Oahppaávdnasa bargu

Matematihka oahpahusa bargun lea ovddidit oahppiid logalaš, dárkilis ja kreatiiva matemáhtalaš jurddašeami. Oahpahus duddjo vuođu matemáhtalaš doahpagiid ja ráhkadusaid áddemii sihke ovddida oahppiid návcca gieđahallat dieđu ja čoavdit čuolmmaid. Matematihka kumulatiiva luonddu geažil oahpahus ovdána systemáhtalaččat. Konkrehta duođalašvuohta ja doaibmivuohta leat matematihka oahpahusa ja lohkama deaŧalaš oassi. Oahppan veahkehuvvo atnimiin ávkin diehto- ja gulahallanteknologiija.

Matematihka oahpahus doarju oahppiid mieđis oainnu matematihka hárrái ja positiiva iešgova matematihka oahppin. Dat ovddida maiddá gulahallan-, vuorrováikkuhus- ja oktasašbargodáidduid. Matematihka lohkan lea ulbmillaš ja gillilis doaibman, mas oahppit váldet vásttu iežaset oahppamis.

Oahpahus oahpista oahppiid áddet matematihka ávkkálašvuođa iežaset eallimis ja viidábut servodagas. Oahpahus ovddida oahppiid návccaid geavahit ja heivehit matematihka máŋggabeallásaččat.

Jahkeluohkáid 7−9 matematihka oahpahusa bargun lea nannet matemáhtalaš oppalaščuvgehusa. Oahpahusas čiekŋuduvvojit matemáhtalaš doahpagat ja daid gaskasaš oktavuođaid ádden. Oahpahus movttiidahttá oahppiid gávdnat ja atnit ávkin matematihka iežaset eallimis. Oahppiid dáidduide gullet problemaid matemáhtalaš govvideapmi málliin ja čoavdin. Matematihka oahpahus láidesta oahppiid ulbmillaš, aiddolaš, bargui vuoddju ja gillilis doaibmamii. Oahppiid roahkasmahttet buktit ovdan iežaset čovdosiid ja háleštit dain. Oahpahusas duddjojuvvojit oahppiid oktasašbargodáiddut.

Matematihka oahpahusa ulbmilat jahkeluohkáin 7-9

Oahpahusa ulbmilat	Ulbmiliidda laktáseaddji sis-doallosuorggit	Viiddis máhttin, masa ulbmil laktása
Mearkkašupmi, árvvut ja jurddašanvuogit
T1 nannet oahppi motivašuvnna, mieđis iešgova ja iešluohttámuša matematihka oahppin	S1 – S6	L1, L3, L5
T2 arvvosmahttit oahppi váldit vásttu matematihka oahppamis sihke okto ja ovttas doaibmamiin	S1 – S6	L3, L7
Bargama dáiddut
T3 oahpistit oahppi fuobmát ja áddet iežas oahppan áššiid gaskasaš oktavuođaid	S1 – S6	L1, L4
T4 arvvosmahttit oahppi hárjánit dárkilis matemáhtalaš olggosbuktimii njálmmálaččat ja čálalaččat	S1 – S6	L1, L2, L4, L5
T5 doarjut oahppi logalaš ja kreatiiva jurddašeami váttis matemáhtalaš bargguid čoavdimis ja das dárbbašlaš dáidduid duddjomis	S1 – S6	L1, L3, L4, L5, L6
T6 rávvet oahppi árvvoštallat ja ovddidit matemáhtalaš čovdosiiddis sihke dárkkástallat kritihkalaččat bohtosa jierpmálašvuođa	S1 – S6	L1, L3, L4, L6
T7 roahkasmahttit oahppi heivehit matematihka earáge oahppaávdnasiin ja biras servodagas	S1 – S6	L1 - L7
T8 rávvet oahppi duddjot dieđuhálddašan- ja analyserendáidduidis sihke oahpistit dieđu kritihkalaš dárkkástallamii	S1, S4, S6	L1, L4, L5
T9 oahpistit oahppi heivehit diehto- ja gulahallanteknologiija matematihka lohkamis sihke čuolmmaid čoavdimis	S1 – S6	L5
Doabalaš ja diehtosuorgeguovdasaš ulbmilat
T10 oahpistit oahppi nannet árvalan- ja oaivvisrehkenastin- dáiddu ja arvvosmahttit oahppi geavahit iežas rehkenastindáiddu sierra dáhpáhusain	S1, S2	L1, L3, L4
T11 rávvet oahppi buoridit iežas návcca rehkenastit vuođđorehkegiid rationálaloguiguin	S2	L1, L4
T12 doarjut oahppi viiddidit lohkodoahpaga áddema reálaloguide	S2	L1, L4
T13 doarjut oahppi viiddidit iežas áddejumi proseantarehkenastimis	S2, S6	L1, L3, L6
T14 rávvet oahppi áddet dovdameahttuma doahpaga ja buoridit ovttamahtodatčoavdindáidduidis	S3, S4	L1, L4
T15 rávvet oahppi áddet muhttašuvvi doahpaga ja oahpásmahttit funkšuvnna doahpagii. Rávvet oahppi hárjehallat funkšuvnna govvideaddji tulkoma ja buvttadeami	S3, S4	L1, L4, L5
T16 doarjut oahppi áddet geometriija doahpagiid ja daid gaskasaš oktavuođaid	S5	L1, L4, L5
T17 rávvet oahppi áddet ja atnit ávkin njuolggočiegat golmmačiegagii ja rieggái laktáseaddji iešvuođaid	S5	L1, L4, L5
T18 arvvosmahttit oahppi ovddidit iežas dáiddu rehkenastit viidodagaid ja saddjáivuođaid	S5	L1, L4
T19 oahpistit oahppi meroštallat statistihkalaš dovddaldatloguid ja rehkenastit duođavugiid	S6	L3, L4, L5
T20 oahpistit oahppi duddjot iežas algoritma jurddašeami sihke dáidduidis heivehit matematihka ja programmerema čuolmmaid čoavdimii	S1	L1, L4, L5, L6

