KYSYMYKSIÄ POHDITTAVAKSI RYHMISSÄ 14.3.2017

Opetussuunnitelman 2014 hengessä korostuvat oppimisen ohjaaminen, tavoite- ja kriteeriperusteisuus, itse- ja vertaisarvioinnin kehittäminen sekä kannustavuus. Arviointi muodostuu opettajien, lastenhoitajien ja koulunkäynninohjaajien sekä ikätoverien välittämästä palautteesta.

1. Miten tehdään oppimisen tavoitteet näkyviksi yhdessä oppijoiden kanssa? Entä näkyväksi koteihin?
2. Miten arviointi ja arviointikriteerit konkretisoidaan oppilaille? Miten edistyminen konkretisoidaan lapselle? Mitä varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen arviointitavoista voisi siirtää koulun puolelle?
3. Miten päästään koekeskeisestä arvioinnista jatkuvaan arviointiin? Miten arviointi saadaan toimimaan niin, että siitä hyötyy oppilas sekä oma työ? Ei arviointia arvioinnin vuoksi.
4. Miten monipuolisesti toteutettu formatiivinen arviointi otetaan huomioon numeroarvostelussa?
5. Vastaavatko oheiset uudet todistuspohjat nykyisen opetussuunnitelman henkeä?

• Onko numeroarvioinnin alkaminen 3. luokalta tarpeellista?
• Ovatko sanallisen arvioinnin virkkeet ”oikeat”?
• Pitäisikö historia ja yhteiskuntaoppi arvioida erillisinä oppiaineina?
• Onko todistuspohjia tarpeen kehittää lukuvuoden 2017-18 aikana? Miten?
• Mitä mieltä olette Pirkkalan lukuvuositodistuksesta? Sopisiko Tammelaan janatodistus, ”kuvallinen” todistus vai pitäydymmekö perinteisessä?
  6. Miten kouluissa arvioidaan monialaisia oppimiskokonaisuuksia? Otetaanko niiden arviointi huomioon yksittäistä oppiainetta arvioitaessa lukuvuositodistuksessa?
  7. Mitä taito- ja taideaineiden arvioinnissa pitäisi ottaa huomioon?
  8. Miten arviointia voisi kehittää lapsi-/oppilaslähtöiseksi niin, että lapsi saa kehittyä omien vahvuuksien kautta?
  9.Mitä tapahtuu arvioinnin jälkeen? Mitä oppija voi oppia saamastaan palautteesta?