15.4.5. BIOLOGIA

Oahppaávdnasa bargu

Biologiija oahpahusa bargun lea veahkehit oahppiid áddet eallima ja dan ovdáneami, lasihit oahppi luonddudovdamuša sihke oahpistit oahppiid áddet ekosystemaid doaibmama, olbmo ealadoaibmamiid sihke árbbálašvuođa ja evolušuvnna vuđđosiid. Biologiija oahpahusas barggilduvvo maiddái luonddus ja oahppit oahpistuvvojit dutki oahppama vehkiin oahpásmit biologiijai gullevaš dieđuháhkama lundui.

Luonddu dutkamis geavahit sihke meahcce- ja laboratoriabargovugiid. Meahcis buorránit maiddái oahppiid vánddardandáiddut ja sii besset luonddušattuid čoaggin ja geavahanvejolašvuođaid oahppat. Vásáhusaide vuođđuduvvi oahppan bohciidahttá oahppama ilu ja boktá beroštumi dárkkástallat eallinbirrasa dili ja das dáhpáhuvvi nuppástusaid. Oahppogazzamis adnojuvvo ávkin máŋggabeallásaččat diehto- ja gulahallanteknologiija. Teknologiija geavaheapmi ovddida oahppiid ovttaveardásašvuođa ja dásseárvvu biologiija oahpahusas. Biologiija oahpahusas dorjojit oahppiid čuolbmačoavdin- ja oktasašbargodáiddut sihke servodahkii gullama dovddu šaddan ja addojuvvojit dáiddut biologiija ávkin adni surggiid oahppavázzimii sihke bargoeallimii.

Biologiija oahpahus veahkeha oahppiid áddet, man láhkai biologiija dieđuid ja dáidduid sáhttá heivehit ja atnit ávkin iežas eallimis, ehtalaš guorahallamiiguin, biologiijai laktáseaddji áigeguovdilis ođđasiid čuovvumis sihke das, mo servodatlaš mearrádusdahkamii sáhttá váikkuhit. Biologiija oahpahus buorida oahppiid birasdiđolašvuođa ja hálu gáhttet luonddu máŋggahápmásašvuođa. Oahppit ožžot dáidduid váikkuhit ja oassálastit iežaset lagašbirrasa ovddideapmái ja dan seailumii eallinfámolažžan. Oahppit oahpistuvvojit suvdi eallinvuohkái ja globála ovddasvástádusa áddemii.

Iežas birrasa dáfus geahččan, davvi eallima mihtilmasvuođaid ja raššivuođa vuhtii váldin sihke das čuovvu áddejupmi davvi ekosystemaid hiđis ođasmuvvamis váldojuvvo vuhtii buot oahpahusjoavkkuin ja integrerejuvvo biologiija sierra oassesurggiid gieđahallamii.

Jahkeluohkáid 7-9 guovddáš ulbmilat ja sisdoalut

Čázádagat
Oahpahusa ulbmilat ja guovddáš sisdoalut:

- Viiddidit oahppi dovdamuša sierralágan čáhceekosystemaid ráhkadusain sihke doaibmamiin, oahppat fuobmát daidda gullevaš albmonemiid oktan sivaiguin ja čuovvumušaiguin (omd. njivlun ja liigešaddan)
- Geahččalit lasihit oahppiid čáhceekosystemaid šládjadovdamuša sihke veahkehit oahppi áddet sierra čáhceealániid ráhkadusaid ja ealadoaibmamiid.
- Ulbmilin lea ahte oahppi áddešii čáziidsuodjaleami deaŧalašvuođa ja anášii suodjaleami mieđis áššin sihke áddešii čáhceekosystema mearkkašumi luonddu máŋggahápmásašvuhtii.
- Geahččalit viiddidit oahppi diđolašvuođa ehtalaš válljemiid váikkuhusas čázádagaid suvdi ovdánupmái sihke ná nannet oahppi birasdiđolašvuođa ja iežas gaskavuođa lundui.
- Oahpahussii čáhkaduvvo vánddardeapmi ja fuomášumiid dahkan lagašguovlluid čázádagain.
- Kurssas oahpásmit biologiijas geavahuvvon dutkanbiergasiidda (omd. mikroskohpa) ja geahččalit vejolašvuođaid mielde geavahit vásáhusaide vuođđuduvvi oahpahusvugiid.

