15.4.6 EATNANDIEHTU

Oahppaávdnasa bargu

Eatnandieđu oahpahusa bargun lea doarjut oahppiid máilmmigova šaddama. Oahppiid rávvejit čuovvut áigeguovdilis dáhpáhusaid iežaset lagašbirrasis ja oppa máilmmis sihke veahkehit oahppiid bidjat ođđasiid máilmmi dáhpáhusain guvlui guoski rámmaide, man sii leat eatnandieđu oahpahusas fidnen.

Eatnandiehtu lea máŋggadieđalaš ja sierra diehtosurggiid integrerejeaddji oahppaávnnas, mas dutkojit eatnanspábba ja dan guovllut, luondu, olbmo doaibman sihke sierralágan kultuvrrat. Eatnandieđu oahpahusas váldojuvvo vuhtii luonddudiehtagiid, olmmošdiehtagiid ja servodatdiehtagiid oaidninčiegat. Ná duddjojuvvo laššis oppalašgovva máŋggahámat máilmmis ja dan doaibmamis.

Eatnandieđu oahpahusas gieđahallojuvvo luonddu ja olbmo doaibmama vuorrováikkuhus ja dan oktavuohta birrasa dillái sihke duddjojuvvo vuođđu áddet sierralágan guovlluide guoski oaidninčiegaid ja ruossalasvuođaid eatnanspáppa alde. Eatnandieđalaš sivva- ja čuovvumušgaskavuođaid sihke birasnuppástusaid ádden ja analyseren aktiverejit oahppi doaibmat vásttolaččat iežas árgabeaivve eallimis.

Eatnandieđu oahpahusas váldojuvvo vuhtii oahppiid iežaset eallámušmáilbmi. Oahpahus fállá doaibmamii vuođđuduvvi vásáhusaid sierralágan oahppanbirrasiin, main oahppit dahket fuomášumiid ja dutkamušaid. Oahppogazzamis adnojuvvo ávkin máŋggabeallásaččat diehto- ja gulahallanteknologiija. Teknologiija geavaheapmi ovddida maiddái oahppiid ovttaveardásašvuođa ja dásseárvvu oahppamis.

Eatnandieđu oahpahusas nannejuvvo oahppiid máhttu suvdi ovdánumi ovddos doalvu doaibmanvuohkái. Oahpahus buorida oahppiid oassálastin- ja váikkuhandáidduid ja addá oahppiide ráđiid aktiivvalaš álbmotlahttuvuhtii ja suvdi boahttevuođa ráhkadeapmái.


Ohcejogas davvi oaidninčiehka lea eatnandiehtaga oahpahusa vuođđu; iežas ruovttuguovllu ja lagasguovlluid eatnandieđalaš dovdan dahká vejolažžan lohkat maiddái eará guovlluid birra.

