Oahppaávdnasa bargu

Kemiija oahpahusa bargun lea doarjut oahppiid luonddudieđalaš jurddašeami sihke máilmmigova duddjoma. Kemiija oahpahus veahkeha áddet kemiija ja dan heivehusaid mearkkašumi beaivválaš eallimis, eallinbirrasis, servodagas ja teknologiijas. Oahpahus sirdá gova kemiija mearkkašumis suvdi boahttevuođa ráhkadeamis ja láidesta oahppiid váldit ovddasvástádusa iežaset birrasis.

Kemiija oahpahusa bargun lea doarjut kemiijai laktáseaddji doahpagiid šaddama sihke albmonemiid áddema. Oahppiid ovddeš vásihusain ja fuomášumiin ovdánuvvo albmonemiid govvideapmái ja čilgemii sihke ávdnasa ráhkadusa ja kemiijalaš reakšuvnnaid govvideapmái málle vehkiin kemiija mearkagielain. Oahpahus láidesta luonddudiehtagiidda mihtilmas jurddašeapmái, dieđuháhkamii, dieđuid geavaheapmái sihke dieđu luohtehahttivuođa ja mearkkašumi árvvoštallamii sierra dáhpáhusain.

Kemiija oahpahusa vuolggasadjin lea eallinbirrasii laktáseaddji ávdnasiid ja albmonemiid fuomášeapmi ja dutkan. Dutkamušaid dahkamis lea deaŧalaš mearkkašupmi doahpagiid čiekŋalis áddemis, dutkama dáidduid oahppamis ja luonddudiehtagiid luonddu fihttemis. Dutkamušaid dahkan duddjo barggildeami ja oktasašbarggu dáidduid sihke kritihkalaš jurddašeami.

Oahpahusa bargun lea oahpistit oahppiid fihttet kemiija máhttima mearkkašumi maiddá joatkka-oahpuid ja bargoeallima dáfus. Ovttaveardásašvuohta ja dásseárvu ovddiduvvojit fállamiin oahppiide vejolašvuođaid heivehit kemiija sierralágan konteavsttain sihke oahpásmit máŋggabeallásaččat ámmáhiidda, main kemiija máhttin lea dárbbašlaš.

Kemiija oahpahusa ulbmilat jahkeluohkáin 7-9

Kemiija oahpahusa vuolggačuokkisin lea movttiidahttit ja árvvosmahttit oahppi kemiija oahpuid párrii viiddis máhttima ulbmiliid vuhtii váldimiin.

Kemiija oahpahusa ulbmilin lea oahpistit oahppi

- bargat dorvvolaččat ja rávvagiid čuovvumiin ovttas earáiguin
- dahkat gažaldagaid dárkkástallama vuloš albmonemiin vuolggasadjin mihttomearálaš lohkamiidda ja dutkamušaide
- dahkat luonddudieđalaš dutkamušaid sihke gieđahallat ja ovdanbuktit dutkamušaidis bohtosiid kemiijai tiippalaš vugiin
- atnit diehto- ja gulahallanteknologiija dieđalaš dieđu ja dutkamušbohtosiid čoaggimii, gieđahallamii ja dulkomii
- árvvoštallat dieđalaš dieđu luohtehahttivuođa ja mearkkašumi kritihkalaččat
- áddet ja čilget ávdnasa ráhkadusa ja iešvuođaid sihke ávdnasiid nuppástusaid kemiijai tiippalaš málliiguin ja doahpagiiguin
- lađastallat doabaráhkadusaidis sihke vuođustallat sierralágan oainnuid luonddudiehtagii tiippalaš vugiin
- heivehit kemiija dáidduidis máŋgga suorgái ja oahpásmahttit oahppi kemiija heiveheaomái eallinbirrasis ja servodagas vuhtii váldimiin lagašbirrasa mihtilmasvuođaid ja oainnu suvdi ovdánumi dáfus
- atnit ávkin iežas kemiija máhttima geavada dáhpáhusain ja válljemiin sihke árvvoštallat iežas válljemiid váikkuhusaid suvdi boahttevuođa vuođđojurdagiid vuhtii váldimiin.

Kemiija ulbmiliidda laktásit deaŧalaš sisdoallosuorggit jahkeluohkáin 7-9

Sisdoalut válljejuvvojit dan láhkai, ahte dat dorjot ulbmiliid juksama ja atnet ávkin báikkálaš vejolašvuođaid. Sisdoallosuorggit laktásit nuppiidasaset dan láhkai, ahte luonddudieđalaš dutkamuš (S1) laktása eará sisdoallosurggiide. Sisdoallosurggiin dahkkojit ollislašvuođat sierra jahkeluohkáide.