Vuovddit ja jeakkit
Oahpahusa ulbmilat ja guovddáš sisdoalut:

- Oahpistit oahppi áddet vuovdeekosystema vuođđoráhkadusa ja doaibmama sihke dáidda laktáseaddji doahpagiid. Ovdamearkaekosysteman sáhttá geavahit dasa lassin duoddariid dahje jekkiid.
- Veardádallat vuovdeekosystema eará ekosystemaide, ovdamearkka dihtii čáziide, duoddariidda dahje jekkiide.
- Oahpásmit vuovdeekosystemaide tiippalaš ealániid ráhkadussii ja doaibmamii sihke šlájaid gaskasaš vuorrováikkuhussii
- Lasihit oahppiid šládjadovdamuša váldimiin vuhtii maiddá davvi šlájaid. Šlájaid oahpahallat sierralágan vugiiguin, maidda sáhttá gullat iežas ealánčoggosa čohkken oahpaheaddji oahpisteami vuložin, oppa luohkká ovttas dahje guđege oahppi ieš sierra. Vuohkin sáhttá geavahit árbevirolaš ealánčoggosa čohkkemiin báldalága digitálalaš čoggosa dahkan.
- Oahpásmit šlájaid vuogáiduvvamii sierralágan birrasiidda ja birrasa šlájaide dagahan gáibádusaide.
- Oahpásmit biologalaš albmonemiide vejolašvuođaid mielde maiddá iskkademiiguin dahkkojuvvon vugiiguin ovdamearkka dihtii šaddadeamen šattuid.
- Rávvet oahppi áddet vuvddiid máŋggahápmásašvuođa deaŧalašvuođa ja dan váikkuhusaid boahttevuođas.
- Oahpistit oahppi fuobmát olbmo váikkuhusa vuovdeekosystemaide ja guorahallat iežas doaibmama mearkkašumi lundui.
- Čuovvut ja fuomášit sivva- ja čuovvumušgaskavuođaid ja daid mearkkašumi vuovdeekosystemas
- Lasihit oahppiid oasálašvuođa ja hálu váikkuhit iežaset birrasii.
- Vejolašvuođaid mielde guorahallat iežas guovllu áigeguovdilis birasgažaldagaid ja váikkuheami vejolašvuođaid.
- Oahpahussii gullet fitnamat lagašluonddus ja fuomášumiid dahkan meahcis. Dáid vehkiin geahččaluvvo maiddái nannet oahppi gaskavuođa lundui ja birasdiđolašvuođa.

Evolušuvdna, eallima riegádeapmi ja olmmoš

Oahpahusa guovddáš ulbmilat ja sisdoalut:

- Eallima áddejumi oahpahallojuvvo áddet dutkamiin eallima vuođđoalbmonemiid, jos vejolaš,iskkademiiguin ealáskahttimiin.

- Ealángotti vuogádahkii ja máŋggahápmásašvuhtii oahpásmuvvo veardádallamiin ealániid ráhkadusaid, ealadoaibmamiid ja eallinbirrasiid.

- oahpásmuvvo árbbálašvuođa ja evolušuvnna vuđđosiidda.

- Dárkkástallojit bioteknologiija mearkkašumit boahtteáiggi olbmuide.

- Olbmo biologiija sierra oassesurggiide oahpásmuvvo váldimiin čielgasa olbmo ráhkadusain, ealadoaimmain, muddenvuogádagain ja lassáneamis.

