1. Miten tehdään oppimisen tavoitteet näkyviksi yhdessä oppijoiden kanssa? Entä näkyväksi koteihin?

- keskustellaan oppilaiden kanssa
- oppilaat kirjaavat omat tavoitteet itse muistiin ja niitä arvoidaan, miten niihin pääsin ja missä onnistuin ja mitä opettelen lisää

2. Miten arviointi ja arviointikriteerit konkretisoidaan oppilaille? Miten edistyminen konkretisoidaan lapselle? Mitä varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen arviointitavoista voisi siirtää koulun puolelle?

- Mitä sanotaan oppilaalle? Mistä sinun numero tulee? => vaatii vielä pohdintaa.
- arvioinnin yhteismitallisuus eri kouluissa
- eri ikäisten oppilaiden taitojen huomioiminen, pienen lapsen arvioinnin pystyvyys

3. Miten päästään koekeskeisestä arvioinnista jatkuvaan arviointiin? Miten arviointi saadaan toimimaan niin, että siitä hyötyy oppilas sekä oma työ? Ei arviointia arvioinnin vuoksi.

- Jatkuvan arvioinnin kautta sekä opettajan antaman että oppilaan itsearvioinnin kautta muodostuu kokonaisuus
- dokumentoidaan kuvilla
- wilman arviointityökalu
- keskustelun kautta, dokumentoida keskustelu

4.Miten monipuolisesti toteutettu formatiivinen arviointi otetaan huomioon numeroarvostelussa?

- on yksi osa arviointia esim. työpäiväkirjat,

Vaikuttaako formatiivinen arviointi summatiiviseen arviointiin?

5. Vastaavatko oheiset uudet todistuspohjat nykyisen opetussuunnitelman henkeä?

• Onko numeroarvioinnin alkaminen 3. luokalta tarpeellista?
• Ovatko sanallisen arvioinnin virkkeet ”oikeat”?
• Pitäisikö historia ja yhteiskuntaoppi arvioida erillisinä oppiaineina?
• Onko todistuspohjia tarpeen kehittää lukuvuoden 2017-18 aikana? Miten?
• Mitä mieltä olette Pirkkalan lukuvuositodistuksesta? Sopisiko Tammelaan janatodistus, ”kuvallinen” todistus vai pitäydymmekö perinteisessä?

- Herätti kysymyksiä ja kehitettävää löytyy.
- Onko numerot tarpeen 3 lk:lla? Oppilaat odottavat numeroa, vanhemmat odottavat numeroita. Kulttuurissamme niin syvällä, että muutokset vievät pitkän ajan.

6. Miten kouluissa arvioidaan monialaisia oppimiskokonaisuuksia? Otetaanko niiden arviointi huomioon yksittäistä oppiainetta arvioitaessa lukuvuositodistuksessa?

• Voisiko todistuksessa olla erillinen maininta, että on arvioitu kokonaisuutena (monialaiset ja laaja-alaiset)?
• Arvioidaan sitä ainetta, mitä on tehnyt osana kokonaisuutta.
• Ryhmän tuotos ratkaisee, vertaiarviointi koettu hyvänä, millä tavalla kukin osallistuu. Ryhmän kannustuvuus ratkaisee myös. Jokainen ihminen on erilainen persoona, luonteenlaadut huomioon ryhmässä.

7. Mitä taito- ja taideaineiden arvioinnissa pitäisi ottaa huomioon?

• Arvioinnille aikaa, varsinkin jos työn tekekminen kestää eri aikoja.
• Väliarviointia, mitä on saatu aikaan. Yhteisesti arvioidaan esim. piirrustukset laitetaan näytille ja kaikki käyvät yhteistä keskustelua.
• Arviointikirteerit mahdollisimman oikeudenmukaiset kaikkia kohtaan.
• Tuntityöskentelyn myötä kertynyttä arviointia kerättynä.
• Motivaatiota ei arvioida. Yrittäminen näkyy tuntityöskenteleyssä.
• Numeerisen arvioinnin yllätyksellisyyden poistaminen sanallisen arvioinnin aikana. Sanallisen arvioinnin totuudenmukaisuus ja ohjaavuus, e ttei oppilaalle tule yllätyksiä numeroarvioinnin tulessa.
• • Miten arvion yksilöllisesti, mutta yhteisten kriteerien mukaan? Tämä on vielä haasteellinen kysymys!

8. Miten arviointia voisi kehittää lapsi-/oppilaslähtöiseksi niin, että lapsi saa kehittyä omien vahvuuksien kautta?

• • Monipuolista arviointia ja monipuolisia menetelmiä käyttäen
  • Opettajan ohjaamaaa vertaisarviointia, toinen oppilas arvioi valmennetusti eli oppilaita ohjataan arvioimaan ja opetetaan arvioimaan erilaisia asioita toisen työstä. Aikuinen auttaa arvioinnissa alkuun, miten arviointia annetaan. Arviointitilanne tehdään vuorovaikutteiseksi, molemminpuoliseksi.
  • Kysyä oppilailta, millaista on vertaisarvioinit. Yhteinen pohdinta. Ilmapiiri ja ymmärrys tärkeää.
  • Mitä arviointi on? -keskustelu. Totuudenmukaista arviointia.
  • Arvioidaan työtä, ei persoonaa.
  • Opitaan keskustelemaan vastakkaisista mielipiteistä. Erilaisia mielipiteitä kunnioittaava.
  • Jokainen lapsi pystyy luomaan itse oman tavoitteen, ennen kuin voi arvioida, miten on onnistunut
  • Millainen oppimistehtävä on, vaikuttaa arviointiin. Oppilas asaa palautetta omasta oppimistehtävästä. Oppilaalle sopiva oppimistehtävä.
  • Oppilas voi vaikuttaa oppimistehtävään mahdollisuuksien mukaan esim. mitä osaa itse ja mitä resursseja on käytössä.

• 9.Mitä tapahtuu arvioinnin jälkeen? Mitä oppija voi oppia saamastaan palautteesta?
  • Oppii arvioimaan itseään realistisesti
  • Omat vahvuudet ja kehitettävät alueet selkiytyvät
  • Tavoitteena syntyy innostus seuraavaan kehitysaskeleeseen
  • Lapsi/oppilas voi kehittyä kokoajan, arviointi antaa kannustusta kehittyä ja oppia, oman osaamisen kehittämistä
  • Kokonaisuuden arviointi, oppija itse ymmärtä asian, oppija ymmärtää mitä kaikkia koko oppimisprosessi sisältää, kokonaiskäsitys asiasta (ei pelkkä lopputulos)
  • Tulee merkitystä muuhunkin elämään kuin kouluelämään. Taideaineet antaa elämyksiä oppilaalle.
  • Oppimisen onnistuminen näkyvää, kun näkee lapsia liikkumassa vapaa-ajalla, elinikäinen tapa toimia. Kokea tärkeänä.
  • Lapsella on lupa onnistua ja epäonnistua, hyväksyä itsenäsä.