Matematihka ulbmiliidda laktáseaddji guovddáš sisdoallosuorggit jahkeluohkáin 7-9

S1 Jurddašeami dáiddut ja vuogit: Hárjehallat logalaš jurddašeami dárbbašeaddji doaibmamiid nugo njuolggadusaid ja sorjavašvuođaid ohcama ja ovdanbuktima. Smiehttat ja meroštallat molssaeavttuid lohkomeriid. Nannet oahppiid árvvoštallannávcca ja dáiddu vuođustallat. Hárjehallat matemáhtalaš teavstta tulkoma ja buvttadeami. Oahpásmit duođašteami vuođustusaide. Hárjehallat nákkuscealkagiid duhtodatárvvu árvvoštallama. Čiekŋudit algoritmalaš jurddašeami. Programmeret ja seammás hárjehallat buriid programmerenvugiid. Heivehit ieš ráhkaduvvon dahje gárvves dihtorprográmmaid matematihka lohkama oassin.

B S1
Máhttit čoavdit ja geavahit badjedillái, guolásteapmai ja eará eáláhusaide dehálaš matemáhtalaš dáidduid(omd. bohccobierggu / luosa kilohaddi; bohccuid mearri ja geahpedeapmi; bohccuid deaddu; guolástanlobiid vuovdin ja sisaboahtu jna.)

S2 Logut ja rehketdoaimmahusat: Hárjehallat vuođđorehketdoaimmahusaid maiddá negatiivvalaš loguiguin. Nannet rehkenastindáiddu cuovkaloguiguin ja oahppat cuovkalogu gearduma ja juohkima cuovkaloguin. Oahpásmit vuostelogu, jorggulogu ja iešárvvu doahpagiidda. Lohkoviidodat viiddiduvvo reálaloguide. Oahpásmit loguid jugolašvuhtii ja juohkit loguid álgodahkkiide. Čiekŋudit desimálaloguid rehketdoaimmahusaid máhttima. Nannet áddejumi dárkilis árvvu ja lahkaárvvu erohusas sihke jorbemis. Sihkkarastojuvvo proseantta doahpaga ádden. Hárjehallat proseantaoasi rehkenastima ja proseantalogu čujuhan meari rehkenastima ollislašvuođas. Dasa lassin oahppat rehkenastit muhttašuvvan árvvu,vuođđoárvvu sihke nuppástus- ja veardádallanproseantta. Hárjehallat poteansarehkenastima, go eksponeantan lea čavdelohku. Oahpásmit njealjehasruohttasa doahpagii ja geavahit njealjehasruohttasa rehkenastimis.