- Oahpásmuvvo olbmorupmaša nuppástusaid ja olbmo dearvvasvuođa biologalaš vuđđui.

- Oahpahallojuvvo áddet árbedahkkiid ja birrasa mearkkašupmi olbmo sierra iešvuođaid duddjojeaddjin.

Suvdi ovdánupmi

Oahpahusa guovddáš ulbmilat ja sisdoalut:

- Rávvet oahppi áddet luonddu máŋggahápmásašvuođa seailluheami deaŧalašvuođa, dálkkádatnuppástusa, luondduriggodagaid seasti geavaheami sihke dáidda laktáseaddji nuppástusaid máŋgga guovlodásis maiddái lagašbiras vuhtii váldimiin.

- Guorahallojit luondduriggodagaid seasti geavaheami ekologalaš, sosiálalaš, ekonomalaš ja ehtalaš vuođđojurdagat, suvdi borramušbuvttadus sihke ealliid buorredilli.

- Oahpásmuvvo luonddusuodjaleami ulbmiliidda, vugiide ja juksosiidda.

- Guorahallojit bioekonomiija ja ekosystemabálvalusaid vejolašvuođat suvdi boahttevuođa dáfus.

- Geahččaluvvo váldit vuhtii davvi guovllu luonddu reakšuvdnahearkivuohta omd. dálkkádatnuppástussii.

- Suvdi ovdánumi temá galggašii leat oidnosis oppa skuvlla doaibmankultuvrras.

Biologiija oahpahusa ulbmilat jahkeluohkáin 7-9

Oahpahusa ulbmilat	ulbmiliidda laktáseaddji sisdoallosuorggit	Viiddissuorggát máhttin
Biologalaš diehtu ja áddejupmi
T1 rávvet oahppi áddet ekosystema vuođđoráhkadusa ja doaibmama sihke veardádallat sierralágan ekosystemaid ja oahppat dovdat šlájaid	S1-S4, S6	L4, L5
T2 veahkehit oahppi govvidit ealániid ráhkadusaid ja ealadoaibmamiid sihke áddet ealángotti ráhkadusa	S1-S5	L4, L5
T3 oahpistit oahppi dutkat ealániid vuogáiduvvama sierra eallinbirrasiidda ja áddet sierralágan eallinbirrasiid mearkkašumi luonddu máŋggahápmásašvuhtii	S1-S4, S6	L4, L7
T4 oahpistit oahppi áddet árbbálašvuođa ja evolušuvnna vuođđojurdagiid	S1, S4, S5	L1
T5 oahpistit oahppi áddet olbmo ovdáneami ja eallagiid vuođđodoaibmamiid	S5	L3
T6 oahpistit oahppi árvvoštallat luonddubirrasis dáhpáhuvvi nuppástusaid ja olbmo váikkuhusa birrasii sihke áddet ekosystemabálvalusaid mearkkašumi	S6	L4, L7
Biologalaš dáiddut
T7 oahpistit oahppi ovddidit luonddudieđalaš jurddašandáiddu sihke áddet sivva- ja čuovvumušgaskavuođaid	S1-S6	L1
T8 oahpistit oahppi geavahit biologiija dutkanbiergasiid ja diehto- ja gulahallanteknologiija	S1-S5	L1, L5
T9 rávvet oahppi čohkket ealánčoakkáldaga ja šaddadit šattuid biologalaš albmonemiid áddema várás	S1-S4, S6	L5, L6, L7
T10 rávvet oahppi dahkat dutkamušaid sihke skuvllas ja skuvlla olggobealde	S1-S6	L1, L5
T11 arvvosmahttit oahppi heivehit biologiija dieđuid ja dáidduid iežas eallimis sihke servodatlaš ságastallamis ja mearrádusdahkamis	S6	L2, L3, L7
Biologiija jurddašanvuohke- ja árvoulbmilat
T12 movttiidahttit oahppi čiekŋudit beroštumi luonddu ja dan albmonemiid hárrái sihke nannet oahppi gaskavuođa lundui ja su birasdiđolašvuođa	S1-S6	L7
T13 rávvet oahppi dahkat ehtalaččat vuođustallojuvvon válljemiid	S6	L7
T14 movttiidahttit oahppi váikkuhit ja doaibmat suvdi boahttevuođa duddjoma várás	S6	L5, L7

