa päästä kertomaan opiskelijoille asioista jotka ovat minua itseänikin hämmästyttäneet! Ja on huippua tulla aamuisin töihin kun opiskelijat tervehtivät hymyillen ja jäävät juttelemaan”, Tauriainen sanoo.
Tauriainen toteuttaa työssään paljon yhteistyötä muiden oppiaineiden kanssa. Tällä hetkellä hän rakentaa systematiikan erikoiskurssia varten opiskelijoidensa kanssa lukioon taidepuutarhaa yhdessä kuvataiteen opetuksen kanssa. Puutarhasta voidaan hakea kurssille tutkimusmateriaalia, ja se lisää myös kaupunkiluonnon monimuotoisuutta ja opiskelijoiden viihtyisyyttä. Aikaisemmin Tauriainen on ollut toteuttamassa vedenalaista luontopolkua monen aineen yhteistyönä. Lukion opiskelijoiden tekemät vedenalaiset veistokset on upotettu Dalskärin saaren edustalle. Yksi Tauriaisen vuoden kohokohta on jokavuotinen poikkitieteellinen vaelluskurssi Lemmenjoelle, jossa yhdistetään maantiedettä, biologiaa ja matematiikkaa.
Tauriaisen opiskelijat ovat päässeet myös itse opettamaan: turkulaisen päiväkodin esikoululaiset vierailevat lukiossa, ja lukiolaiset pitävät pienille esimerkiksi ihmisen biologiaan liittyviä työpajoja.
Tauriaista motivoivat työhön toimivan työyhteisön lisäksi myös kohtaamiset oppilaiden kanssa. Hän uskoo, että uran huippuhetkiä on vielä paljon jäljellä. ”Parasta on kun huomaa saavansa yhteyden opiskelijaan joka on ollut minulle kiinni kuin simpukka. On upeaa, kun joku ylittää reilusti kouluaikaiset suorituksensa ylioppilaskirjoituksissa tai entinen opiskelija tulee kaupungilla iloisena halaamaan. Jokainen opiskelijan antama palaute tai ihan vaan iloinen hymy käytävällä on minulle rakkainta kiitosta”, Tauriainen sanoo.
Enosta kotoisin oleva Tauriainen valmistui Joensuun yliopistosta vuonna 2001 ja hän on työskennellyt Turun lisäksi myös Pohjois-Karjalassa Tuusniemellä ja Outokummussa. Hänelle myönnettiin vuonna 2018 Suomen tiedeseuran opettajapalkinto.
Syyspäivillä muistettiin myös muita ansioituneita opettajia. Liiton kunniajäseneksi nimitettiin Jukka Talvitie Helsingistä. Kultainen ansiomerkki myönnettiin Hannele Heinolle Lahdesta.
Vuoden BG-opettajana palkittiin Katja Tauriainen Turusta. Kuva: Hannele Heino
Jukka Talvitie nimitettiin liiton kunniajäseneksi, Katja Taurianen vuoden BG-opettajaksi ja Hannele Heinolle myönnettiin kultainen ansiomerkki.
Vuoden 2018 biologian ja maantieteen opettajaksi on valittu Sari Kärnä Pirkkalasta
Kärnä opettaa biologiaa ja terveystietoa. Nyt 20 vuotta kestänyt opettajan ura on seurausta kiinnostavista biologian tunneista, joille hän itse sai nuorena osallistua. Harjuntaustan yläasteella opettanut Liisa Hyppölä perehdytti Kärnän biologian ohella maa- metsätalous- ja puutarhanhoidon valinnaisaineen pariin. Lukioaikana Kärnän valinta varmistui: hänestä tulisi itsestään biologian opettaja.
Kärnä vannoo ulko-opetuksen nimiin ja järjestää oppilailleen paljon retkiä.
- Vuorovaikutus retkillä on usein luokkaopetusta rennoimpaa ja oppilaita oppii tuntemaan syvällisemmin. Asiat ja ilmiöt, joita koetaan luontoretkien lomassa, painuvat mieleen lähtemättömästi, Kärnä sanoo.
- Yritän saada nuoret arvostamaan luontoa varsinkin aineettomana luonnonvarana. Toivon, että he kokevat luonnon hyvinvoinnin lähteenä ja myös toimivat luonnon hyväksi. Terveystiedon opettajana pidän tärkeänä myös sitä, että oppilat huomaavat omien päivittäisten valintojensa vaikutuksen sekä omaan että lähiyhteisön ja -ympäristön hyvinvointiin, Kärnä jatkaa.
Retkien lisäksi Kärnä on järjestänyt paljon kansainvälistä toimintaa. Hän arvostaa sitä, että työnantaja kannustaa kehittämään omaa opetusta ja hän pystyy järjestämään oppilailleen syventäviä erikoiskursseja. Hänellä on myös kehitysehdotuksia.
- Pienemmät oppilasryhmät mahdollistaisivat käytännön töiden, esimerkiksi erilaisten kokeiden, tekemisen sekä luonnossa oppimisen. Oppisisältöjen karsiminen myös mahdollistaisi sen, että opetus voisi olla oppilaslähtöisempää.
Eniten Kärnä pitää työssään sitä, että saa toimia nuorten kanssa.
-On ollut hienoa saada seurata nuorten kehittymistä pienistä seiskaluokkalaisista ylioppilaaksi asti.
Biologian ja maantieteen opettajien liitto myönsi syyspäivillään myös ansiomerkkejä. Kultainen ansiomerkki myönnettiin espoolaiselle Anu Brunila-Kovaselle. Hopeiset ansiomerkit myönnettiin helsinkiläiselle Mirja Rosenbergille ja turkulaiselle Katja Tauriaiselle. Pronssiset ansiomerkit myönnettiin kaavilaiselle Irmeli Miettiselle ja kuopiolaiselle Helena Pehkoselle.