B S2
Máhttit geavahit cuovka- ja desimálaloguid olis tearpmaid bealgolmmat, beannot jna.
Máhttit rádjagávppašeami olis molsut euroid kruvnnuida.

S3 Algebra: Oahpásmit muhttašuvvi doahpagii ja cealkaga árvvu rehkenastimii. Hárjehallat poteansacealkagiid fidnema ovttageardánut hápmái. Oahpásmit polynoma doahpagii ja hárjehallat polynomaid oktii-, geahpedan- ja geardunrehkenastima. Hárjehallat dahkat rehketcealkagiid ja álkidahttit daid. Ráhkadit ja čoavdit vuosttas dási ovttamahtodagaid ja nuppi dási váilevaš ovttamahtodagaid. Čoavdit ovttamahtodatpáraid gráfalaččat ja algebralaččat. Oahpásmit vuosttas dási sierramahtodagaide ja čoavdit daid. Čiekŋudit oahppiid dáiddu dutkat ja dahkat lohkoráidduid. Geavahit verdosa bargguid čoavdimis.

S4 Funkšuvnnat: Govvidit sorjavašvuođaid sihke gráfalaččat ja algebralaččat. Oahpásmit njuolgga ja jorgut veardduslašvuohkái. Oahpásmit funkšuvnna doahpagii. Sárgut njuolggolinjáid ja parábealaid koordináhtaide. Oahpat njuolggo čiehkagerddona ja fástatearpma doahpagiid. Dulkot govvideaddjiid ovdamearkka dihtii dutkamiin funkšuvnna lassáneami ja geahppáneami. Meroštallat funkšuvnnaid nollačuoggáid.

S5 Geometriija: Viiddidit čuoggá, linjá, njuolggolinjá ja čiega doahpagiid áddema ja oahpásmit sárgá ja beallenjuolggolinjá doahpagiidda. Dutkat njuolggolinnjáide, čiegaide ja máŋggačiegahasaide laktáseaddji mihtilmasvuođaid. Nannet ovttahápmásaš- ja ovttaláganvuođa doahpagiid áddema. Hárjehallat geometralaš konstruerema. Oahpat geavahit Pythagoras čuoččuhusa, Pythagoras čuoččuhusa jorggučuoččuhusa ja trigonometriija funkšuvnnaid. Oahppat riekkes- ja guovddáščiega sihke oahpásmit Thales cealkagii.

Rehkenastit máŋggačiegagiid rieggáid ja viidodagaid.

Hárjehallat rehkenastit rieggá viidodaga, rieggá ja geavlli guhkkodaga sihke sektora viidodaga.

Dutkat golbmaollilis gáhppálagaid. Oahppat rehkenastit spáppa, sylindera ja geaillu viidodagaid ja saddjáivuođaid.

Sihkkarastit ja viiddidit mihttoovttadagaid ja ovttadatnuppástusaid hálddašeami.

B S5
-Máhttit geavahit geometrálalaš govvosiid namahusaid.
-Sápmelaš mihtut ( goarttil,salla,miilla jna.) ja daid ávkkástallan luonddus jođedettiin( jieŋa assodat, olugo lea johka dulvan,gaskkaid árvvoštallan jna.).

S6 Dieđuid gieđahallan ja statistihkat sihke duođavuohki: Čiekŋudit oahppiid dáidduid čohkket, lađastallat ja analyseret dieđu. Sihkkarastit gaskaárvvu ja tiipaárvvu áddema. Hárjehallat meroštallat frekveanssa, gorálaš frekveanssa ja mediána. Oahpásmit hádjoseami doahpagii. Dulkot ja buvttadit sierralágan diagrámmaid. Rehkenastit duođavugiid.

Matematihka oahppanbirrasiidda ja bargovugiide laktáseaddji ulbmilat jahkeluohkás 7-9

Oahpahusa vuolggačuoggát válljejuvvojit oahppiide miellagiddevaš fáttáin, albmonemiin ja daidda laktáseaddji čuolmmain. Konkrehta doaibmá ain deaŧalaš oassin matematihka lohkamis. Roahkasmahttit oahppiid geavahit jurddašeami doarju sárgumiid ja biergasiid. Oahpahusas geavahit molsašuddi bargovugiid. Čuolmmat matematiserejuvvojit, čovdojit ja dulkojuvvojit okto ja ovttas. Ovttas barggadettiin juohkehaš doaibmá sihke iežas ja joavkku buorrin. Oahppanspealut leat okta motiverejeaddji bargovuohki. Diehto- ja gulahallanteknologiija, nugo tabeallarehkenastin ja dynámalaš geometriijaprográmmat adnojit ávkin oahpahusa, oahppama, buvttadeami, árvvoštallama sihke kreatiivavuođa gaskaoapmin.