Biologiija ulbmiliidda laktáseaddji guovddáš sisdoallosuorggit jahkeluohkáin 7-9
Sisdoalut válljejuvvojit dan láhkai, ahte dat dorjot ulbmiliid juksama ja atnet ávkin báikkálaš vejolašvuođaid. Sisdoalut laktásit nuppiidasaset dan láhkai, ahte biologalaš dutkamuš (S1) ja dutkanreaissut lundui ja lagašbirrasii (S2) čáhkaduvvojit eará sisdoallosurggiide. Sisdoallosurggiin dahkkojit ollislašvuođat sierra jahkeluohkáide.


S1 Biologalaš dutkamuš: Sisdoalut válljejuvvojit dan láhkai, ahte biologalaš dutkamuša muttut bohtet oahppái iežas doaibmama bokte oahpisin.


S2 Dutkanreaissut lundui ja lagašbirrasii: Sisdoaluid válljedettiin deattuhuvvojit vásttolašvuohta luonddus lihkadeamis, šládjadovdamuš sihke meahci ja eará ekosystemaid dutkan ja veardádallan. Meahcis barggildettiin dahkkojuvvojit fuomášumit ja árvvoštallojuvvo biras ja das dáhpáhuvvi nuppástusat sihke olbmo váikkuhus daidda.


S3 Ekosystema vuođđoráhkadus ja doaibman: Sisdoaluin deattuhuvvojit suopmilaš vuovde-ekosystema ráhkadus ja doaibman sihke olbmo doaibmama váikkuhusat dain. Dasa lassin gieđahallet vuođđodieđuid čáhce-, jeagge-, duottar- ja gávpotekosystemain. Oahpásmuvvo šlájaid ekologiijai ja daid gaskasaš vuorrováikkuhusgaskavuođaide. Oahpahussii gullá ealánčoakkáldaga čohkken. Sisdoaluid válljedettiin deattuhit ekosystemaid máŋggahápmásašvuođa deaŧalašvuođa.


S4 Mii eallin lea?: Sisdoaluin vuddjojuvvo dutkat eallima vuođđoalbmonemiid biologiijai tiippalaš dutkanvugiiguin. Oahpahussii biddjo šattuid šaddadeapmi. Ealángotti ráhkadussii ja máŋggahápmásašvuhtii oahpásmit veardádallamiin ealániid ráhkadusaid, ealadoaibmamiid ja eallinbirrasiid. Oahpásmuvvo árbbálašvuođa ja evolušuvnna vuđđosiidda. Dárkkástallojit bioteknologiija vejolašvuođat ja hástalusat.


S5 Olmmoš: Sisdoaluin vudjot dutkat olbmorupmaša doaibmama ja čiekŋudit diehtima olbmo ráhkadusas, ealadoaimmain, muddenvuogádagain ja lassáneamis. Dárkkástallojit šaddamii, ovdáneapmái ja dearvvasvuhtii váikkuheaddji biologalaš dahkkiid vuđđosat. Oahpásmuvvo daid mekanismmaide, maiguin árbedahkkit ja biras váikkuhit olbmo sierra iešvuođaid ovdáneapmái.