S1 Luonddudieđalaš dutkamuš: Dorvvolaš bargama vuođđojurdagat ja vuođđobargodáiddut ráhkadit vuođu iskkadeami geavaheaddji bargamii. Sierra sisdoallosurggiin ja oahppiid beroštumi vuloš áššiin válljejuvvojit vuogas fáddábiiret gokčojuvvon ja rabas dutkamušaide. Sierralágan dutkamušain deattuhuvvojit vuogálaččat dutkamušproseassa sierra muttut nugo čuolmma dahje albmoneami smiehttan, plánen, iskkusordnedeami ollašuhttin, fuomášumiid dahkan, bohtosiid čohkken ja gieđahallan sihke bohtosiid árvvoštallan ja ovdanbuktin. Oahpásmuvvat diehto- ja gulahallanteknologiija ávkin atnimii dutkamušaid sierra muttuin.

S2 Kemiija iežas eallimis ja eallinbirrasis: Sisdoalut válljejuvvojit dan láhkai, ahte iežas eallima ja eallinbirrasa albmoneamit smihttojit earenoamážit dearvvasvuođa ja dorvvolašvuođa dáfus geahččamiin. Oahpásmuvvo ruovttu kemikálaide ja buollindorvvolašvuhtii oahppi lagasbirrasis vuolgimiin.

S3 Kemiija servodagas: Kemiija albmonemiide ja heivehusaide laktáseaddji sisdoalut válljejuvvojit earenoamážit olmmošsohkagotti buorredili ja teknologiija dáfus oaidnimiin. Váldodeaddu lea luondduváriid seastevaš geavaheamis, ja buktagiid eallingeavlejurddašeapmi lea oktan dárkkástallanvuohkin, sihke kemiija heivehusat sierra ámmáhiin.

S4 Kemiija máilmmigova ráhkadeaddjin: Sisdoalut válljejuvvojit dan láhkai, ahte dain bohtet ovdan kemiija luondu dieđan, ávdnasa ja energiija seailuma vuođđojurdagat sihke luonddu mihttogorit. Sisdoaluide gullet maiddá oahpásmeapmi kemiijai laktáseaddji ođđasiidda, áigeguovdilis albmonemiide, heivehusaide ja dálá dutkamušaide.

S5 Ávdnasiid iešvuođat ja ráhkadus: Dutkojuvvojit máŋggabeallásaččat seaguhusaid ja buhtes ávdnasiid iešvuođat. Álgoávdnasiid iešvuođaid vuođul oahpásmuvvo ávdnasa čohkiideapmái atomain, atoma ráhkadussii ja dávjodatvuogádahkii. Mállet ja simuleremat geavahuvvojit ovttastusaid šaddama fihttemis. Oahpásmuvvo čitnii, dan ovttastusaide ja biebmoávdnasiidda. oahpásmuvvo masa nu orgánalaš ovttastusjovkui.

S6 Ávdnasiid iešvuođat ja nuppástusat: Oahpásmuvvo energiija ja ávdnasiid muhttašuvvamii kemiijalaš reakšuvnnain. Dárkkástallat reakšuvdnajohtilvuođa ja smiehttat dasa váikkuheaddji dahkkiid. Oahpásmit čina birrajohtimii ja dan mearkkašupmái eallimii. Hárjehallat kemiija mearkagiela ja ovttageardánis reakšuvdnaovttamahtodagaid dulkoma. Geahččalit ávdnasa ráhkadusa vuođul áddet kemiijalaš reakšuvnnaid.

Kemiija oahppanbirrasiidda ja bargovugiide laktáseaddji ulbmilat jahkeluohkáin 7-9

Máŋggabeallásaš bargovugiiguin ja oahppanbirrasiiguin dorjojuvvo kemiija ulbmiliid juksan. Dutkamii gulli lahkonanvuohki doarju doahpagiid šaddama ja dutkama dáidduid oahppama.
Oahppiid oassálastin ja sin gaskasaš vuorrováikkuhus ovttageardánis dutkanbargguid plánemis ja ollašuhttimis lea deaŧalaš oahppiid dutkamii gullevaš lahkonanvuogi ovdáneamis. Dát lahkonanvuohki doarju doahpagiid šaddama ja dutkama dáidduid oahppama.
Iskkademiid geavaheaddji barggildeamis čuvvojit kemikála- ja bázahuslága ásahusat sihke ahkejovkui muddejuvvon bargodorvvolašvuođa láhkaásahusat.

