Aineenhallinta ajan tasalle - Asiantuntijatietoa maantieteen opettajille -verkkoluentosarja kehittää maantieteen opettajien oppiainekohtaista osaamista ja välittää ajantasaista tutkimustietoa toivotuista teemoista. Luentosarjassa on viisi huippuasiantuntijoiden verkkoluentoa oheismateriaaleineen.

Maantieteen verkkoluentosarjassa luentojen aiheina ja asiantuntijoina ovat:

1. Muuttuva geopolitiikka, Kaj Zimmerbauer
2. Paikkatiedon analytiikka ja sovellukset, Tuuli Toivonen
3. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen, Janina Käyhkö
4. Kehitysmaantieteen tutkimus nyt, Lauri Hooli
5. Luonnonmaatiede nyt, Olli Ruth

Luentojen tarkemmat esittelyt löytyvät alta.

Verkkoluentosarjoihin osallistuminen on maksutonta. Mukaan voivat ilmoittautua perusopetuksen, lukion, ammatillisen opetuksen, taiteen perusopetuksen ja vapaan sivistystyön opettajat. Koulutukseen osallistujan ei tarvitse olla BMOL ry:n jäsen.

Osallistujat katsovat verkkoluennot omaan tahtiinsa verkko-oppimisympäristössä. Ilmoittautuessaan verkkoluentosarjaan osallistuja sitoutuu katsomaan kaikki viisi sarjaan kuuluvaa luentoa.

Suoritusaikaa on 30.11.2024 saakka. Verkkoluentosarjan laajuus opintopisteinä on yksi. Suorittamisesta saa todistuksen.

Ilmoittaudu mukaan linkistä aukeavalla lomakkeella!

Maantieteen lisäksi omat verkkoluentosarjat löytyvät biologiasta ja terveystiedosta. Osallistua voi vaikka kaikkiin kolmeen verkkoluentosarjaan.

Hankkeen toteuttaa Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry. Tätä opettajien täydennyskoulutushanketta rahoittaa Opetushallitus.

Lisätietoja: toimisto (a_t) bmol.fi, p. 050 573 1472.


Luentojen tarkemmat esittelyt:

Muuttuva geopolitiikka
Kaj Zimmerbauer, yliopistotutkija, Oulun yliopisto

Luennolla avataan hieman niin sanottua perinteistä geopolitiikkaa, mutta enemmänkin uudenlaista ”geotalouteen” sekoittunutta geopolitiikan vaihetta. Siinä taustalla on muun muassa globaalitalouden edesauttama eräänlainen de-geopolitisaatio kansallisvaltion roolin muuttumisineen. Toisaalta aivan viime aikoina perinteisemmän, territorioihin ja rajoihin nojautuvan geopolitiikan voidaan väittää jälleen korostuneen. Luento antaa keinoja tunnistaa geopolitiikan erilaisia pehmeitä ja kovia ”muotoja”, jotka ovat enemmän tai vähemmän sidoksissa paitsi poliittiseen ja/tai sotilaalliseen, myös taloudelliseen valtaan.


Kuva: Noora Piispanen

Paikkatiedon analytiikka ja sovellukset
Tuuli Toivonen, geoinformatiikan professori, Helsingin yliopisto

Paikkatiedon analysointi ja sovellukset -luento tarkastelee paikkatietoa monipuolisesti eri näkökulmista. Mistä tietoa saa, miten sitä analysoidaan ja millaisiin tarkoituksiin analyysejä käytetään. Perinteisten paikkatietoanalyysien lisäksi luennolla esitellään uudenlaisesta paikkatietoanalytiikkaa, jossa hyödynnetään matkapuhelinten ja mobiilisovellusten tuottamia digitaalisia jalanjälkiä ihmisten liikkumisen rakenteiden tai alueidenkäytön ymmärtämiseksi. Tekoälystäkin puhutaan!


Kuva: Alexandra Malmström

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
Janina Käyhkö, yliopistotutkija, Helsingin yliopisto

Luennolla esitellään mihin ilmastonmuutoksen vaikutuksiin ja riskeihin on syytä varautua, miten näihin vaikutuksiin on jo pyritty sopeutumaan, ja miten sopeutumista edistetään esimerkiksi kaupungeissa ja eri toimialoilla globaalisti sekä Suomessa. Luento avaa sopeutumisen ja ilmastoriskin keskeisiä käsitteitä teoreettisesti ja empiiristen tutkimustulosten avulla sekä käsittelee viimeaikaista tutkimustietoa, mukaan lukien hallitustenvälisen ilmastopaneelin (IPCC) syntetisoimaa tietoa sopeutumisen tilasta ja tarpeista.




Kehitysmaantieteen tutkimus nyt
Lauri Hooli, kehitysmaantieteen dosentti, yliopistonlehtori, maantieteen ja geologian laitos, Turun yliopisto

Tällä luennolla pureudutaan globaalin etelän ja pohjoisen muuttuvaan kehitysdynamiikkaan. Käsiteltäviä teemoja ovat mm. globaalin etelän väestönkasvu, talouskasvu, kaupungistuminen, ilmastonmuutos sekä köyhyys ja epätasa-arvo. Lisäksi keskustelemme kehitysyhteistyön muutoksesta ja sen kytkeytymisestä geopolitiikkaan, jossa oleellisia näkökulmia ovat esim. vastavuoroisuuden periaate, yksityisten yritysten kasvava rooli, etelä-etelä yhteistyö (ennen kaikkea Kiinan ja Venäjän merkityksen vahvistuminen) sekä teknologian, innovaatioiden ja paikallisen tiedon merkitys osana kehitysparadigmaa.



Luonnonmaatiede nyt
Olli Ruth, luonnonmaantieteen yliopistonlehtori, maantieteen kandi- ja maisteriohjelmien johtaja, Helsingin yliopisto

Luonnonmaantiede on kaikkein perinteisimpiä maantieteen osa-alueita Suomessa yliopistoissa ja koulumaantieteessä. Luonnonmaantieteen on tyypillisesti ajateltu jakautuvan neljään osa-alueeseen: geomorfologiaan, biogeografiaan, klimatologiaan ja hydrogeografiaan, sekä niiden lisäksi usein myös soveltavampaan ympäristötutkimukseen. Moderni luonnonmaantieteellinen tutkimus perustuu edelleen pitkälti kyseisten osa-alueiden tarkasteluun, mutta yksittäisen tutkimuskohteen sijasta on siirrytty laajempien alueellisten järjestelmien tutkimukseen ja analyyttiseen selittämiseen.