Eatnandieđu oahpahusa ulbmilat jahkeluohkáin 7-9

Oahpahusa ulbmilat	Ulbmiliidda laktáseaddji sisdoallosuorggit	Viiddis máhttu
Eatnandieđalaš diehtu ja áddejupmi
T1 doarjut oahppi fidnet áddehahtti kártagova eatnanspáppas	S1-S6	L1, L4, L5
T2 rávvet oahppi dutkat luonddueatnandieđalaš albmonemiid sihke veardádallat luondduduovdagiid Suomas ja eatnanspáppa eará guovlluin	S1-S4, S6	L4, L5
T3 rávvet oahppi dutkat olmmošeatnandieđalaš albmonemiid ja kulturduovdagiid sihke áddet sierralágan kultuvrraid, ealáhusaid ja olbmuid eallima Suomas ja eatnanspáppa eará guovlluin	S1-S6	L2, L4
T4 arvvosmahttit oahppi smiehttat olbmo doaibmama ja luonddubirrasa gaskasaš vuorrováikkuhusa sihke áddet luondduriggodagaid seasti geavahusa mearkkašumi	S1-S6	L7
Eatnandieđalaš dáiddut
T5 rávvet oahppi ovddidit eatnandieđalaš jurddašandáiddu sihke návccaid buktit ovdan eatnandieđalaš gažaldagaid	S1-S6	L1
T6 rávvet oahppi ovddidit sadjeáddejumi sihke symbolaid, mihttogaskavuođaid, hálttiid ja mátkegaskkaid áddejumi	S1-S6	L4, L5
T7 rávvet oahppi hárjehallat árgaeallima geomediadáidduid sihke lohkat, dulkot ja ráhkadit kárttaid ja eará málliid eatnandieđalaš albmonemiin	S1-S6	L5, L6
T8 rávvet oahppi ovddidit eatnandieđalaš dutkandáidduid	S1-S6	L1
T9 doahttađit oahppi dahkat fuomášumiid birrasis ja das dáhpáhuvvi nuppástusain sihke aktiveret oahppi čuovvut áigeguovdilis dáhpáhusaid iežas lagašbirrasis, Suomas ja oppa máilmmis	S1-S6	L4
T10 doarjut oahppi ovddidit vuorrováikkuhus- ja joavkobargodáidduid sihke argumenteret ja buktit čielgasit ovdan eatnandieđalaš dieđu	S1-S6	L2
T11 rávvet oahppi gáhttet luonddu, huksejuvvon birrasa ja daid máŋggahápmásašvuođa sihke nannet oahppi oassálastima ja váikkuheami dáidduid	S1-S6	L7
Eatnandieđu jurddašanvuohke- ja árvoulbmilat
T12 doarjut oahppi šaddat aktiiva, vásttolaččat doaibmi ja suvdi eallinvuohkái čatnasan álbmotlahttun	S1-S6	L7
T13 rávvet oahppi addit árvvu guvlui gullevaš identitehtasis sihke lundui, olmmošdoaibmamii ja kultuvrraid máŋggaláganvuhtii sihke gudnejahttit olmmošvuoigatvuođaid birra máilmmi	S1-S6	L3, L7

Eatnandieđu ulbmiliidda laktáseaddji guovddáš sisdoallosuorggit jahkeluohkáin 7-9

Sisdoalut válljejuvvojit dan láhkai, ahte dat dorjot ulbmiliidda beassama ja atnet ávkin báikkálaš vejolašvuođaid. Sisdoalut laktásit nuppiidasaset dan láhkai, ahte eatnanspáppa kártagova fidnen (S1) ja áigeguovdilis máilmmi čuovvun (S2) čáhkaduvvojit eará sisdoallosurggiide. Sisdoallosurggiin hábmejuvvojit ollislašvuođat sierra jahkeluohkáide.

S1 Eatnanspáppa kártagovva ja guovllut: Sisdoalut válljejuvvojit dan láhkai, ahte oahppiid áddejupmi kártta vuođđodoahpagiin sihke sierralágan eana- ja temákárttain čiekŋu. Sisdoaluin vuodjut oppa máilmmi oaidnimii sihke Suoma, Europa ja máilmmi guovddáš báikenamaid oahppamii. Kárttaid, báikedieđu ja eará geomedia geavaheapmi ovttastuvvo eatnandieđu buot eará sisdoaluid lohkamiidda.

S2 Áigeguovdilis nuppástuvvi máilbmi: Čuovvut áigeguovdilis ođđasiid máilmmi sierra guovlluin ja sajuštit ođđasiid kártta ala. Suokkardit kritihkalaččat ođasdáhpáhusaid duogážiid ja guovlluide guoski mearkkašumiid. Ođasčuovvun ovttastahttojuvvo eatnandieđu eará sisdoaluid lohkamiidda. Oahpásmuvvo bargoeallimis ja servodaga sierra oasseguovlluin dárbbašlaš eatnandieđalaš máhttui.