Rávven, sierranahttin ja doarjja matematihkas jahkeluohkáin 7-9

Juohke oahppis galgá leat vejolašvuohta oažžut oahpahusa maiddá ovddit jahkeluohkáid deaŧalamos sisdoaluin, jos son ii hálddaš daid doarvái. Dan lassin addojuvvo ovddalgihtii doarjja dárbbu mielde ođđa sisdoaluid oahppama várás. Oahppiid matematihka máhttin ja dáidduid lassáneapmi čuvvojuvvo jámma ovttas oahppiiguin. Oahppiide deattuhit áššiid áddema deaŧalašvuođa. Oahppiid doarjut stuorát áššeollislašvuođaid áddemis ja oktavuođaid gávdnamis. Sierranahttimis váldojuvvo vuhtii juohke oahppi máhttin ja addojuvvo vejolašvuohta dovdat lihkostuvvama.

Sisdoaluid sáhttá riggudit čiekŋudeamiin oktasaččat gieđahallan fáttá oahppiid beroštumi ja dáidodási mielde. Čeahpes oahppiid doarjut fállamiin sidjiide molssaeaktosaš barganhámiid, nugo ovdamearkka dihtii sierralágan projeavttaid ja problemaálgosaš dutkanbargguid matemáhtalaš fáttáin, maidda oahppiin lea miellagiddevašvuohta.

Oahppi oahppama árvvoštallan matematihkas jahkeluohkáin 7-9

Máŋggabeallásaš árvvoštallamiin ja arvvosmahtti máhcahusain doarjut matemáhtalaš jurddašeami ja iešluohttámuša šaddama ja doalahit ja nannet lohkanmotivašuvnna. Máhcahus doarju oahppiid mieđis iešgova matematihka oahppin. Oahppiide addojuvvo stáhpu miel diehtu oahppama ovdáneamis ja čađaheamis biddjojuvvon matematihka ulbmiliid ektui. Árvvoštallan láidesta oahppiid buoridit matematihka máhttima ja áddema sihke gillilis barggildeami dáidduid. Máhcahus veahkeha oahppiid fuomášit, maid dieđuid ja dáidduid galggašii ain buoridit ja mo.

Oahppiin lea aktiivvalaš rolla árvvoštallamis. Iešárvvoštallamis oahppit ohppet bidjat mihttomeriid iežaset oahppamii ja fuobmát iežas ovdáneami mihttomeriid ektui. Dasa lassin oahppiid rávvet bidjat fuomášumi vuohkáseaset bargat sihke oaidnit iežas jurddašanvuogi matematihka lohkama hárrái.

Oahppiin galgá leat vejolašvuohta čájehit iežas máhttima sierra vugiiguin. Árvvoštallama vuolde leat matemáhtalaš dieđut ja dáiddut sihke daid heiveheapmi. Dasa lassin árvvoštallamis biddjojuvvo fuomášupmi dahkama vuohkái ja dáidui ákkastallat čovdosiid sihke čovdosiid ráhkadussii ja riektatvuhtii. Árvvoštallamis váldojuvvo vuhtii maiddá dáidu atnit ávkin gaskaomiid mielde lohkamiin diehto- ja gulahallanteknologiija.

Ovttas barggadettiin árvvoštallojuvvo sihke joavkku lahtuid ja oppa joavkku doaibman ja boađus. Bohtosa árvvoštaladettiin biddjojuvvo fuomášupmi bohtosa matemáhtalaš sisdollui ja ovdanbuktinvuohkái. Máhcahusain oahpistit oahppiid áddet joavkku juohke lahtu barggildeami ja ovdáneami mearkkašumi. Oahppiid rávvet árvvoštallat bohtosiid ja doaibmama.