S6 Suvdi boahttevuođa guvlui: Sisdoalut laktásit luonddu máŋggahápmásašvuođa seailluheapmái, dálkkádatnuppástussii, luondduriggodagaid seasti geavaheapmái ja nuppástusaide sierra guovlodásiin. Guorahallojuvvojit luondduriggodagaid suvdi geavaheami ekologalaš, sosiálalaš, ekonomalaš ja ehtalaš vuođđojurdagat, suvdi biepmobuvttadus sihke ealliid buorredilli. Gieđahallojuvvojit bioekonomiija ja ekosystemabálvalusaid vejolašvuođat suvdi boahttevuođa dáfus. Oahpásmuvvo luonddusuodjaleami ulbmiliidda, vugiide ja juksosiidda.

Biologiija oahppanbirrasiidda ja bargovugiide laktáseaddji ulbmilat jahkeluohkás 7-9

Biologiija lohkamis oahppanbirrasiid sihke bargovugiid vuolggačuoggát:
-oahppaplána sisdoallu ja ulbmilat
-oahppiguovdasaš doaibmanvuohki sihke aktiivvalašvuohta
-oahppiid ovdánanmuttuid vuhtii váldin
-vuogálašvuohta
-báikkálaš dili addin vejolašvuođat oahppansadjin ja -birasin
-máŋgga dieđasuorgái vuođđuduvvi

Ulbmilin lea, ahte biologiija oahpahusas oahppiin lea vejolašvuohta barggildit sierralágan dutkamušlašvuođa doarju oahppanbirrasiin sihke skuvllas ja skuvlla olggobealde. Meahcce- ja laboratoriabarggildeamis oahppiid rávvejit dahkat fuomášumiid ja geavahit biologiijai mihtilmas dutkamušvugiid. Biologiija oahpahusa ulbmiliid dáfus deaŧalaš lea, ahte oahppiid rávvejit geavahit maiddái elektrovnnalaš oahppanbirrasiid biologiija dieđu háhkamis, gieđahallamis, dulkomis ja ovdanbuktimis. Ulbmilin lea, ahte oahppiid medialohkodáidu buorránivččii ja oahppit nákcešedje dárkkástallat kritihkalaččat albmonemiid sihke sierralágan diehtogálduid. Biologiija oahppanbirrasat ja bargovuogit dorjot iežas ávnnasguovdasaš sisdoaluid ja ulbmiliid lassin bealistis maiddái oahppaplána viiddissuorggát oahppama ja bajásgeassima ulbmiliid.

Oahpaheaddji vásttu vuolde lea oahppama dáfus vuogálaš oahpahusvugiid ja oahppanbirrasiid válljen. Oahppi sihke eará beliid sáhttá váldit mielde biologiija oahppanbirrasiid ja oahpahusvugiid plánemii. Biologiija bargovugiid válljedettiin deattuhuvvojit vuorrováikkuhus ja servodatlašvuohta váldimiin vuhtii oahppiid sierralágan dárbbuid. Máŋggabeallásaš bargovugiiguin juohke oahppi oažžu sierralágan vásáhusaid, nákce oahppat luonddudiehtagiid lundui gullevaš dutkanvugiid ja hárjána dahkat jurddabohtosiid sihke raporteret ja heivehit dan, maid lea oahppan. Biologiija oahpahusa ulbmiliid mielde vásáhuslašvuohta ja aktiivvalašvuohta ovddidit oahppiid dáiddu smiehttat iežas árvoválljemiid.

Rávven, sierranahttin ja doarjja biologiijas jahkeluohkáin 7-9

Biologiija oahpahusa ulbmiliid beales deaŧalaš lea oahpistit oahppiid dahkat ieža fuomášumiid ja dutkat iehčanasat ja joavkkuin sihke sierralágan oahppanbirrasiin. Meahcce- ja laboratoriabargan ollašuhttojit dan láhkai, ahte dorvvolašvuođagažaldagat váldojit vuhtii. Oahppiid oktagaslaš doarjaga dárbbut váldojit vuhtii sierralágan bargovugiid válljemis. Šaddama, ovdáneami sihke oahppama ilu dorjot dutkamušlašvuohta, ovttas dahkan, vásttu váldin iežas barggildeamis, gaskavuođa čiekŋun lundui sihke dieđu laktin jo ovddežis ohppojuvvon áššiide. Biologiija ulbmiliid dáfus lea deaŧalaš leat diđolaš oahppiid vejolaš váttisvuođain laboratoria- ja meahccebarggildeamis. Oahppiid doarjut barggildeamis guđege iežas nanusvuođaid vuođul sihke dárbbu mielde nannemiin oahppiid dáidduid sierra doarjjahámiid ávkin atnimiin. Sierranahttin lea vejolaš oktasaš dutkanbargguin, main oahppit doibmet sierralágan rollain ja ovdánit oktagaslaččat jurddašeami dáidduid sierra dásiide.

