Agricola:

https://yle.triplet.io/articles/mikael-agricola-kahdessa-minuutissa-89d49498-df0b-4e98-affd-8c299b281fe7

Kuvakoko ja kuvakulma:

https://elokuvapolku.kavi.fi/fi/elokuvapolku/alakoulu/kuvakulmat


Mainonta

Millainen on hyvä mainos?

Mielipidekirjoitus

 

Kirjoita mielipidekirjoitus, jossa vertaat lähiopiskelua koulussa ja etäopiskelua.

Tässä apukysymyksiä, joihin voit vastata molempien opiskelutapojen kannalta.

 

• Mitä hyvää on lähi- / etäopiskelussa?
• Mitä huonoa on opiskelussa?
• Mitä/ mikä opiskelussa voisi olla paremmin?
• Kummalla tavalla opin asioita paremmin?
• Onko oppiaineissa eroja eri opiskelutapojen suhteen?
• Onko joku oppiaine helpompaa/ vaikeampaa toisella opiskelutavalla?
• Miten opettaja voisi auttaa / toimia paremmin?
• Mitä etäopiskelun toimintatapoja voisi ottaa jatkossa käyttöön myös lähiopiskelussa?
• Miten etäopiskelu on sujunut? Oletko löytänyt tehtävät ja osannut ne tehdä?
• Onko etäopiskelun aikana ollut liian paljon/ liian vähän tehtäviä?
• Miltä etäopiskelu tällä hetkellä tuntuu?
• Kumpi opiskelutapa on sinulle mieluisempi?

Yleiskieli ja puhekieli

Mitä yleiskieli on?

Yleiskieli on kielimuoto, jota käytetään muun muassa sanomalehtien, television ja radion uutisissa, oppikirjoissa, tietokirjoissa, asiakirjoissa, käyttöohjeissa ja tiedotteissa. Se on keskeisiltä muoto- ja rakennepiirteiltään tietynlaista kieltä, jota opitaan kirjoittamaan koulussa ja jota ymmärretään murrealueesta riippumatta. (Samassa merkityksessä käytetään joskus sanaa kirjakieli.)

Puhekieli

on kielen suullisesti käytetty muoto. Sille on ominaista kirja- ja yleiskieltä vapaampi rakenne. Suomen yleisesti käytetty "murteeton" puhekieli muistuttaa monessa suhteessa pääkaupunkiseudulla puhuttua kieltä. Siinä on useita kielioppi-, ja äännemuutoksia, joita pidetään yleiskieleen sopimattomina, esimerkiksi pronominit mä/mun, sä/sun, passiivin käyttö kolmannen persoonan käskymuotona (mennään).

Joskus luullaan, että murteeton kieli olisi puhdasta yleiskieltä, mutta on havaittavissa, että esimerkiksi television keskusteluohjelmissa puhutaan kyllä murteetonta kieltä, mutta ei täydellistä yleiskieltä. Rannikon kaupungit (pääkaupunkiseutu, Vaasa, Porvoo) taas olivat perinteisesti ruotsinkielisiä, mutta teollistumisen takia kaupunkeihin on virrannut suomenkielistä väestöä eri suunnilta omine murteineen, jolloin "murteeton" kieli on ollut hyväksyttävin tapa puhua.

Tyypillisiä puhekieliä ovat murteet ja slangit. Murteita ovat esimerkiksi Suomen eri osissa puhutut kielen muodot. Slangi on pienemmällä alueella tai yhteisössä puhuttava muunneltu kieli. Slangi on saanut vaikutteita useasti muista kielistä, kuten englannin kielestä. Slangi on enemmäkseen kaupungissa, harrastuksen tai työn kautta omaksuttu puheen muoto.

Tehtäviä, jotka tehty suomen kieltä opiskelevalle:

https://railisuomi.wordpress.com/puhekieli/