Loahppaárvvoštallan šaddá dan lohkanjahkái, goas matematihka lohkan nohká buohkaide oktasaš oahppaávnnasin. Loahppaárvvoštallamiin meroštallojuvvo, man láhkai oahppi lea lohkamiid nogadettiin juksan matematihka oahppameari ulbmiliid. Loahppaárvosátni dahkkojuvvo geahččamiin oahppi máhttima dási matematihka riikkaviidosaš loahppaárvvoštallama kriteraid ektui. Matematihkas oahppi máhttin ovdána sierra ulbmilsurggiin oahppameari loahppamuttu rádjai. Loahppaárvosáni dahkamis váldojit vuhtii buot riikkaviidosaš loahppaárvvoštallama kriterat beroškeahttá das, man jahkeluohkkái vástideaddji ulbmil lea biddjojuvvon báikkálaš oahppaplánas. Oahppi oažžu árvosáni gávcci (8), juos son čujuha gaskamearálaččat oahppaávdnasa kriterain meroštallon máhttima. Árvosáni gávcci dási badjelmannan muhtun ulbmiliid buohta sáhttá kompenseret dási heajut čađaheami muhtun eará ulbmiliid buohta.

Matematihka loahppaárvvoštallama kriterat buorre máhttimii (árvosátnái 8) oahppameari nogadettiin