Oahppi oahppama árvvoštallan biologiijas jahkeluohkáin 7-9

Biologiija oahpahusas arvvosmahtti ja duddjojeaddji máhcahus oahpuid áigge doarju oahppiid motivašuvnna šaddama, dutkandáidduid ovdáneami sihke veahkeha juohkehačča gávdnat iežas nanavuođa. Oahppiide addojuvvo jeavddalaččat diehtu oahppama ovdáneamis ja birgemis biologiija biddjojuvvon ulbmiliid ektui. Máhcahusain oahppiid roahkasmahttet doaibmat viššalit ja vásttolaččat iežaset lagašbirrasis ja heivehit geavadis biologiija dieđu, maid lea oahppan. Biologiija árvvoštallamis oahppiin galgá leat vejolašvuohta čájehit máhtuset máŋggabeallásaččat. Árvvoštallama vuolde leat sihke oahppi dihtui guoski máhttin ja biologalaš dáiddut sierralágan oahppandilis ja -birrasiin. Oahpaheaddji čuovvu oahppi dáiddu dahkat fuomášumiid, čoaggit, gieđahallat, dulkot, árvvoštallat ja ovdanbuktit sierralágan materiálaid. Dasa lassin árvvoštallojuvvo oahppi dáidu geavahit biologiijai mihtilmas biergasiid, diehto- ja gulahallanteknologiija sihke dáidu ollašuhttit smávvahápmásaš iskosiid ja dutkamušaid skuvllas ja dan olggobealde. Árvvoštallama ja máhcahusa bargun lea oasistis ovddidit juohke oahppi barggildandáidduid.

Loahppaárvvoštallan lea dan lohkanjagi, goas biologiija lohkan nohká buohkaide oktasaš oahppaávnnasin. Loahppaárvvoštallamiin meroštallet, man láhkai oahppi lea oahpuid nogadettiin juksan biologiija oahppameari ulbmiliid. Loahppaárvosátni dahkkojuvvo meroštallamiin oahppi máhttima dási biologiija riikkaviidosaš loahppaárvvoštallama kriteraid ektui. Biologiijas oahppi máhttin ovdána dábálaččat sierra ulbmilsurggiin oahppameari loahppamuttu rádjai. Loahppaárvosáni dahkamis váldojuvvojit vuhtii buot riikkaviidosaš loahppaárvvoštallama kriterat das beroškeahttá, man jahkeluohkkái vástideaddji ulbmil lea biddjojuvvon báikkálaš oahppaplánas. Oahppi oažžu árvosáni gávcci (8), juos son čájeha gaskamearálaččat kriterain meroštallojuvvon máhttima. Árvosáni gávcci dási badjel mannan muhtun ulbmiliid buohta sáhttá kompenseret dási heajut čađaheami muhtun eará ulbmiliid buohta.