Oahppanbirrasiin geavahuvvo diehto- ja gulahallanteknologiija lunddolaš láhkai. Vai kemiija ja teknologiija heiveheapmái sáhttá oahpásmit máŋggabeallásaččat, skuvlla lanjaid lassin geahččalit atnit ávkin báikkálaš mihtilmasvuođaid.

Rávven, sierranahttin ja doarjja kemiijas jahkeluohkáin 7-9

Kemiija ulbmiliid dáfus deaŧalaš lea oahpistit oahppiid iehčanas ja gillilis barggildeapmái sihke oaidnit oahppanvugiideaset. Doahpagiid geavahišgoahtin ja ádden dorjojuvvo, vai oahppiide šaddet doahpagiin čielga ollislašvuođat. Iskkademiid geavaheaddji barggildeamis oahppiid rávvejit dorvvolaš ja njuovžilis barggildeapmái. Dutkanbargguin sáhttá sierranahttit oahpahusa vuhtii váldimiin oahppiid iežaset dáidduid ja ulbmiliid. Sierralágan málliiguin ja daid geavahanvugiiguin sáhttá maiddái hástalit oahppiid šaddi abstrákta jurddašeami dáidduid. Rávven, doarjja, bargovugiid válljen sihke oasálašvuohta doaibmama plánemis dorjot oahppiid oahppiiešgova nannuma ja addet sutnje lihkostuvvama vásáhusaid.

Oahppi oahppama árvvoštallan kemiijas jahkeluohkáin 7-9

Barggu lađastallan unnit ollislašvuohtan, projeaktan dahje iskkadeami geavaheaddji bargun, main leat iežaset ulbmilat ja árvvoštallanvuođut, doarju máŋggabeallásaš árvvoštallama.

Árvvoštallamis galgá váldit vuhtii

1. Iskkadeami geavaheaddji barggu árvvoštallan
Iskkadeami geavaheaddji barggu árvvoštallan sáhttá ovdánit hierarkiijalaččat dorvvolaš bargama vuođđojurdagiin dáidobargguide ja gokčojuvvon dutkanbargguin gitta rabas dutkamušaide. Árvvoštallan vuođđuduvvá máŋgga hápmásaš bohtosiid lassin bargama dárkkástallamii.

2. Bohtosiid árvvoštallan
Bohtosiid sisdoalu árvvoštallamis váldojit vuhtii oahppoollislašvuhtii addojuvvon dihtui guoski ulbmilat.

3. Oahppovázzinproseassa ja barggu muttuid árvvoštallan

Oahppovázzinproseassa ja barggu sierra muttuid árvvoštaladettiin biddjojuvvo fuomášupmi gažaldagaid dahkamii, fáttá ráddjemii, dieđuohcamii, oaidninvuogi vuođustallamii, doahpagiid geavaheapmái, olggosbuktima čielggasvuhtii ja barggu lohppii doalvumii.

Ulbmiliid juksama várás oahppiid rávvejit fuobmát iežaset ovdadieđuid, -dáidduid ja -áddejumiid. Barggildeami ovdáneapmi bagadallojuvvo duddjojeaddji máhcahusain ja gažaldagaiguin. Arvvosmahtti máhcahus doarju earenoamážit dutkama dáidduid ovdáneami ja motivašuvnna šaddama. Ollislašvuođaid loahpas árvvoštallojuvvo biddjojuvvon ulbmiliid juksan ja giddejuvvo fuomášupmi ođđa ovddidanhástalusaid guvlui.

Oahppiid iešárvvoštallama ja veardásašmáhcahusa sihke oahpaheaddjiid ja oahppiid gaskasaš háleštemiid sáhttá geavahit árvvoštallama doarjjan.