Oahpahusa ulbmilat	Ulbmiliidda laktáseaddji sisdoallosuorggit	Árvvoštallama vuložat oahppaávdnasiin	Árvosáni gávcci máhttin
Mearkkašupmi, árvvut ja jurddašanvuogit
T1 nannet oahppi motivašuvnna, mieđis iešgova ja iešluohttámuša matematihka oahppin.	S1 – S6		Ii váikkut árvosáni dahkamii. Oahppiid rávvejit smiehttat vásihusaideaset oassin iešárvvoštallama.
T2 arvvosmahttit oahppi váldit vásttu matematihka oahppamis sihke okto ja ovttas doaibmamiin.	S1 – S6	Vásttu váldin oahppavázzimis	Oahppi váldá vásttu oahppamisttis ja oassálastá duddjojeaddji láhkai joavkku doaibmamii.
Bargama dáiddut
T3 oahpistit oahppi fuobmát ja áddet iežas oahppan áššiid gaskasaš oktavuođaid.	S1 – S6	Ohppojuvvon áššiid oktavuođat	Oahppi fuomáša ja čilge iežas oahppan áššiid gaskasaš oktavuođaid
T4 arvvosmahttit oahppi hárjánit matemáhtalaš dárkilis olggosbuktimii njálmmálaččat ja čálalaččat	S1 – S6	Matemáhtalaš olggosbuktin	Oahppi máhttá olggos buktit iežas matemáhtalaš jurddašeami sihke njálmmálaččat ja čálalaččat.
T5 doarjut oahppi logalaš ja kreatiiva jurddašeami váttis matemáhtalaš bargguid čoavdimis ja das dárbbašlaš dáidduid duddjomis	S1 – S6	Čuolmmačoavdindáidu	Oahppi máhttá lađastallat čuolmmaid ja čoavdit daid atnimiin ávkin matematihka.
T6 rávvet oahppi árvvoštallat ja buoridit matemáhtalaš čovdosiiddis sihke dárkkástallat kritihkalaččat bohtosiid jierpmálašvuođa	S1 – S6	Dáidu árvvoštallat ja buoridit matemáhtalaš čovdosiid	Oahppi máhttá árvvoštallat iežas matemáhtalaš čovdosa ja dárkkástallá kritihkalaččat bohtosa jierpmálašvuođa
T7 roahkasmahttit oahppi heivehit matematihka earáge oahppaávdnasiin ja biras servodagas	S1 – S6	Matematihka heiveheapmi	Oahppi máhttá heivehit matematihka sierra birrasiin
T8 rávvet oahppi duddjot dieđuhálddašan- ja analyserendáidduidis sihke oahpistit dieđu kritihkalaš dárkkástallamii	S1, S4, S6	Dieđu analyseren ja kritihkalaš dárkkástallan	Oahppi máhttá ieš háhkat, gieđahallat ja buktit ovdan statistihkkadieđu
T9 oahpistit oahppi heivehit diehto- ja gulahallanteknologiija matematihka lohkamis sihke čuolmmaid čoavdimis	S1 – S6	Diehto- ja gulahallanteknologiija geavaheapmi	Oahppi máhttá heivehit diehto- ja gulahallan-teknologiija matematihka lohkamiin
Doabalaš ja diehtosuorggi guovdasaš ulbmilat
T10 oahpistit oahppi nannen árvvoštallan- ja oaivvisrehkenastindáiddu ja arvvosmahttit oahppi geavahit iežas rehkenastindáiddu sierra dáhpáhusain	S1, S2	Árvvoštallan- ja rehkenastindáidu	Oahppi geavaha aktiivvalaččat árvvoštallan- ja oaivvisrehkenastindáiddu sierra dáhpáhusain
T11 oahpistit oahppi duddjot iežas návccaid rehkenastit vuođđorehket-doaimmahusaid rationálaloguiguin	S2	Vuođđorehket-doaimmahusat rationálaloguiguin	Oahppi máhttá njuovžilit vuođđorehket-doaimmahusaid rationálaloguiguin
T12 doarjut oahppi viiddidit lohkodoahpaga áddema reálaloguide	S2	Lohkodoaba	Oahppi dovdá reálaloguid ja máhttá govvidit daid iešvuođaid
T13 doarjut oahppi viiddidit áddejumis proseantarehkenastimis	S2, S6	Proseantta doaba ja proseantarehkenastin	Oahppi máhttá muitalit proseantta doahpaga geavaheamis. Oahppi máhttá rehkenastit proseantaoasi, proseantalogu čujuhan meari ollislašvuođas sihke nuppástus- ja veardádallan-proseantta. Oahppi máhttá geavahit dieđuidis sierra dáhpáhusain.
T14 rávvet oahppi áddet dovdameahttuma doahpaga ja duddjot ovtta-mahtodagačoavdin-dáidduidis	S3, S4	Dovdameahttuma doaba ja ovttamahtodaga-čoavdindáiddut	Oahppi máhttá čoavdit vuosttas dási ovttamahtodaga symbolalaččat.
T15 rávvet oahppi áddet muhttašuvvi doahpaga ja oahpásmahttit funkšuvnna doahpagii. Rávvet oahppi hárjehalat funkšuvnna govvideaddji dulkoma ja buvttadeami	S3, S4	Muhttašuvvi ja funkšuvnna doahpagat sihke govvideddjiid dulkon ja buvttadeapmi	Oahppi ádde muhttašuvvi ja funkšuvnna doahpaga sihke máhttá sárgut funkšuvnna govvideaddji. Oahppi máhttá dulkot govvideddjiid máŋggabeallásaččat.
T16 doarjut oahppi áddet geometriija doahpagiid ja daid gaskasaš oktavuođaid	S5	Geometriija doahpagiid ja daid gaskasaš oktavuođaid oaidnin	Oahppi máhttá nammadit ja govvidit njuolggolinnjáide, čiegaide ja máŋgga-čiegahasaide laktáseaddji iešvuođaid sihke daid gaskasaš oktavuođaid
T17 rávvet oahppi áddet ja atnit ávkin njuolggočiegat golmmačiegahassii ja rieggái laktáseaddji iešvuođaid	S5	Njuolggočiegat golmmačiegahasa ja rieggá iešvuođaid oaidnin	Oahppi máhttá geavahit Pythagorasa čuoččuhusa ja trigonometriijalaš funkšuvnnaid. Oahppi ádde riekkesčiega ja guovddáščiega doahpagiid.
T18 arvvosmahttit oahppi duddjot dáiddus rehkenastit viidodagaid ja geasuid	S5	Viidodagaid ja saddjáivuođaid rehkenastindáidu	Oahppi máhttá rehkenastit dássegovvosiid viidodagaid ja gáhppálagaid geasu. Oahppi máhttá viidodat- ja geassoovttadagaid nuppástusaid.
T19 rávvet oahppi meroštallat statistihkkii gulli dovddaldatloguid ja rehkenastit duođavugiid	S6	Statistihkkii gulli dovddaldatlogut ja duođavuohke-rehkenastin	Oahppi hálddaša statistihkkii gulli guovddáš dovddaldatloguid ja máhttá addit dain ovdamearkkkaid. Oahppi máhttá meroštallat sihke klassihkalaš ja statistihkkii gulli duođavugiid.
T20 rávvet oahppi duddjot algoritmii guoski jurddašeamis sihke dáidduidis heivehit matematihka ja programmerema čuolmmaid čoavdimii.	S1	Algoritmii gulli jurddašeapmi ja programmerendáiddut	Oahppi máhttá heivehit algoritmii gulli jurddašeami vuođđojurdagiid ja máhttá programmeret ovttageardán prográmmaid.