S3 Eallima vuođđoeavttut eatnanspáppa alde: Sisdoalut laktásit planetáralašvuhtii ja dan váikkuhusaide eatnanspáppa alde. Gieđahallat jándor- ja jagiáiggiid molsašuddama sihke dálkkádat- ja šaddoavádagaid. Suokkardit eallima vuođđoeavttuid dego buhtes áimmu, čázi ja biepmu, daid dihttoma ja suvdi geavahusa.

S4 Muhttašuvvi duovdagat ja eallinbirrasat: Geahčadit iežamet ruovttuguovllu mihtilmasvuođaid sihke Suoma oainnusguovlluid. Dahkat gieddedutkamušaid iežamet lagašbirrasis. Oassálastit iežamet lagašbirrasa máŋggahápmásašvuođa gáhttemii sihke dan hearvásvuođa ja dorvvolašvuođa plánemii ja buorideapmái. Dutkat ovdamearkkaiguin máilmmi sierra guovlluid luonddu- ja kulturoidnosiid.

S5 Olbmot ja kultuvrrat eatnanspáppa alde: Oahpásmit kultuvrraide, olbmuid eallimii, orrumii ja ealáhusaide Suomas, Eurooppas ja birra máilmmi. Geahčadit ovdamearkkaiguin, man láhkai biras váikkuha ealáhusaide, orrumii ja olbmo eará doaibmamii. Suokkardit olmmošvuoigatvuođaid ja buori eallima eavttuid earenomážit mánáid ja nuoraid dáfus geahččamiin.

S6 Suvdi eallinvuohki ja luondduriggodagaid suvdi geavaheapmi: Vuodjut luondduriggodagaid seastevaš geavaheapmái ja bioekonomia vejolašvuođaide Suomas ja eará guovllus máilmmis. Dutkat buktagiid eallingevlliid sihke smiehttat iežamet geavahusválljemiid ja doaibmama vásttolaš álbmotlahttun. Oahpásmit birasnuppástusaide, earenoamážit dálkkádatnuppástussii ja luonddu máŋggahámatvuođa fuotnáneapmái. Gieđahallat birrasa dili ja oktasašbargovejolašvuođaid Nuortameara birrasis. Smiehttat ovdamearkkaiguin globálalašvuođa váikkuhusaid ja guovllu iežas ovdánangažaldagaid.

Eatnandieđu oahppanbirrasii ja bargovugiide laktáseaddji ulbmilat jahkeluohkás 7-9

Eatnandieđu oahpahusa ulbmiliid dáfus deaŧalaš lea geavahit máŋggabeallásaš oahppanbirrasiid sihke skuvllas ja skuvlla olggobealde. Eananbarggildeapmi, fitnamat meahcis ja huksejuvvon birrasis sihke elektrihkalaš oahppanbirrasiid ja báikedieđu geavaheapmi leat eatnandieđu oahpahusa deaŧalaš oassi. Spealuid geavaheapmi lasiha oahppiid motivašuvnna. Dutkamii gullevaš lahkonanvuohki doarju eatnandieđalaš jurddašeami sihke problemačoavdin- ja dutkandáidduid ovdáneami sihke ovddida servodatlaš ja vuorrováikkuheaddji barggildeami.

Oahpahusas čuovvut áigeguovdilis dáhpáhusaid ja albmonemiid lagašbirrasis ja eará guovlluin máilmmis. Bargovugiid válljedettiin váldojuvvojit vuhtii oahppiid eallinmáilbmi, álbmogiidgaskasašvuohta ja oktasašbargu skuvlla olggobeale beliiguin. Oahpahusas addojuvvo áigi oahppiid jurddašeapmái, hutkáivuhtii ja doaibmamii.

