Työpajamuotoisessa lähikoulutuspäivässä kehitetään biologian sovelluksiin liittyvää menetelmäosaamista asiantuntevien kouluttajien johdolla. Koulutuspäivä järjestetään maanantaina 3.6.2024 klo 9-17 Espoossa Otaniemen lukiolla. Koulutuspäivässä on neljä 1,5 h kestävää työpajaa. Osallistujat osallistuvat kaikkiin neljään työpajaan.

Biologian lähikoulutuspäivän työpajojen aiheina ja kouluttajina ovat:

1. Eliökunnan rakenne, Lassi Suominen
   
2. Kasvien kasvatus ja tutkiva oppiminen, Kirsi Arino
3. Fotosynteesi ja soluhengitys, Niko Johansson
4. Selkärangattomien käyttö opetuksessa, Lea Heikkinen

Työpajojen tarkemmat esittelyt löytyvät alta.

Koulutukseen osallistuminen on maksutonta. Mukaan voivat ilmoittautua perusopetuksen, lukion, ammatillisen opetuksen, taiteen perusopetuksen ja vapaan sivistystyön opettajat. Koulutukseen osallistujan ei tarvitse olla BMOL ry:n jäsen. Osallistuja vastaa itse mahdollisista matka-, majoitus- ja ruokailukustannuksistaan.

Lähikoulutuspäivään osallistumisen lisäksi osallistujat tekevät ennakko- ja oheistehtävän. Ennakkotehtävässä tutustutaan työpajojen aihepiireihin. Oheistehtävässä kootaan yhteistoiminnallisesti työohjeita sisältävä opas yläkoulun ja lukion biologian opetukseen. Tehtäväohjeistukset saat ilmoittautumisen vahvistusviestissä. Ennakko- ja oheistehtävän tekemiseen tulisi varata aikaa yhteensä noin kolme tuntia ennen koulutuspäivää.

Ilmoittautuessaan koulutukseen osallistuja sitoutuu osallistumaan lähikoulutuspäivään ja tekemään ennakko- ja oheistehtävän. Koulutuksen laajuus opintopisteinä on yksi. Suorittamisesta saa todistuksen.

Ilmoittaudu osallistujaksi linkistä aukeavalla lomakkeella! Ilmoittautuminen on auki 19.5. saakka. Mukaan mahtuu 80 ensimmäiseksi ilmoittautunutta.

Biologian lisäksi oma lähikoulutuspäivä järjestetään maantieteestä 4.6.2024. Osallistua voi halutessaan molempiin lähikoulutuspäiviin.

Koulutukset järjestää Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry. Lähikoulutuspäivät toteutetaan yhteistyössä Otaniemen lukion ja Lukema-verkoston kanssa. Täydennyskoulutushanketta rahoittaa Opetushallitus.

Lisätietoja: toimisto (a_t) bmol.fi, p. 050 573 1472.

Työpajojen tarkemmat esittelyt:

Eliökunnan rakenne
Lassi Suominen, lukion lehtori, FT

Tutkimusmenetelmien ripeä kehitys viime vuosina on muuttanut käsitystämme eliökunnan rakenteesta. Tämä on johtanut siihen, että eri aikoina tehdyt oppikirjat sisältävät tästä aiheesta hieman toisistaan poikkeavia versioita, mikä on omiaan aiheuttamaan sekaannusta ja epätietoisuutta. Mitä ja miten lukiossa tai peruskoulussa pitäisi opettaa? Työpajassa perehdytään eliökunnan rakenteen pääpiirteisiin uuden tutkimustiedon valossa, vaihdetaan ideoita ja harjoitellaan käyttämään Opetushallituksen LOPS-tukimateriaalia eliökunnan rakenteesta.


Kuva: Eeva-Liisa Ryhänen

Kasvien kasvatus ja tutkiva oppiminen
Kirsi Arino, biologian, maantieteen ja terveystiedon opettaja, opetusneuvos

Kuinka suoriutua OPS:n kasvin kasvatuksesta ja niin että oppilaatkin kokevat sen merkitykselliseksi? Työpajassa saat vinkkejä, kuinka aktivoida oppilaat tutkimusten tekijöiksi kasveja kasvattamalla ja tutkimalla sekä miten voit arvioida oppilaiden omia tuotoksia ja tutkimuksia. Tule mukaan kasvattamaan, kokeilemaan ja innostumaan kokeneen koulujen kasvitarhojen kehittäjän johdolla.

 

Fotosynteesi ja soluhengitys
Niko Johansson, väitöskirjatutkija, Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS, Helsingin yliopisto

Fotosynteesi ja soluhengitys ovat biologian oppimäärän keskeisiä ilmiöitä. Yksi hankaluus niiden oppimisessa ja opettamisessa ovat moninaiset mittakaavat, joissa ilmiöitä tulisi ymmärtää – ne vaikuttavat niin solutasolla, organismitasolla, ekosysteemitasolla kuin globaalilla tasolla. Tässä työpajassa esitellään ideoita ja ratkaisuja fotosynteesin ja soluhengityksen kokeelliseen opetukseen eri tarkastelutasoilla.

Selkärangattomien käyttö opetuksessa
Lea Heikkinen, eläintieteen opettaja, FM

Työpajassa tutustutaan maailman runsaslukuisimpaan ja menestyneimpään eläinryhmään dissektoimalla torakka. Lisäksi saadaan tietoa hyönteisten ja muiden selkärangattomien hankkimisesta, pitämisestä luokassa sekä ideoita siihen, miten hyönteisen dissektointi voidaan kytkeä opetussuunnitelmaan ja kuinka luokkahuoneessa pidettäviä eläviä selkärangattomia voidaan käyttää opetuksessa.