Biologiija loahppaárvvoštallama kriterat buorre máhttimii (árvosátnái 8) oahppameari nogadiin

Biologiija oahpahusa ulbmilin lea	Sisdoallo-suorggit	Árvvoštallama vuolde oahppaávdnasis	Árvosáni gávcci máhttin
Biologiija diehtu ja ádden
T1 rávvet oahppi áddet ekosystema vuođđoráhkadusa ja doaibmama sihke veardádallat sierralágan ekosystemaid ja dovdat šlájaid	S1-S4, S6	Ekosystema ráhkadusa ja doaibmama fihtten	Oahppi máhttá govvidit meahcceekosystema vuođđoráhkadusa ja doaibmama sihke dovdá sierralágan ekosystemaid ja daid biebmofirpmiid šlájaid. Oahppi máhttá govvidit máŋggahápmásašvuođa mearkkašumi ekosystemaid doaibmamii sihke smiehttat vuvddiid seasti geavaheami mearkkašumi ealániidda ja olbmui.
T2 veahkehit oahppi govvidit ealániid ráhkadusaid ja ealadoaibmamiid sihke áddet ealángotti ráhkadusa	S1-S5	Ealángotti ráhkadusa ja ealániid ráhkadusa ja ealadoaibmamiid fihtten	Oahppi máhttá govvidit ealángotti luohkáide juohkima vuođđojurdagiid, máhttá nammadit ealániid ráhkadusaid sihke máhttá govvidit ealániid ealadoaibmamiid. Oahppi máhttá veardádallat sierra ealánjoavkkuid sogalašvuođa ráhkaduslaš ja doaibmamii gullevaš vuogáiduvvamiid vuođul sihke dovdá, meroštallá luohká ja veardádallá ealánjoavkkuid.
T3 oahpistit oahppi dutkat ealániid vuogáiduvvama sierra eallinbirrasiidda ja áddet sierralágan eallinbirrasiid mearkkašumi luonddu máŋggahápmásašvuhtii	S1-S4, S6	Ealániid vuogáiduvvama ja eallinbirrasiid máŋggahápmásašvuođa fuomášeapmi	Oahppi máhttá dahkat fuomášumiid šlájaid dihttomis ja máhttá govvidit šlájaid vuogáiduvvama sierra eallinbirrasiidda. Oahppi dovdá lagašbirrasa tiippalaš ealánšlájaid ja ádde daid mearkkašumi luonddu máŋggahápmásašvuhtii.
T4 oahpistit oahppi áddet árbbálašvuođa ja evolušuvnna vuođđojurdagiid	S1, S4, S5	Árbbálašvuođa ja evolušuvnna vuođđojurdagiid fihtten	Oahppi ádde ja máhttá govvidit árbedahkkiid ja birrasa váikkuhusa ealániid oktagasovdáneamis. Oahppi máhttá govvidit man láhkai eallima ja luonddu máŋggahápmásašvuohta leat šaddan eanaspáppas evolušuvnna boađusin.
T5 oahpistit oahppi áddet olbmo ovdáneami ja eallagiid vuođđodoaibmamiid	S5	Olbmoeallagiid ráhkadusa ja doaibmama fihtten	Oahppi máhttá govvidit olbmoeallagiid vuođđoráhkadusaid ja ealadoaibmamiid sihke máhttá čilget olbmo šaddama ja ovdáneami váldovuođđojurdagiid.
T6 oahpistit oahppi árvvoštallat luonddubirrasis dáhpáhuvvi nuppástusaid ja olbmo váikkuhusa birrasii sihke áddet ekosystema-bálvalusaid mearkkašumi	S6	Luonddubirrasis dáhpáhuvvi nuppástusaid fuomášeapmi	Oahppi máhttá dahkat fuomášumiid ja smávva dutkamušaid iežas lagašbirrasis dáhpáhuvvi lunddolaš ja olbmo doaibmama dagahan luonddubirrasa nuppástusain. Oahppi ádde eanaspáppa luondduriggodagaid rájálašvuođa ja ekosystemabálvalusaid mearkkašumi sihke dovdá suvdi eallinvuogi vuđđosiid ja juohkeolbmo vuoigatvuođaid ja geatnegasvuođaid.