Rávven, sierranahttin ja doarjja eatnandieđus jahkeluohkáin 7-9

Eatnandieđu oahpahusa ulbmiliid beales deaŧalaš lea rávvet oahppiid fihttet oaidnit máilmmi, mii lea min birra ja áddet dan albmonemiid. Áigeguovdilis ođasčuovvumiin doarjut guđege oahppi máilmmigova duddjoma. Gieddeoahpahusas dulkot lagasbirrasa atnimiin buot áiccuid ávkin ja juohkit vásáhusaid oahppiid ja oahpaheaddji gaskka. Eatnandieđu ulbmiliid beales doarjaga ordnemis lea deaŧalaš áddet oahppiid spatiála hápmeoaidnima váttisvuođaid ja eandalii váttisvuođaid kárttalohkamis ja kártadulkomis. Oahppiid rávvet ja doarjut geavahit báikedieđu ja eará geomedia árgabeaivve dáhpáhusain. Juohke oahppi dáiddut fihttet oaidnit lagasbirrasa ja máilmmi hárjehuvvojit doarjumiin ja arvvosmahttimiin oahppi su iežas nanusvuođaid vuođul sihke dárbbu miel nannemiin oahppi dáidduid atnimiin sierra doarjjahámiid ávkin. Sierranahttima sáhttá ollašuhttit dutkanbargguin, main oahppit besset doaibmat sierralágan rollain sihke hárjehusain, main lea vejolaš ovdánit oktagaslaččat jurddašeami dáidduid sierra dásiide.

Oahppi oahppama árvvoštallan eatnandieđus jahkeluohkáin 7-9

Eatnandieđu oahpahusas arvvosmahtti ja duddjojeaddji máhcahus oahpuid áigge doarju oahppiid motivašuvnna šaddama, dutkandáidduid ovdáneami sihke veahkeha oahppiid gávdnat iežaset nanusvuođaid. Oahppiide addojuvvo jeavddalaččat diehtu oahppama ovdáneamis ja čađaheamis eatnandihtui biddjojuvvon ulbmiliid ektui. Máhcahusa vehkiin oahppiid roahkasmahttet doaibmat aktiivvalaččat ja vásttolaččat iežaset lagašbirrasis ja heivehit geavadis dieđu, man leat oahppan. Eatnandieđu árvvoštallamis oahppiin galgá leat vejolašvuohta čájehit máhtuset máŋggabeallásaččat. Árvvoštallan oaivvilduvvo sihke oahppiid dihtui guoski máhttimii ja eatnandieđu dáidduide nugo geomediadáidduide ja dieđu kritihkalaš árvvoštallandáidui. Dasa lassin árvvoštallojuvvo dáidu geavahit eatnandihtui mihtilmas biergasiid sihke diehto- ja gulahallanteknologiija. Árvvoštallama ja máhcahusa bargun lea bealistis ovddidit juohke oahppi barggildandáidduid.

Loahppaárvvoštallan lea dan lohkanjagi, goas eatnandieđu lohkamat nohket buohkaide oktasaš oahppaávnnasin. Loahppaárvvoštallamiin meroštallojuvvo, man láhkai oahppi lea lohkamiid nogadettiin juksan eatnandieđu oahppameari ulbmiliid. Loahppaárvosátni dahkkojuvvo árvvoštallamiin oahppi máhttima dási eatnandieđu riikkaviidosaš loahppaárvvoštallama kriteraid ektui. Eatnandieđus oahppi máhttin ovdána dábálaččat sierra ulbmilsurggiin oahppameari loahppamuttu rádjai. Loahppaárvosáni dahkamis váldojit vuhtii buot riikkaviidosaš loahppaárvvoštallama kriterat beroškeahttá das, man jahkeluohkkái vástideaddji ulbmil lea biddjon báikkálaš oahppaplánas. Oahppi oažžu árvosáni gávcci (8), juos son čájeha gaskamearálaččat kriterain meroštallon máhtu. Árvosáni gávcci dási badjel mannan muhtun ulbmiliid buohta sáhttá kompenseret dási heajut čađaheami muhtun eará ulbmiliid buohta.