Loahppaárvvoštallan lea dan lohkanjagi, goas kemiija lohkan nohká buohkaide oktasaš oahppaávnnasin. Loahppaárvvoštallamiin meroštallojuvvo, man láhkai oahppi lea oahppovázzima nogadettiin ollán kemiija oahppameari ulbmiliidda. Loahppaárvosátni dahkkojuvvo geahččamiin oahppi máhttima dási kemiija loahppaárvvoštallama kriteraid ektui. Kemiijas oahppi máhttin ovdána dábálaččat sierra ulbmilsurggiin oahppameari loahppamuttu rádjai. Loahppaárvosáni dahkamis váldojit vuhtii buot riikkaviidosaš loahppaárvvoštallama kriterat beroškeahttá das, man jahkeluohkkái vástideaddji ulbmil lea biddjojuvvon báikkálaš oahppaplánas. Oahppi oažžu árvosáni gávcci (8), juos son čájeha gaskamearálaččat máhttima, mii kriterain meroštallojuvvo. Árvosáni gávcci dási badjelmannan muhtun ulbmiliid buohta sáhttá kompenseret dási heajut čađaheami muhtun eará ulbmiliid buohta.

Kemiija loahppaárvvoštallama kriterat buorre máhttimii (árvosátni 8) oahppameari nogadettiin