T7 oahpistit oahppi ovddidit luonddudieđalaš jurddašandáiddu sihke sivva- ja čuovvumušgaskavuođaid áddema	S1-S6	Luonddudieđalaš jurddašandáidu	Oahppi máhttá buktit ovdan jierpmálaš gažaldagaid luonddus ja luonddu-albmonemiin, máhttá geavahit biologiijai mihtilmas vuođđo-doahpagiid sihke dutkamuš- ja dieđuháhkanvugiid. Oahppi máhttá buktit ovdan vuođustallojuvvon luonddudieđalaš doahpagiid ja jurddabohtosiid.
T8 oahpistit oahppi geavahit biologiija dutkamušbiergasiid ja diehto- ja gulahallanteknologiija	S1-S5	Biologiija dutkanbiergasiid ja teknologiija geavaheapmi	Oahppi máhttá barggildit dorvvolaččat ja ulbmillaččat laboratorias ja meahcis. Oahppi máhttá geavahit vuogálaččat biologiija dutkanbiergasiid ja diehto- ja gulahallanteknologiija.
T9 oahpistit oahppi čohkket ealánčoakkáldaga ja šaddadit šattuid biologalaš albmonemiid áddema várás	S1-S4, S6	Ealánčoakkáldaga ráhkadeapmi ja šattuid šaddadeami iskkadeapmi	Oahppi máhttá čohkket rávvagiid čuovvumiin árbevirolaš dahje digitála šaddočoakkáldaga dahje eará digitála ealánčoakkáldaga. Oahppi ollašuhttá rávvema vuolde šaddadaniskkadeami.
T10 oahpistit oahppi dahkat dutkamušaid sihke skuvllas ja skuvlla olggobealde	S1-S6	Biologalaš dutkamuša dahkan	Oahppi máhttá dahkat fuomášumiid ja vurket iežas čoaggin dieđuid laboratorias ja meahcis. Oahppi máhttá buktit ovdan hypotesaid ja dahkat rávvema vuolde smávvahápmásaš biologalaš dutkamuša ja máhttá raporteret dan bohtosiid.
T11arvvosmahttit oahppi heivehit biologiija dieđuid ja dáidduid iežas eallimis sihke servodagas ságastallamis ja mearrádusdahkamis	S6	Biologalaš dieđuid ja dáidduid heiveheapmi árgabeaivveeallimis	Oahppi máhttá govvidit, man láhkai biologalaš dieđuid ja dáidduid sáhttá atnit ávkin iežas árggas ja servodagas sihke máhttá vuođustallat oainnuid biologiija diehtima vuođul. Oahppi oassálastá lagašluonddu gáhttenprojektii, dan ollašuhttima ja bohtosiid raporteremii.
Biologiija jurddašanvuohke- ja árvoulbmilat
T12 movttiidahttit oahppi čiekŋudit beroštumi luonddu ja dan albmonemiid hárrái sihke nannet iežas gaskavuođa lundui ja birasdiđolašvuođa	S1-S6	Luonddugaskavuođa ja birasdiđolašvuođa mearkkašumi fihtten	Oahppi máhttá vuođustallat ovdamearkkaiguin man láhkai luonddus doaibmat suvdi ja luonddu máŋggahápmásaš-vuođa seailluheaddji láhkai.
T13 oahpistit oahppi dahkat ehtalaččat vuođustallojuvvon válljemiid	S6	Ehtalaš gažaldagaid smiehttan	Oahppi máhttá atnit ávkin biologiija dieđuid ja dáidduid olbmui ja birrasii laktáseaddji vástogažaldagaid árvvoštallamis ja buktá ovdan vuođustallamiid ehtalaččat suvdi válljemiidda.
T14 movttiidahttit oahppi váikkuhit ja doaibmat suvdi boahttevuođa ráhkadeami várás	S6	Suvdi boahttevuođa ráhkadeami dieđut ja dáiddut	Oahppi máhttá govvidit, man láhkai galgá doaibmat suvdi boahttevuođa ráhkadeami várás.