Eatnandieđu loahppaárvvoštallama kriterat buori máhttui (árvosátnái 8) oahppameari nogadiin

Oahpahusa ulbmil	Sisdoallo-suorggit	Árvvoštallama vuložat oahppaávdnasis	Árvosáni gávcci máhttin
T1 doarjut oahppi analyserejuvvon kártagova šaddama eatnanspáppas	S1-S6	Eatnanspáppa kártagova ádden ja deaŧalaš báikenamaid dovdan	Oahppi fihtte oaidnit eatnanspáppa kártagova vuođđosárgosiid sihke diehtá deaŧalaš báikkiid saji ja namaid.
T2 rávvet oahppi dutkat luonddueatnandieđalaš albmonemiid sihke veardádallat luondduduovdagiid Suomas ja eará guovlluin eatnanspáppas	S1-S4, S6	Luonddueatnandieđalaš albmonemiid ádden	Oahppi máhttá čilget ovdamearkkaiguin Eatnama planetáralašvuođa, jándor- ja jagiáiggiid molsašuddama sihke ádde eatnanspáppa birasosiid ja avádatlašvuođa. Oahppi máhttá dovdat ja govvidit luondduduovdagiid Suomas ja eatnanspáppa alde sihke máhttá buktit ovdan daid šaddamii váikkuhan áššiid.
T3 rávvet oahppi dutkat olmmošeatnandieđalaš albmonemiid ja kulturduovdagiid sihke áddet sierralágan kultuvrraid, ealáhusaid ja olbmuid eallima Suomas ja eatnanspáppa eará guovlluin	S1-S6	Olmmošeatnandieđalaš albmonemiid ádden	Oahppi máhttá govvidit olbmuid eallima ja kultuvrraid iešvuođaid sihke kulturduovdagiid molsašuddama Suomas ja eará guovlluin máilmmis.
T4 arvvosmahttit oahppi guorahallat olbmo doaibmama ja luonddubirrasa gaskasaš vuorrováikkuhusa sihke áddet luondduriggodagaid seasti geavaheami mearkkašumi	S1-S6	Luonddu ja olbmo doaibmama gaskasaš vuorrováikkuhusa ádden sihke luondduriggodagaid seasti geavaheapmi	Oahppi máhttá govvidit, man láhkai luonddubiras váikkuha olbmuid eallimii ja ealáhusaide sihke makkár váikkuhusat olbmo doaimmain lea luonddubirrasa dillái Suomas ja eatnanspáppa eará guovlluin. Oahppi máhttá muitalit, manin luondduriggodagaid seastevaš geavaheapmi lea deaŧalaš.
T5 rávvet oahppi ovddidit eatnandieđalaš jurddašandáiddu sihke návccaid buktit ovdan eatnandieđalaš gažaldagaid	S1-S6	Eatnandieđalaš jurddašandáidu	Oahppi máhttá čilget ahte eatnandieđus dutkojit guovllut ja guovlluid gaskasaš erohusat sihke ádde kárttain sierra guovlodásiid: iežas lagasbiras, gielda, Suopma, Europa ja obba máilbmi. Oahppi máhttá dahkat eatnandieđalaš gažaldagaid ja smiehttat vástádusaid daidda.
T6 rávvet oahppi buoridit sadjeáddema sihke symbolaid, mihttogaskavuođaid, guovlluid ja mátkegaskkaid áddema	S1-S6	Sadjeáddema ovdáneapmi	Oahppi máhttá mihtidit sihke linnjá- ja gorrelohkomihttoskálain mátkegaskkaid kárttas, stellet kártta čujuhit duođalašvuođa miel ja johtit meahcis kártta veagas.
T7 rávvet oahppi hárjehit árgaeallima geomedia- dáidduid sihke lohkat, tulkot ja ráhkadit kárttaid ja eará málliid eatnandieđalaš albmonemiid	S1-S6	Geomediadáiddut	Oahppi máhttá geavahit govaid, kárttaid, kártabálvalusaid sihke eará geomedia eatnandieđu sisdoaluid lohkamis ja árgaeallimis. Oahppi máhttá ráhkadit ovttageardánis kárttaid, diagrámmaid sihke eará eatnandieđalaš málliid.