Oahpahusa ulbmil	Sisdoallo-suorggit	Árvvoštallama vuložat oahppaávdnasis	Árvosáni gávcci máhttin
Mearkkašupmi, árvvut ja jurddašanvuogit
T1 arvvosmahttit ja movttiidahttit oahppi lohkat kemiija	S1-S6		Ii geavahuvvo árvosáni dahkama vuođđun. Oahppi rávvejuvvo smiehttat vásáhusaidis oassin iešárvvoštallama.
T2 rávvet ja arvvosmahttit oahppi oaidnit iežas kemiija máhttima, bidjat ulbmiliid iežas bargamii sihke bargat gillilit	S1-S6	Ulbmillaš bargan ja oahppat oahppama dáiddut	Oahppi máhttá bidjat iežas mihttomeriid smávva ollislašvuođaid buohta ja bargat daid juksama várás. Oahppi máhttá govvidit iežas máhttima oahpaheaddji addin máhcahusa, veardásašmáhcahusa ja iešárvvoštallama vuođul.
T3 rávvet oahppi áddet kemiija máhttima mearkkašumi eallimisttis, eallinbirrasisttis ja servodagas	S1-S6	Kemiija mearkkašumi árvvoštallan	Oahppi máhttá govvidit ovdamearkkaiguin, man láhkai kemiija dieđut ja dáiddut dárbbašuvvojit sierralágan dáhpáhusain. Oahppi ádde kemiija máhttima mearkkašumi sierra ámmáhiin ja joatkka-oahpuin.
T4 rávvet oahppi geavahit kemiija máhttima suvdi boahttevuođa ráhkadeamis sihke árvvoštallat iežas válljemiid luondduváriid seastevaš anu ja buktaga eallingeavlli dáfus	S1-S6	Suvdi ovdánumi dieđut ja dáiddut kemiija dáfus	Oahppi máhttá govvidit ovdamearkkaiguin, man láhkai kemiija máhttin dárbbašuvvo suvdi boahttevuođa ráhkadeamis. Oahppi oaidná sierralágan válljemiid mearkkašumi luondduváriid gierdi anu ja buktaga eallingeavlli dáfus.
Dutkama dáiddut
T5 arvvosmahttit oahppi dahkat gažaldagaid dárkkástallama vuloš albmonemiin sihke hutkat gažaldagaid viidásabbot dutkamušaid ja eará doaibmama vuolggasadjin	S1-S6	Gažaldagaid dahkan sihke dutkamušaid ja eará doaibmama plánen	Oahppi máhttá dahkat gažaldagaid dárkkástallama vuloš albmoneamis. Oahppi máhttá plánet ovttageardán dutkamušdili.
T6 rávvet oahppi ollašuhttit iskkadeapmái vuođđuduvvi dutkamušaid oktasašbarggus earáiguin sihke bargat dorvvolaččat ja jearggalaččat	S1-S6	Iskkadeapmái vuođđuduvvi dutkamuša ollašuhttin	Oahppi hálddaša vuođđobargodáidduid, máhttá bargat dorvvolaččat sihke dahkat fuomášumiid rávvagiid dahje plána mielde.
T7 rávvet oahppi gieđahallat, dulkot ja buktit ovdan dutkamušaidis bohtosiid sihke árvvoštallat daid ja oppa dutkamušproseassa	S1-S6	Dutkamušaid bohtosiid gieđahallan, ovdanbuktin ja árvvoštallan	Oahppi máhttá gieđahallat, dulkot ja buktit ovdan dutkamušaid bohtosiid. Oahppi máhttá árvvoštallat bohtosiid riektavuođa ja luohtehahttivuođa sihke máhttá govvidit dutkamušproseassa doaibmivuođa.
T8 rávvet oahppi fihttet kemiija heiveheami teknologiijas sihke oassálastit kemiija heiveheaddji čovdosiid hutkamii, plánemii, ovddideapmái ja heiveheapmái oktasašbarggus earáiguin	S1-S6	Teknologalaš máhttin ja oktasašbargu teknologalaš problemačoavdimis	Oahppi máhttá govvidit muhtun ovdamearkkaid kemiija heiveheamis teknologiijas. Oahppi máhttá bargat oktasašbarggus ovttageardán kemiija heiveheaddji čovdosa hutkamis, plánemis, ovddideamis ja heiveheamis.
T9 rávvet oahppi geavahit diehto- ja gulahallanteknologiija dieđu ja dutkanbohtosiid háhkamii, gieđahallamii ja ovdanbuktimii sihke doarjut oahppi oahppama ealáskahtti simuleremiiguin	S1-S6	Diehto- ja gulahallanteknihka geavaheapmi	Oahppi máhttá geavahit diehto- ja gulahallan-teknologalaš gaskaomiid dahje heivehusaid dieđu ja dutkamušbohtosiid háhkamii, gieđahallamii ja ovdanbuktimii. Oahppi máhttá dahkat fuomášemiid ja árvalusaid simuleremis.
Kemiija dieđut ja daid geavaheapmi
T10 rávvet oahppi geavahit kemiija doahpagiid dárkilis láhkai sihke lađastallat doabaráhkadusaidis luonddudieđalaš teoriijaid čuovvu áddejumiid guvlui.	S1-S6	Doahpagiid atnin ja daid šaddan áddehahttin	Oahppi máhttá geavahit kemiija guovddáš doahpagiid rivttes áššeoktavuođas ja ovttastahttit daid nuppiide. Oahppi máhttá govvidit ja čilget albmonemiid kemiija guovddáš doahpagiiguin.
T11 rávvet oahppi geavahit sierralágan málliid govvidit ja čilget ávdnasa ráhkadusa ja kemiijalaš albmonemiid	S1-S6	Málliid geavaheapmi	Oahppi máhttá govvidit ávdnasa ráhkadusa ja kemiijalaš albmonemiid málliiguin dahje govvemiiguin.
T12 rávvet oahppi geavahit ja árvvoštallat kritihkalaččat sierra diehtogálduid sihke buktit ovdan ja vuođustallat sierralágan oainnuid kemiijai gullevaš vugiin	S1-S6	Argumenteren-dáiddut ja diehtogálduid geavaheapmi	Oahppi máhttá ohcat dieđu sierralágan diehtogálduin ja válljet muhtun luohtehahtti diehtogálduid. Oahppi máhttá buktit ovdan ja vuođustallat sierralágan oainnuid kemiijai gullevaš vugiin.
T13 rávvet oahppi áddet luonddudieđalaš dieđu luonddu ja ovdáneami sihke dieđalaš vugiid buvttadit dieđu	S1, S4	Luonddudieđalaš dieđu luonddu ádden	Oahppi máhttá govvidit kemiijai laktáseaddji ovdamearkkaiguin luonddu-dieđalaš dieđu luonddu ja ovdáneami. Oahppi máhttá govvidit ovdamearkkaiguin dieđalaš vugiid buvttadit dieđu.
T14 rávvet oahppi áddet vuođđoprinsihpaid ávdnasiid iešvuođain, ráhkadusas ja ávdnasiid nuppástusain	S5, S6	Dihtui guoski joatkkaoahppo­dáidduid fidnen	Oahppi máhttá geavahit ávdnasa iešvuođaid, ráhkadusaid ja ávdnasiid nuppástusaid guovddáš doahpagiid, albmonemiid ja málliid oahpes dáhpáhusain.
T15 rávvet oahppi heivehit kemiija dieđuidis ja dáidduidis máŋggasuorggi oahppan-ollislašvuođain sihke fállat vejolašvuođaid oahpásmit kemiija heiveheapmái sierralágan dilis nugo luonddus, ealáhuseallimis, servviin dahje dieđaservodagain	S1-S6	Dieđuid ja dáidduid heiveheapmi sierra dáhpáhusain	Oahppi máhttá geavahit kemiija dieđuidis ja dáidduidis máŋggasuorggi oahppanollislašvuođas dahje dáhpáhusas, mas kemiija heivehuvvo sierra birrasiin.