Hankalia tuntemuksia kohdatessa mieli pyrkii tuottamaan en pysty -tyyppisiä ajatuksia ja turhautumista. Tietoisuustaidoilla pyritään siihen, että nuo tuntemukset ja ajatukset otetaan vastaan hyväksyen ja keskittymällä tietoisesti hetkeen. Tietoisuustaitoharjoitukset opettavat seuraamaan ja havaitsemaan ajatusten ja tunteiden sekä käyttäytymisen välistä vuorovaikutusta. Tämä auttaa toimimaan epämukavista ajatuksista tai tunteista huolimatta. Tietoisuustaidot kehittyvät harjoittelemalla. Esimerkkiharjoituksen löydät videoista,
kohdasta Tietoisuusharjoituksia. Voit kokeilla esimerkiksi linkistä aukeavaa Kehon kuunteluharjoitus aikuisille, joka kestää 3:47min.

Joskus itsestä on voinut muodostua ei-liikunnallinen minäkuva. Tällainen käsitys itsestä on saattanut muodostua erilaisten sisäisten ja ulkoisten tapahtumien seurauksena. Voimakas samaistuminen tällaiseen minäkuvaan saattaa myös herkästi määrittää tulevaisuutta ja ohjata toimimaan liian jäykästi, jolloin mahdollisuus toteuttaa mielekästä elämää kapeutuu. Vaikka tällaiseen minäkuvaan johtaneita kokemuksia ei voi muuttaa, omaa suhtautumista niihin voi. Havainnoimalla tällaisia käsityksiä itsestä voi oppia päästämään niistä irti. Tärkeintä on ymmärtää, ettei käsityksen mukaisesti tarvitse toimia.

Joskus jo liikkumisen lisäämisen ajattelu on sävyltään kriittistä ja siihen ryhtyminen saattaa tuntua jopa mahdottomalta. Mieli saattaa tuottaa jopa perusteltuja selityksiä sille, miksi liikkumisen lisääminen tulee epäonnistumaan.

Nämä esteajatukset saattavat liittyä tunteisiin ja olla hyvinkin voimakkaita. Keskeistä on ymmärtää, että et ole yhtä kuin tunteesi, vaan sinussa on tilaa kaikenlaisille tunteille. Kun tunteet tunnistaa ja hyväksyy, voi toimia toisin kuin automaattiohjaus määräisi. Esimerkiksi ajatus siitä, että on liian väsynyt, kankea tai kiireinen, saattaa muodostua esteeksi omalle toiminnalle. Joskus liikuntasuositukset saattavat tuntua ”säännöiltä”, jotka tuntuvat liian vaativilta ja muodostuvat siten esteeksi omalle toiminnalle. Joskus itselle taas on saattanut muodostua voimakas uskomus, ettei pysty liikkumaan. Esteajatukset voivat olla hyvin voimakkaita ja mieli ohjata toimintaa. On tärkeä havaita, että voimme toimia myös toisin kuin mieli ohjaa.

On tärkeää hyväksyä, että liikkumiseenkin liittyy epämiellyttäviä tunteita ja kehon tuntemuksia. Myös hyväksyntä on taito, jota voi opetella. Se on aktiivista ajatusten ja tunteiden vastaanottamista juuri sellaisina kuin ne ovat, ilman tarvetta muuttaa mitään tai tarvetta hallinnoida tai kontrolloida niitä. Keskeistä on se, ettei näitä tuntemuksia ja kokemuksia pyritä muuttamaan paremmiksi tai miellyttävimmiksi. Hyväksyntää tarvitaan erityisesti silloin, kun on tarpeen luopua vanhoista tavoista toimia tai siitä tavasta, jolla oma mieli reagoi ajatuksiin ja tunteisiin. Välttämällä jotakin tilannetta, esimerkiksi ponnistusta vaativaa liikkumista, voi hetkellisesti saada paremman olon. Samanaikaisesti se vie kuitenkin mukanaan mahdollisuuden, että ponnistelusta olisi voinut koitua jotakin sellaista, joka on itselle tärkeää tai arvojen mukaista.

Hyväksynnän prosessia auttaa myötäelävä, armollinen ja empaattinen suhtautuminen omaa itseä ja omia kokemuksia kohtaan. Kohtele itseäsi kuin kohtelisit parasta ystävääsi!