T8 rávvet oahppi ovddidit eatnandieđalaš dutkandáidduid	S1-S6	Dutkandáiddut	Oahppi máhttá ollašuhttit smávvahápmásaš eatnandieđalaš dutkamuša. Oahppi máhttá ealáskahttit dutkanbohtosiid geomedia vehkiin sihke buktit ovdan dutkanbohtosiid njálmmálaččat.
T9 hárjehit oahppi oaidnit birrasa ja das dáhpáhuvvi nuppástusaid sihke aktiveret oahppi čuovvut áigeguovdilis dáhpáhuvvamiid iežas lagasbirrasis, Suomas ja oppa máilmmis	S1-S6	Biraslohkandáidu ja birrasa nuppástusaid árvvoštallan	Oahppi máhttá fuobmát lagasbirrasa nuppástusaid, máhttá addit ovdamearkkaid Suomas ja eará sajis máilmmis dáhpáhuvvi birrasa nuppástusain ja máhttá nammadit gaskkamuš dahkkiid, mat nuppástusaid dagahit. Oahppi máhttá buktit ovdan eatnandieđalaš albmonemiide laktáseaddji áigeguovdilis ođasságaid ja máhttá čilget dáhpáhusaid duogážiid.
T10 doarjut oahppi ovddidit vuorrováikkuhus- ja joavkobargodáidduid sihke argumenteret ja buktit čielgasit ovdan eatnandieđalaš dieđu	S1-S6	Joavkkus bargama ja argumenterema dáiddut	Oahppi máhttá doaibmat joavkku lahttun ja árvvoštallat iežas doaibmama joavkkus. Oahppi máhttá buktit ovdan oainnuid eatnandieđalaš áššiin sihke guldalit ja doallat mieđis gaskavuođa sierralágan oainnuide.
T11 rávvet oahppi gáhttet luonddu, ráhkaduvvon birrasa ja daid máŋggahápmásašvuođa sihke nannet oahppi oassálastima ja váikkuheami dáidduid	S1-S6	Oassálastima ja váikkuheami dáiddut	Oahppi doaibmá projeavttain, main ovttas earáiguin váikkuhit lagašbirrasa hearvásvuođa buorideapmái dahje birrasa máŋggahápmásašvuođa seailluheapmái. Oahppi ádde ja máhttá govvidit globála vásttu mearkkašumi iežas doaibmamis.
T12 doarjut oahppi šaddat aktiivvalaš, vásttolaččat doaibmi ja suvdi eallinvuohkái čatnasan álbmotlahttun	S1-S6	Suvdi ovdánumi ovddideapmi	Oahppi máhttá muitalit, man láhkai doaibmat vásttolaččat skuvllas ja skuvlla olggobealde. Oahppi máhttá váldit beali suvdi ovdánumi gažaldagaide ja máhttá addit ovdamearkkaid man láhkai doaibmat suvdi eallinvuogi mielde.
T13 rávvet oahppi addit árvvu guvlui guoski identitehtasis sihke luonddu, olmmošdoaibmama ja kultuvrraid máŋggaláganvuhtii ja gudnejahttit olmmošvuoigatvuođaid juohke sajis máilmmis	S1-S6	Guvlui gullevaš identitehta sihke luonddu, olmmošdoaibmama ja kultuvrraid máŋggaláganvuođa dovdan	Oahppi máhttá govvidit mihtilmasvuođaid iežas guvlui gullevaš identitehtasis váikkuheaddji dahkkiid sihke máhttá govvidit lágašbirrasa ja dan máŋggahápmásašvuođa mearkkašumi. Oahppi máhttá govvidit kultuvrraid ja olbmuid máŋggaláganvuođa mearkkašumi sihke máhttá dárkkástallat servodaga albmonemiid olmmošvuoigatvuođaid dáfus oaidnimiin.